Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Muhniemi, Elimäki, Anjala, Anjalankoski, Kouvola, Kymenlaakso

view all

Profiles

  • Antti Juhonpoika Petäjä (1879 - d.)
    Anjala syntyneet 1860-1880 (MKO1-4) joulukuu 1879 ; SSHY / Viitattu 10.04.2024 s. 24.12.1879 : Anjala lastenkirja 1881-1889 (MKO174-178 I Ab:7) Sivu 154-155 Muhuniemi, Itselliset ym. ; SSHY / Viitatt...
  • Lauri Ilmari Hohti (1904 - 1939)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta Sotilasarvo: korpraali Joukko-osasto: Polkupyöräpataljoona 7, 3. komppania (3./PPP 7) Siviilisääty: naimisissa Kansalaisuus: Suomi Kansallisuus: Su...
  • Gustava Thomasdotter Suikula (1849 - 1929)
    Anjalan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1847-1869 (I Ab:4), jakso 100, sivu 191-192: Ummeljoki Såg; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.5.2021 Haminan seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1866-1875...
  • Johanna Thomasdotter Luiskari (c.1762 - d.)
    Anjalan seurakunnan arkisto - Perukirjat 1789-1859, jakso 73: 30.11.1796 Luiskari hemman, son Eric Mårtensson, enkan Johanna Tomedotter, sonens farbroder Hindrich Ericsson Blomberg; Kansallisarkisto: /...
  • Erik Kaspersson Luiskari (c.1730 - 1790)
    Anjalan seurakunnan arkisto - I C:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1789-1821, jakso 112: Kuolleet 1790; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.3.2024 Anjala haudatut (Hiski) 15.2.1790 28.2.1790 Muhniem...

Muhniemen kyläprojekti

Tähän projektiin voi liittää Muhniemessä syntyneitä, asuneita tai kuolleita henkilöitä. Tarkoitus on rakentaa muhniemeläisten yhteistä sukupuuta.

Muhniemen kylä

Muhniemen kylä on kuulunut vuodesta 2009 alkaen Kouvolan kaupunkiin. Tätä ennen se oli yksi vuonna 1975 perustetun Anjalankosken kaupungin kylistä. Ennen vuotta 1975 se kuului Anjalan kuntaan.

Anjalan seurakunta oli alunperin Elimäen anneksiseurakuntaan kuuluva rukoushuonekunta. Vuonna 1789 siitä tuli kappeliseurakunta ja se sai oman kappalaisensa. Vuonna 1863 Anjala erotettiin Elimäestä eri kirkkoherrakunnaksi. Seurakunta liitettiin vuoden 1999 alusta Anjalankosken seurakuntaan.

Wredeby Wikipedia

Wredeby on Wrede af Elimä -suvun omistama kartano Muhniemellä. Sen perusti Fabian Gottlieb Wrede, joka lunasti isältään viisi Muhniemen taloa. Uusi kartano valmistui 1815. Kartanorakennus oli kaksikerroksinen ja rakennettu puusta. Isän kuoltua 1828 Fabian Wrede lunasti perinnönjaossa samasta kylästä vielä kymmenen taloa lisää. Fabian Wrede kuoli 1857 ja jo vuotta aiemmin Wredeby oli siirtynyt hänen poikansa Henrik August Wreden haltuun.

Henrik August Wreden kuoltua 1882 Wredeby siirtyi Rabbe Axel Wredelle, joka luovutti kartanon pojalleen Rabbe Fabian Wredelle 1918. Rabbe Fabiania seurasi 1955 hänen nuorempi poikansa, Wredebyn perustajan kaima, Fabian Gottlieb Wrede.

Kartanon merkittävin hetki Suomen historiassa koitti elokuussa 1917, jolloin siellä laadittiin luonnos Suomen uudeksi hallitusmuodoksi. Kartanon isäntä R. A. Wrede oli jäsenenä K. J. Ståhlbergin johtamassa komiteassa, jonka tehtävänä oli valmistella uusi hallitusmuoto. Kesähelteiden aikana Wrede kutsui ensin Ståhlbergin ja sitten sosiaalidemokraatteja komiteassa edustaneen Anton Kotosen luokseen, jolloin kolme miestä laativat esityksen, josta tuli komiteamietinnön pohja.

Muhniemen talot

1869-1878 rippikirjassa:

  • no 1 Kuoppala
  • no 2 Vähähohti
  • no 3 Isohohti (myöh. Isohohti eli Metsälä)
  • no 4 Lomperi
  • no 5 Nurkkala
  • no 6 Karnaattu
  • no 7 Hohti
  • no 8 Luiskari
  • no 9 Kottila
  • no 10 Seppälä
  • no 11 Salvuri (myöh. Wisti, Tapiola)
  • no 12 Heikkilä
  • no 13 Ukkola
  • no 14 Isokolmhalko (myöh. Haapasaari)
  • no 15 Vähäkolmhalko
  • no 16 Pasila
  • no 17 Iso-Pasila (myöh. myös Kuoppamäki)
  • no 18 Vähä-Pasila
  • no 19 Holstila
  • no 20 Korhonen (myöh. Iso- eli Ala-Korhonen)
  • no 21 Korhonen (myöh. Vähä- eli Ylä-Korhonen)
  • no 22 Suikula
  • no 23 Varpunen
  • no 24 Pentti

Teksti on keskeneräinen...