Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Muhniemi, Elimäki, Anjala, Anjalankoski, Kouvola, Kymenlaakso

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Matti Juhonpoika Korhonen (1844 - d.)
    Anjala 14.6.1844 16.6.1844 Ummeljoki Isosusi Johan Johansson Maria Mattsdr 21 Matts Anjalan seurakunnan arkisto, Rippikirja 1869-1878 (I Aa:8), Muhniemi Korhonen s. 148 Synt. aika 4.6.1844 Anjala ri...
  • Maria Johansdotter Korhonen (1847 - d.)
    Syntynyt: Anjala 9.2.1847 14.2.1847 Ummeljoki Johan Johansson Isosusi Maria Mattsdr 28 Maria Anjala rippikirja 1900-1909 (MKO43-54 I Aa:6) Sivu 185 Muhniemi Nro20 Iso- eli Ala-Korhonen ; SSHY / Vi...
  • Lena Mattsdotter Pentti (1851 - d.)
    Kansallisarkisto > Anjalan seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1822-1859 (I C:2) jakso 105 seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1847-1869 (I ...
  • Aarne Viljam Korhonen (1903 - 1963)
    Anjala, syntyneet 1890-1908 rippikirja 1900-1909 (MKO43-54 I Aa:6) Sivu 188 Muhniemi Nro21 Wähä- eli Ylä-Korhonen ; SSHY / Viitattu 05.10.2021
  • Helmi Eliina Korhonen (1901 - d.)
    Anjala syntyneet 1890-1908 (MKO8-15) Kesäkuu 1901 ; SSHY / Viitattu 06.10.2021Anjala rippikirja 1900-1909 (MKO43-54 I Aa:6) Sivu 188 Muhniemi Nro21 Wähä- eli Ylä-Korhonen ; SSHY / Viitattu 05.10.2021

Muhniemen kyläprojekti

Tähän projektiin voi liittää Muhniemessä syntyneitä, asuneita tai kuolleita henkilöitä. Tarkoitus on rakentaa muhniemeläisten yhteistä sukupuuta.

Muhniemen kylä

Muhniemen kylä on kuulunut vuodesta 2009 alkaen Kouvolan kaupunkiin. Tätä ennen se oli yksi vuonna 1975 perustetun Anjalankosken kaupungin kylistä. Ennen vuotta 1975 se kuului Anjalan kuntaan.

Anjalan seurakunta oli alunperin Elimäen anneksiseurakuntaan kuuluva rukoushuonekunta. Vuonna 1789 siitä tuli kappeliseurakunta ja se sai oman kappalaisensa. Vuonna 1863 Anjala erotettiin Elimäestä eri kirkkoherrakunnaksi. Seurakunta liitettiin vuoden 1999 alusta Anjalankosken seurakuntaan.

Wredeby Wikipedia

Wredeby on Wrede af Elimä -suvun omistama kartano Muhniemellä. Sen perusti Fabian Gottlieb Wrede, joka lunasti isältään viisi Muhniemen taloa. Uusi kartano valmistui 1815. Kartanorakennus oli kaksikerroksinen ja rakennettu puusta. Isän kuoltua 1828 Fabian Wrede lunasti perinnönjaossa samasta kylästä vielä kymmenen taloa lisää. Fabian Wrede kuoli 1857 ja jo vuotta aiemmin Wredeby oli siirtynyt hänen poikansa Henrik August Wreden haltuun.

Henrik August Wreden kuoltua 1882 Wredeby siirtyi Rabbe Axel Wredelle, joka luovutti kartanon pojalleen Rabbe Fabian Wredelle 1918. Rabbe Fabiania seurasi 1955 hänen nuorempi poikansa, Wredebyn perustajan kaima, Fabian Gottlieb Wrede.

Kartanon merkittävin hetki Suomen historiassa koitti elokuussa 1917, jolloin siellä laadittiin luonnos Suomen uudeksi hallitusmuodoksi. Kartanon isäntä R. A. Wrede oli jäsenenä K. J. Ståhlbergin johtamassa komiteassa, jonka tehtävänä oli valmistella uusi hallitusmuoto. Kesähelteiden aikana Wrede kutsui ensin Ståhlbergin ja sitten sosiaalidemokraatteja komiteassa edustaneen Anton Kotosen luokseen, jolloin kolme miestä laativat esityksen, josta tuli komiteamietinnön pohja.

Muhniemen talot

1869-1878 rippikirjassa:

  • no 1 Kuoppala
  • no 2 Vähähohti
  • no 3 Isohohti (myöh. Isohohti eli Metsälä)
  • no 4 Lomperi
  • no 5 Nurkkala
  • no 6 Karnaattu
  • no 7 Hohti
  • no 8 Luiskari
  • no 9 Kottila
  • no 10 Seppälä
  • no 11 Salvuri (myöh. Wisti, Tapiola)
  • no 12 Heikkilä
  • no 13 Ukkola
  • no 14 Isokolmhalko (myöh. Haapasaari)
  • no 15 Vähäkolmhalko
  • no 16 Pasila
  • no 17 Iso-Pasila (myöh. myös Kuoppamäki)
  • no 18 Vähä-Pasila
  • no 19 Holstila
  • no 20 Korhonen (myöh. Iso- eli Ala-Korhonen)
  • no 21 Korhonen (myöh. Vähä- eli Ylä-Korhonen)
  • no 22 Suikula
  • no 23 Varpunen
  • no 24 Pentti

Teksti on keskeneräinen...