Tämä on sukututkimussivusto Genin Raution paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Rautiossa ennen vuotta 1807 vaikuttaneet henkilöt voi lisätä Raution lisäksi myös joko Alavieskan, Kalajoen tai Sievin paikkakuntaprojektiin. Vuoden 1973 jälkeen Rautiossa vaikuttaneet henkilöt voi lisätä Raution lisäksi myös Kalajoen paikkakuntaprojektiin.

Yleistä

Rautio on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuulunut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Kalajokeen vuonna 1973. Kuntaliitoksen yhteydessä Kalajoen ja Raution seurakunnat perustivat yhteistaloudessa toimivan seurakuntayhtymän. 2000-luvun alussa seurakuntayhtymä purettiin ja seurakunnat liitettiin yhteen vuoden 2006 alusta. Kalajoen seurakuntaan kuuluva Raution kappeliseurakunta aloitti toimintansa vuoden 2007 alusta.

Historiaa

Suur-Kalajokeen kuuluneen Raution alueelta hoidettiin kirkolliset asiat kolmeen suuntaan vielä 1800-luvun alkuvuosina: Typpöstä ja Kärkisestä asioitiin Kalajoen emäseurakunnassa, Alapäästä Alavieskan kappeliseurakunnassa ja Ylipäästä Sievin kappeliseurakunnassa. Raution kyläläiset saivat v. 1796 luvan rakentaa oman kirkon ja perustaa sen yhteyteen hautausmaan. Nämä valmistuivat v. 1800 ja tämän jälkeen ryhdyttiin puuhaamaan omaa pappia. Rautiolaiset yrittivät saada saarnahuonekuntaansa mukaan myös Kalajoen emäpitäjän Tyngän kylään kuuluneita Kärkisperän taloja, mutta tuolloin vielä tuloksetta. Raution saarnahuonekunta aloitti toimintansa v. 1804. Ensimmäinen oma pappi oli aloittanut virassaan jo v. 1803 ja tuosta vuodesta alkavat myös Raution rippikirjat. Historiakirjat alkavat vuodesta 1807.

Raution saarnahuonekunnan perustivat siis 1800-luvun alussa Typpön, Härölän ja Nivalan talot Kalajoen emäpitäjästä, Verrosen, Ojan, Takkusen, Räihän, Suomalan ja Pahikka-ahon talot Alavieskan kappeliseurakunnasta sekä Perttulan, Tassilan, Sipilän ja Raution talot Sievin kappeliseurakunnasta. Näitä taloja ja niiden asukkaita koskevat vanhemmat kirkonkirjatiedot löytyvät Kalajoen, Alavieskan ja Sievin seurakuntien arkistoista.

Rautio sai kappelinoikeudet v. 1826. Ensimmäinen kappalainen aloitti virassaan v. 1829 ja tuolloin myös Kalajoen emäpitäjään kuuluneet Yli-Tyngän Kärkisperän talot; kolme Kärkistä, Rautakoski, Vähäoja, Harju, Iso-oja ja Historianmäki liitettiin Raution kappeliseurakuntaan. Rautio itsenäistyi omaksi seurakunnakseen v. 1912, joka toteutui käytännössä vasta v. 1918. Ensimmäinen vakituinen kirkkoherra aloitti virassaan v. 1921.

Lähteet:

kalajoenseurakunta.fi
Suur-Kalajoen historia II, s. 285 - 286, 289 ja 318
Kalajoen ja Raution historia 1865 - 1975, s. 381 - 382 ja 452

Nykyiset kylät

Alapää, Kärkinen, Rautio, Typpö, Ylipää

Talot

Raution talot vuonna 1843

Kylät ja talot vuosien 1891–1900 rippikirjassa

Rautio

No 1 Rautio l. Asu
No 1 Mustasaari
No 1 Ojamäki
No 1 Matopöllä l. Mäkelä
No 1 Matopöllä
No 1 Keltapöllä
No 2 Sipilä l. Ylilöttölä
No 2 Koivusipilä
No 2 Sipilä l. Alalöttölä
No 3 Partasipilä
No 3 Sipilä l. Polet
No 4 Perttula
No 4 Perttula l. Niemelä
No 5 Räihä
No 6 Verronen
No 6 Keskiverronen
No 6 Alaverronen
No 7 Myllymäki
No 7 Rantatalo
No 7 Takussaari
No 7 Nikula
No 8 Peltotakkunen
No 8 Rantatakkunen
No 8 Takkunen l. Mäkitalo
No 8 Takkunen l. Koskela
No 9 Typpö
No 9 Typpö l. Ojala
No 10 Oja
No 10 Oja l. Malkakangas
No 11 Tassila l. Petäistö
No 12 Suomala
No 13 Typpö
No 13 Typpö l. Alatyppö
No 14 Härö
No 15 Nivala
No 16 Pahikka-aho
No 17 Niskakangas
No 18 Sorvari
No 19 Pahkamaa
No 20 Hollanti
No 21 Granholm (pappila)

Kärkinen

No 1 Kärkinen l. Mäkitalo
No 2 Kärkinen l. Hautala
No 2 Kärkinen l. Ylihautala
No 2 Kärkinen l. Vanhatalo
No 2 Kärkinen l. Uusitalo
No 2 Kärkinen l. Peltokangas
No 2 Ylitalo l. Ylikangas
No 3 Kärkinen l. Vähäkangas
No 3 Kärkinen l. Vanhala
No 3 Kärkinen l. Peltokangas
No 3 Jussinmaa
No 3 Koskenkorva l. Mikontalo
No 4 Rautakoski
No 5 Vähäoja
No 6 Harju
No 7 Iso-oja

Naapuripaikkakunnat

Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Sievi, Ylivieska

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Raution osalta. Hiskissä ei ole Raution seurakunnan tietoja.

• Vuodesta 1807 eteenpäin:
  • Raution seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
  • Raution seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille
• Tiedot ennen vuotta 1807:
  • Alavieska seurakunta Hiskissä
  • Alavieskan seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
  • Alavieskan seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille
  • Kalajoen seurakunta Hiskissä
  • Kalajoen seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
  • Kalajoen seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille
  • Sievin seurakunta Hiskissä
  • Sievin seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
  • Sievin seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille