Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Sammaljoki ja Rautaniemi,Tyrvää, Satakunta, Sastamala, Pirkanmaa

view all

Profiles

  • Nestori Tuomisto (1860 - 1923)
    Nestori oli luonteeltaan rauhallisempi jatavattoman ahkera.Nestorista tiedettiin että hän uurasti sitkeästi eikäjätä työtä kesken Tyrvään Tuomiston torppa:
  • Hilja Anni Jaakkola (1898 - 1987)
    Syntynyt 23.3.1898 Hilja Anni Jaakkola. Vanhemmat Kostialan Ylimäkelän torppari Edvard Juhanpoika Jaakola ja vaimo Hilma Juhantytär. Vesilahti rippikirja 1888-1898 (AP_I) Sivu 372 Kostiala, Ylinen, ...
  • Johan David Henricsson Mäenpää (1839 - 1899)
    Syntymä: 5.12.1839 Sammaljoki Mätäs, Johan David, vanh. Torparen Henrik Henriksson & hustru Ulla Johansdotter 25-30 v Tyrvään seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1817-1840, jakso ...
  • Erik Ekelin (c.1700 - 1771)
    Erik Ekelin oli henkirakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian Sammaljoen Kuutin rusthollin (nro 118) rakuuna 1721-50. Keväällä 1722 hän meni naimisiin Kuutin rusthollarin tyttären kanssa. Erik ol...
  • Ida Karoliina Kallentytär Mauriala (1871 - 1957)
    Tyrvään rippikirjoissa Idan toiseksi nimeksi vaihtui Maria. Karkun seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1850-1875, sivu 312: Syysk. 1871; Kansallisarkisto: SSHY: Karkku rippik...

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää profiilit Tyrvään Sammaljoella ja Rautaniemessä asuneista henkilöistä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammaljoki

Sammaljoki on kylä ja entinen rukoushuonekunta Sastamalan kaupungin eteläosassa Lounais-Pirkanmaalla. Kylä sijaitsee kaupungin etelärajalla rajoittuen Punkalaitumen ja Urjalan kuntiin. Sammaljoen naapurikylät ovat Vammalan alueella idässä Rautaniemi, pohjoisessa Kaltsila, Ekojärvi ja Kivijärvi, lännessä Houhajärvi ja Illo, etelässä Punkalaitumen puolella Liitsola ja kaakossa Punkalaitumen ja Urjalan puolella Halkivaha. Sammaljoki muodostaa yhdessä Rautaniemen ja Houhajärven kanssa Sammaan seudun, jota on myös Etelä-Tyrvääksi kutsuttu.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/101541/Kertomus_Tyrvaan...

Rautaniemenmaa on tölliläisiltä asuttu; mutta siitä alaspäin,
Sammanjoen varrella on Sammaa eli Sammaljoen kylä, 7-taloinen, kolme taloa tehty uudemmilla ajoilla virstan päähän
kylän vanhoista asemista. —

Sammaantie lähtee Valtatiestä Hiidenkankaalla, kulkee tätä harjua pitkin itään eli
kaakkoon päin 1½ penikulmaa, sitten poikkee siltä alas Sammaan kylään, johon loppuu; mutta harjua pitkin jatkaantuu
vielä edespäinkin huonoläntäinen ratastie, jota päästään Rautaniemen maahan ja edemmäksikin. —

Kaakkoisessa vesikunnassa on Sampa- eli Samman-joki emä. Pitäjän itäisillä paikoilla, etelämmällä niitä äsken puhutuita järviä, jotka Harjastenojaan vuotavat, saa tämä joki alkunsa Ruoholan- ja Vares-soista , joiden sisällä on suljettuina järvenlampia ja lätäköitä, niinkuin Kuovas- ja Murtojärvet m. m.; juoksee sieltä pitäjän kaakkoisen puolen läpitse Huittisiin, jossa kohtelee Satakunnanjoen. Nykyisin on tällä
monta nimeä: alkupäässä Sammaljoki, sitten Illonjoki, Huittisten puolella Vitsan, Nanhian ja Sammun-joki; vanhaan aikaan
tunnettu koko joelle kuuluva »Samman» nimi on jo melkein unohduksissa. Joen kurkkua kutsutaan vieläkin »Sammansuuksi»,
ja kylät »Sammaa» (joen yli päässä) ja »Sampu» (ali päässä) muistuttavat entistä nimeä*). —
Luoteen puolelta yhdistyy Sammanjokeen tuntuva haara, joka lähtee Houhajärvestä (melkein penikulmaa pitkästä) ja ottaa mukaansa Hanhijärvenkin
laskun; edellistä näistä järvistä on menneinä vuosina saatu hiukka lasketuksi, jälkimäinen melkein kuiviin. Kaakon puolelta tulee Sammanjoelle lisää Lailu-, Latva-, Sammakka -ja Liehuva -järvistä.

Sammaljoen talot 1850

  • Harsunkorpi l. Mauriala kruununtila
  • Höyly l. Penttilä perintötila
  • Kuutti 1/2 rusthåll ratsutila
  • Kuutti 1/2 rusthåll ratsutila (myöh. Lomma-Kuutti)
  • Perttuli l. Lusikka perintötila
  • Laitajärvi l. Kallio perintötila
  • Ladvajärvi l. Koivu perintötila

Sammaljoella oli peruskoulun luokat 1–6 käsittävä koulu. Koulu on perustettu 1893. Vuonna 1923 perustettu Rautaniemen koulu lakkautettiin 1968 ja koulupiiri yhdistettiin Sammaljokeen. Houhajärven koulu, joka oli perustettu 1910, koki saman kohtalon 10 vuotta myöhemmin vuonna 1978. Sammaljoen koulun lakkatus astui voimaan 2012

http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloude...

Tyrvään Sanomat, 15.09.1937, nro 37, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2118896?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Rautaniemen asutuksen synnystä.
Kirj. V. Ylijoki.

Rautaniemen seudun asutuksen historiassa on Isonvihan aika tärkeänä käännekohtana. Silloin mainitulta paikkakunnalta hävisi kaikki aikaisempi asutus ja kesti jonkun aikaa, ennenkuin uudisasukkaita jälleen alkoi asettua tälle seudulle. Siitä miten Hautaniemi näin vähitellen tuli uudelleen asutuksi, on kansan muistissa säilynyt eräitä kertomuksia, jotka seuraavassa esitetään sellaisina kuin kirjoittaja on ne eräiden paikkakunnan vanhojen henkilöiden puhumina kuullut. Kertojina ovat olleet: Johanna Hautamäki, Vilhelmiina Kiviniemi, Pauliina ja Taavetti Ylijoki, Juho Seppä-Murto ja Oskari Pikku-Sianoja. Ottaen huomioon kirjoituksessa esitettyjen tietojen alkuperän ja laadun on luonnollista, ettei niiltä voida vaatia ehdotonta historiallista varmuutta ja todenperäisyyttä. Pääpiirteissään ne kuitenkin pitänevät paikkansa ja sellaisinaan ne varmaan omalla tavallaan kuvastavat kansamme luonnetta ja ajattelutapaa sekä sille ominaista taipumusta vanhojen asioiden polvesta polveen kertomiseen ja muistissa säilyttämiseen.

Ensimmäiset Isonvihan jälkeen Rautaniemeen saapuneet uudisasukkaat perustivat asumuksen paikalle, missä nykyinen Harjunpää sijaitsee. Uutta asuntoa rakennettaessa ja sen pihamaata perattaessa saatiin erään ympärimitaltaan sylen paksuisen haapapuun juurien alta näkyviin vanha kiukaan raunio. Kun tätä tarkemmin tutkittiin, löytyi siitä suuri ruostunut aitanavain sekä telso. (Avain oli niin kookas, että se saatettiin reiästään kiinnittää tahkon varteen kädensijaksi.) Tämä löytö antoi uudisasukkaille tiedon samalla paikalla aikaisemmin olleesta asutuksesta, joka kuitenkin oli hävinnyt jo niin kauan sitten, että niityt ja pellot olivat metsittyneet ja kiukaan raunion ylle oli ehtinyt kasvaa suuri haapa. Samaa tietoa vahvisti myöhemmin eräs toinen tapaus. Harjunpään vanha emäntä oli kerran kirkkomatkallaan yöpynyt Torran taloon, missä hän muun puheen ohessa ilmaisi m.m. kotipaikkansa. Silloin talon vanha, lähes J 00-vuotias isäntä vuoteeltaan huudahti: »Joko siellä Raufojalla taas asutaan!» ja kertoi samalla, että ollessaan ennen valtiopäivämiehenä Ruotsissa hän vanhoista asiakirjoista oli saanut selville, että Tyrvään Rautaniemen seudulla jo kauan sitten oli ollut asutusta.

Harjunpään jälkeen iässä seuraavina kansa mainitsee useitakin vanhoja asumuksia, joiden
tarkempaa perustamisaikaa ja -järjestystä se ei kuitenkaan tunne. Niinpä nykyinen Mäkelä sai jo varhain alkunsa siten, että Karkusta eräs hiihtomies lähti kerran kirves vyöllä ja kontti selässä etsimään vaimolleen ja itselleen sopivaa asuinpaikkaa. Hän saapui retkellään Hautaniemen joen varrelle, löysi täältä mieleisensä alueen ja pystytti sinne kahden suuren kiven väliin havumajan väliaikaiseksi asunnoksi. Sitten hän hiihti takaisin Karkkuun ja kertoi vaimolleen asuinpaikan valinnasta. Yhdessä he sitten tulivat uudisasuntoa luomaan, ja mies perusti paikalle pienen mökin, jota ruvettiin sanomaan Tölliksi. Myöhemmin asunto siirrettiin noin V 2 km. alemmaksi jokea sen vastakkaiselle puolelle, ja samoihin aikoihin sen nimi muuttui Mäkeläksi. Mutta vanhasta Töllistä muistuttaa vielä nykyäänkin se, että paikkaa, jolla se aikoinaan sijaitsi, nimitetään yhä vielä Töllin maaksi.
Lähellä Mäkelää, vaikka joen toisella puolella, on nykyinen Ylijoen talo. Itsenäisenä talona se, niinkuin muutkin Hautaniemen asunnot, on ollut vasta vähän aikaa, mutta asuttuna se on ollut jo verrattain kauan. Alkuaan se oh nimeltään Vieras ja sen asuinrakennus sijaitsi aivan jokipartaalla nykyisten Sassin ja Ylijoen talojen välisellä niittyvainiolla. Mutta kun sitten erään omistajan ainoa poika oli hukkunut jokeen, rakennettiin asunto uuteen paikkaan jonkun verran kauemmaksi joesta. Entisen rakennuksen hirsistä tehtiin paja, joka vielä nykyäänkin, tosin uusittuna ja toiseen paikkaan siirrettynä, on käytännössä. Se, että asunnosta vähitellen ruvettiin käyttämään nimeä Ylijoki, johtui varmaan siitä, että sinne tultaessa täytyi kylätieltä kääntyä kulkemaan joen yli. Ylimenoa varten ei ollut siltaa, vaan sellaisen korvasi veden mukana laskemaan ja nousemaan pääsevä lautta. Vasta paljon myöhemmin, nykyistä edellisen omistajan aikana, rakennettiin joen poikki silla. Sama isäntä muutti asuinrakennuksen vielä kerran uuteen paikkaan, missä se sitten tähän asti on ollutkin.

Mäkelän ja Ylijoen naapuri Sassi on edellisiä nuorempi, mutta silläkin on jo monet vaiheet lakanaan. Niinpä se on vaihdellut useasti nimeään aina omistajiensa mukaan ja ollut tunnettu aikoinaan m.m. Juha ja Hautaniemi nimillä. Tässä yhteydessä tulkoon kerrotuksi eräästä sen vanhasta omistajasta, n.s. »Juhan äijästä» kansan muistissa säilynyt tapaus. Ukko oli kyntämässä peltoaan kaurankylvöjä varten, kun pellon aidan taakse ilmestyi karhu irvistelemään. Kylvömies ei kuitenkaan pahoin säikähtänyt, murahteli vain: »Älä pentele hevostani vie ennenkuin peltoni kylvöön saan!» ja karkoitti häiritsevän vieraan tiehensä.

https://docplayer.fi/18023572-Sammaan-seudun-kylasuunnitelma-2009.html

Kylät

Eko, Hätilä, Houhajärvi, Humaloja, Isojärvi, Järvenpää, Juti, Kahimala, Kalliala, Kaltila, Kaltsila I Kaukola, Ketola, Koivula, Komerola I Lantula, Ekojärvi, Kivijärvi I Laukula, Leiniälä, Liuhala, Lousaja, Lummaja, Marttila, Näntölä, Nuupala, Ojansuu, Pohjala, Rautajoki, Roismala, Ruoksamo I Sammaljoki ja Rautaniemi I I Soinila, Soukko I Stormi I Tapiola, Tyrvääkylä, Uusikylä, Varila, Vataja, Vehmaa, Vihattula, Vinkkilä
Hiski