The profile you requested has been merged into this profile.
Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Myllypelto, Räisälä

Kylä Myllypelto, Räisälä

Project Tags

view all

Profiles

  • Thomas Thomasson Puputti (1795 - 1868)
    Birth Räisälä 26.12.1795 1.1.1796 Mellitza B. Thomas Puputti Eva Musacka Thomas Death Räisälä 9.4.1868 13.4.1868 Mellitsenpelto 1 bonden Thomas Thomass: Puputti ålderdomsvaghet 72 3 ...
  • Britha Petersdotter Lankinen (1815 - 1855)
    Syntynyt Räisälässä Mellitsassa 17.12.1815 ja kastettu Pyhäjärvellä 24.12.1815. Räisälän seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1808-1832, jakso 33: Syntynyt 1815 ; Kansallisa...
  • Katri Tuomaantytär Puputti (1834 - 1834)
    Syntynyt 4.6. ja kastettu 8.6.1834. Räisälän seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1833-1866, jakso 8: 1834; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.11.2023 Kuollut 16.7. ja haudatt...
  • Juho Tuomaanpoika Puputti (1850 - 1895)
    Birth Räisälä 7.1.1850 13.1.1850 Mellits:p:to Thomas Puputti Brita Lankinen 35 Johan Death Pyhäjärvi Vpl 5.12.1895 8.12.1895 Tiitua nro 1 lmp. Juho Tuomaanp. Puputti koi 45 11 1 ...

Myllypelto

Myllypellolta ei ole löytöjä kivikaudelta. Räisälän runsaat kivikautiset löydöt ovat 21 metrin korkeuskäyrän yläpuolella ja Kivipellon alue oli silloin veden alla. Särkisalon naapurikylässä on useita löytöjä, joten voimme olettaa kivikauden ihmisten kalastelleen Myllypellon alueella. 1600-luvun lopulla tuli kylään ensimmäiset pysyvät asukkaat: Puputit, Hännikäiset ja Homan.

Lumilahti on aina ollut kyläläisille särpimen antaja ja joillekkin huomattavakin tulonlähde. Vuoksen vedenpinnan laskussa 1857 antoi Lumilahti runsaasti maata viljelykseen ja karjalaitumiksi. Kulkuyhteydet pitäjän keskukseen olivat ratsupolut ja Vuoksi. Syksyllä 1872 Venäjän keisari määräsi räisäläiset rakentamaan maantien Särkisalon kylän läpi Käkisalmen pitäjän rajaan. Tyyskän ja Ivaskan salmiin tehtiin lautat, jotka kantoivat neljä hevosta rattaineen. Lautat korvattiin silloilla vuoteen 1909 mennessä. Hiitola - Raasulin rautatien rakentaminen 1913 - 1919 toi työtä ja asukkaita Myllypellolle. Käkisalmeen johtavalta tieltä rakennettiin ns. asematie vuonna 1919 Myllypellon asemalle.

Karl Fazer hankki omistukseensa v.1918 Pyhäjärveltä Vpl. Taubilan kartanon. Kartanoon kuului mm. metsää 2770 hehtaaria ja ne rajoittuivat Myllypellon kylään. Taubilan hovin metsän hakkuut aloitettiin v.1924 ja ne kestivät pari vuotta. Tukkien kuljetukseen asemalle tehtiin pienoisrautatie. Noina vuosina Myllypelto oli yksi suurimmista tukkipuun lähetysasemista Suomessa.

Ensimmäinen kauppa avattiin kylään vuonna 1877. Sen toiminta ei kestänyt kauaa ja vasta vuonna 1905 uusi kauppa aloitti Myllypellolla.Yritystoimintaa oli mm. meijeri, sementtivalimo, saha ja myllyt. Myllypellolla toimi myös VPK. Nuorisoseura perustettiin v.1911 ja seuran nimeksi annettiin "Säde". Oma nuorisoseuran talo valmistui v.1915. Työväenyhdistys perustettiin ensimmäistä kertaa v.1915, mutta pysyvä yhdistys v.1920. Yhdistykselle oma talo Myllypellon keskustasta saatiin v.1935 ostamalla valmis tila. Räisälän maamieseura peustettiin 1899 ja Myllypellolla toimi maamiesseurapiiri jo v.1905. Myllypellon Marttayhdistys ry perustettiin v.1925. Suojeluskunta toimintaa oli kylässä heti Räisälän suojeluskunnan perustamisesta v.1917. Lotta-Svärd Myllypellon kyläosasto perustettiin v.1926. Kansakoulujen perustamisen jälkeen myllypeltolaiset kävivät aluksi Särkisalon koulussa. Vuonna 1913 perustettiin Myllypellolle oma kansakoulu.

Nykytilanne: Myllypelto on säilynyt aseman nimenä, tosin kyrillisenä versiona Kommunary Mjulljupelto. Kylässä on sekamelskassa neuvostoaikaisia kerrostaloja, suomalaiskauden rakennuksia, pikkuhökkeleitä ja tuotantolaitoksia. Kylän aseman molemmin puolin on kauppoja. Kaksi suomalaiskauden navettaa on säilynyt. Päätien molemmin puolin on suomalaisia asuintaloja ja turkistarhoja.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut