Follow
Viskarille ja sieltä pois pääsi keskikylän ohittavaa Ahvolan¬-Kuukaupin maantietä, kirkonkylään matkaa oli kymmenisen, Hannilan asemalle neljästä viiteen ja Viipuriin noin 35 kilometriä.
Talon olivat levittäytyneet laajalle alueelle ryhmiksi, joita kutsuttiin omilla nimillään. Kylän keskustasta teitä pitkin pari kilometriä lounaaseen oli Lananmäki, jonka tuntumassa Hannilanjärvestä virtaava Lananjoki oli Pullilan rajana. Aivan järven lahdekkeessa olevan Haapaniemen rannassa kyläläiset pitivät veneitään. Haapaniemenlahteen laskeva Pöhönjoki oli rajana Hannilaan nähden. Hannilan puolella tällä kohtaa sijaitsi kasviviljelykoeasema, jonka sivutilana Viskarin keskikylällä oli Soljanteen tila. Kuukaupille johtavaa tietä pitkin Möyrkivenmäellä oli Viskarin ja Kuukaupin raja.
Keskikylästä Vuokselle katsottaessa Pullinmäellä oli oma taloryhmänsä. Sieltä lähti polku Pösön kahteen taloon Vuoksen varrelle Papinkosken maisemiin. Viskarilaisen kulkivat kirkkomatkat kesällä jalan Pösöön, mistä taivalta jatkettiin kahdella kirkkoveneellä. Talvitie vei Valklammin ylitse Halk’kallioon ja edelleen Vuoksen yli kirkonkylän rantaan.
Karjavaltainen maatalous oli Viskarin kylän pääelinkeino, joka koheni huomattavasti 1930-luvun alussa soiden kuivatuksen myötä. Muutamista taloista käytiin töissä Saijan kivilouhimolla ja joillekin kasvinviljelykoeasema antoi ansion. Keskellä kylää, aivan teiden risteyksessä toimi kylän isäntien vuonna 1921 perustama osakeyhtiö Viskarin Saha ja Mylly Oy.
Lähde: Kotiseutumme Antrea/1995