Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Orivesi on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa.

Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana. Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä ja Naappilan kylä mainittiin asiakirjoissa jo vuonna 1466. 1540 maakirjan mukaan Orivedellä oli 56 veroa maksanutta taloa.

Nykyisin Tampereen hiippakuntaan kuuluva Oriveden seurakunta on ollut itsenäinen 1540-luvulta lähtien. Siitä on erotettu Längelmäki vuonna 1640. 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1865. Längelmäestä puolestaan erotettiin Kuorevesi vuonna 1873.

Orivesi sijaitsi jo vuosisatoja sitten hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pitäjän kautta kulki niin sanottu Vanha Laukaantie Kangasalan Huutijärveltä Keski-Suomen suuntaan ja siitä erkani Oriveden kirkonkylän pohjoispuolella sivutie Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle. Rautatie Tampereelta Haapamäelle – vanha Pohjanmaan rata – ja Oriveden rautatieasema valmistuivat vuonna 1883.

Orivedellä oli 1800-luvun lopulla Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan 27. reservikomppanian harjoituspaikka kasarmeineen. Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus. Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärven siirtoväkeä.

Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

Kylät

Aakkola, Eräjärvi (ent. Haapaniemi (eli Nikkilä)), Haavisto, Hietalahti, Hirtolahti, Holma, Järvenpää, Kauppila, Koivuniemi, Kokkola, Koppala eli Vetterkulla, Kuivanen, Laasola, Leinola, Leväslahti, Lyytikkälä, Naappila, Neulaniemi (eli Korri), Oinasniemi, Onnistaipale, Orivesi (eli Kirkonkylä), Padustaipale, Päilahti, Pajukanta, Pappila, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Porvola (Borgerla), Rajalahti, Ruokonen, Sarkkila, Savo, Siitama, Solttila (nyk. Vehkalahtea), Suomasema, Torittu (eli Äijänen), Uiherla, Unkila, Vehkalahti, Vihasjärvi, Voitila, Yliskylä

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:

Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Karppi, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma, Uiherla ja muut entisen Eräjärven kylät.

Längelmäestä Oriveteen 1. tammikuuta 2007 liitetyt kylät:

Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä ja Västilä.

Naapuriseurakunnat

Eräjärvi, Juupajoki, Kangasala, Längelmäki, Ruovesi, Sahalahti, Teisko

Muuta

Projekti on aloitettu 17.8.2017. Projektin yhteistyökumppanit ovat tervetulleita täydentämään projektisivua.

Projektisivun lähteet

Orivesi on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa.

Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana. Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä ja Naappilan kylä mainittiin asiakirjoissa jo vuonna 1466. 1540 maakirjan mukaan Orivedellä oli 56 veroa maksanutta taloa.

Nykyisin Tampereen hiippakuntaan kuuluva Oriveden seurakunta on ollut itsenäinen 1540-luvulta lähtien. Siitä on erotettu Längelmäki vuonna 1640. 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1865. Längelmäestä puolestaan erotettiin Kuorevesi vuonna 1873.

Orivesi sijaitsi jo vuosisatoja sitten hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pitäjän kautta kulki niin sanottu Vanha Laukaantie Kangasalan Huutijärveltä Keski-Suomen suuntaan ja siitä erkani Oriveden kirkonkylän pohjoispuolella sivutie Ruoveden ja Virtain kautta Pohjanmaalle.
Rautatie Tampereelta Haapamäelle – vanha Pohjanmaan rata – ja Oriveden rautatieasema valmistuivat vuonna 1883.

Orivedellä oli 1800-luvun lopulla Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan 27. reservikomppanian harjoituspaikka kasarmeineen. Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus. Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärven siirtoväkeä.

Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

Kylät

Aakkola, Eräjärvi (ent. Haapaniemi (eli Nikkilä)), Haavisto, Hietalahti, Hirtolahti, Holma, Järvenpää, Kauppila, Koivuniemi, Kokkola, Koppala eli Vetterkulla, Kuivanen, Laasola, Leinola, Leväslahti, Lyytikkälä, Naappila, Neulaniemi (eli Korri), Oinasniemi, Onnistaipale, Orivesi (eli Kirkonkylä), Padustaipale, Päilahti, Pajukanta, Pappila, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Porvola (Borgerla), Rajalahti, Ruokonen, Sarkkila, Savo, Siitama, Solttila (nyk. Vehkalahtea), Suomasema, Torittu (eli Äijänen), Uiherla, Unkila, Vehkalahti, Vihasjärvi, Voitila, Yliskylä

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:

Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Karppi, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma, Uiherla ja muut entisen Eräjärven kylät.

Längelmäestä Oriveteen 1. tammikuuta 2007 liitetyt kylät:

Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä ja Västilä.

Naapuriseurakunnat

Eräjärvi, Juupajoki, Kangasala, Längelmäki, Ruovesi, Sahalahti, Teisko

Muuta

Projekti on aloitettu 17.8.2017. Projektin yhteistyökumppanit ovat tervetulleita täydentämään projektisivua.

Projektisivun lähteet