Follow
Aloitettu 4.8.2017
Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.
Historia Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]
Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]
Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.
Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi
Kylät
Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale
Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a...
Aineistoja ja lähteitä
Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut
- http://www.suodenniemi-seura.fi/
- Suodeniemn historiaa verkossa http://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/tutustu-suode...
Suodeniemi perustettiin Mouhijärven rukoushuonekunnaksi 1684. Toimi kappalaisen asuinpaikkana vuosina 1694-1853. Kappeliksi 1853 ja erotettin 1908 omaksi kirkkoherrrakunnaksi. Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Luettelot ovat siis seurakunnan ensimmäiset laaditut, vaikka Mouhijärven pitäjänapulainen asuikin täällä v:sta 1694. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=515&TYPE=HTML...
Aloitettu 4.8.2017
Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.
Historia
Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]
Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]
Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.
Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi
Kylät
Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale
Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a...
Aineistoja ja lähteitä
Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut
- http://www.suodenniemi-seura.fi/
- Suodeniemn historiaa verkossa http://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/tutustu-suode...
Suodeniemi perustettiin Mouhijärven rukoushuonekunnaksi 1684. Toimi kappalaisen asuinpaikkana vuosina 1694-1853. Kappeliksi 1853 ja erotettin 1908 omaksi kirkkoherrrakunnaksi. Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Luettelot ovat siis seurakunnan ensimmäiset laaditut, vaikka Mouhijärven pitäjänapulainen asuikin täällä v:sta 1694. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=515&TYPE=HTML...
Aloitettu 4.8.2017
Projektiin voi etsiä ja lisätä Suodeniemellä asuneiden (asuinpaikka määrittää, ei seurakunta) henkilöiden profiileja.
Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!
- Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
- Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
- Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
- Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
- Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.
Vanhat nimet Pohjakylä
Suodenniemi oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta liitettiin vuoden 2007 alussa Vammalaan. Vuoden 2009 alussa Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.
Sastamala kuuluu Pirkanmaan maakuntaan.
Historia
Suodenniemen alueelta on löydetty runsaasti kivikauden esineistöä ja asuinpaikkoja, vaikkakin peltoviljely eri aikakausina on sotkenut jälkimmäisiä. Pitäjän vanhin kivikautinen asuinpaikka on nykytietämyksen mukaan Sävijärven itärannalla sijaitseva Sävin Majamaa. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on sitä vastoin tehty vähän. [4]
Suodenniemen halki kulki esihistorialliselta ajalta periytynyt vesireitti, joka yhdisti toisiinsa Rautaveden vesistöalueen ja Pohjanlahden rannikon. Vesireitti päättyi suunnilleen nykyisen Merikarvian seudulle. Reitin eteläinen ja pohjoinen haara yhdistyivät Suodenniemen Kirkkojärvellä ja viimeinen ylitettävä maakannas ennen merta oli Palojärven ja Miekkajärven välissä nykyisen Pirulanvuoren näkötornin tuntumassa.[5]
Vesireittiä pitkin pysyvä asutus levisi karkkulaisten eränkävijöiden nautinta-alueena olleelle seudulle. Keskiajan kuluessa eli viimeistään 1500-luvulle tultaessa syntyneitä kyliä olivat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Leppälammi, Märkätaipale, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä kahden vesireitin pohjoisen haaran varrella sijaitsevan eli Leppälammin ja Märkätaipaleen uskotaan olevan varhaiskeskiaikaisia eli viimeistään 1200-luvulla syntyneitä.[6] 1800-luvulla Märkätaipaleen kylä jakautui Taipaleeksi, Säviksi ja Peräkunnaksi minkä lisäksi sen itäosa Toijasjokeen saakka liitettiin Lahdenperään. Pitäjän pohjois- ja eteläosat asutettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa kruunun asutustoiminnan tuloksena.
Suodenniemen alue oli alkujaan Karkkuun kuuluvaa Mouhijärven ja Lavian tavoin. Verotuksellisesti pitäjä kuului Selkeen neljännekseen. 1600-luvulla Mouhijärvi muodostui omaksi pitäjäkseen, johon Suodenniemi kuului kappeliseurakuntana. Oma kuntansa Suodenniemestä tuli vuonna 1868. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti vuonna 1916. Suodenniemen väkiluku oli suurimmillaan 1930-luvulla, jonka alkaessa asukkaita oli yli 3000 henkeä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi
Suur-Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Viljakkala, siirtolaiseksi lähteneet ja ulkomailla asuvat jälkipolvet
-aloitettu
Suodenniemi-DNA
-aloitettu
Suodenniemen kylät
Jalkavala I Kiikoinen I Kittilä I Koivuniemi I Kouraniemi I Lahdenperä I Leppälammi I Makkoinen I Pajuniemi I Peräkunta I Pohjakylä I Pyykoski I Suodenniemi I I Sävi I Taipale
Märkätaipale Wikipedia
Putaja Wikipedia
Entisen Satakunnan ja lähialueiden kyliä
Satakunta Ahlainen I Eura I Eurajoki I Harjavalta I Hinnerjoki I Honkajoki I Honkilahti I Huittinen I Jämijärvi I Kankaanpää I Karvia I Kauvatsa I Keikyä I Kiikka I Kiukainen I Kodisjoki I Kokemäki I Kullaa I Köyliö I Lappi I Lavia I Luvia I Merikarvia I Nakkila I Noormarkku I Pomarkku I Pori I Punkalaidun I Rauma I Siikainen I Suodenniemi I Säkylä I Tyrvää I Ulvila I Vampula I
Etelä-Pohjanmaa
Alahärmä I Alajärvi I Alavus i Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva Karijoki i Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri
Pirkanmaa
Akaa I Eräjärvi I Harju I Hämeenkyrö - Tavastkyro I Ikaalinen - Ikalis I Kangasala I Karkku I Keikyä (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kihniö I Kiikka (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Kuhmalahti I Kuorevesi I Kuru I Kylmäkoski I Lempäälä I Luopioinen I Längelmäki I Messukylä I Mouhijärvi I Orivesi I Parkano I Pirkkala - Birkala I Pälkäne I Ruovesi I Sahalahti I Suodenniemi (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Suoniemi I Sääksmäki I Tampere I Teisko I Tottijärvi (Mukana Vesilahden sukupuussa) I Tyrvää -Tyrvis (Varsinais-Suomi ja Satakunta -projektissa) I Urjala I Vesilahti I Viljakkala I Vilppula I Virrat - Virdois I Ylöjärvi
Kyläkartta
http://suodenniemi--seura-fi-bin.directo.fi/@Bin/295ddd442ffcc5bb0a...
Suodeniemen talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari Lasse Iso-Iivari 1.9.2007, 22.5.2017 http://users.utu.fi/isoi/talot/suodenni.htm
Aineistoja ja lähteitä
Suodeniemi-Seuralla on hienot sivut
- http://www.suodenniemi-seura.fi/
- Suodeniemn historiaa verkossa http://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/tutustu-suode...
Suodeniemen seurakunta
- Suodenniemen seurakunnan arkisto (1749-1864)
- http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=515&TYPE=HTML...
- SSHY - Suodenniemi kirkonkirjat (jäsenille)
Sukututkimuksen peruslähteitä
SAY Suodenniemi
- Vuodet: 1540 – 1559 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1456
- Vuodet: 1560 - 1579 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1457
- Vuodet: 1580 - 1599 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1458
- Vuodet: 1600 - 1619 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1459
- Vuodet: 1620 - 1639 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1460
- Vuodet: 1635 - 1654 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1461
- Vuodet: 1655 - 1674 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1462
- Vuodet: 1675 - 1694 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1463
- Vuodet: 1695 - 1714 http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1473
SAY
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutuksen_yleisluettelo
- http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm
- johdanto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419732
- yleisemmät lyhenteet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419767
- ruotsinkieliset nimet ja suomenkieliset vastineet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419768
- katettu alue http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419770
- värikoodit: Maakirjojen ja lampuotiluetteloiden tiedot on v:tta 1635 edeltävältä ajalta merkitty sinisellä musteella, mutta mainittua vuotta myöhemmät maakirjatiedot on kirjoitettu ruskealla musteella, sininen väri taas on varattu henkikirjatiedoille. Tiedot kymmenysluetteloista on merkitty punaisella värillä, jota niin ikään 1500-luvun ja 1600-luvun alun osalta yleisesti on käytetty tehtäessä merkinnät ruokalisäluetteloista. Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä ja samaa väriä on käytetty merkittäessä tietoja eräistä Varsinais-Suomea koskevista säteriluetteloista. Violettia väriä on tavallisesti käytetty eräistä erikoisluetteloista saatuihin tietoihin. Värien käytössä ei kuitenkaan eri pitäjien osalta ole ollut mahdollista saavuttaa täyttä yhtenäisyyttä. Pitäjien ensimmäisissä yleisluetteloniteissä sekä niissä niteissä, joissa värien käytössä on tapahtunut muutoksia, on tavallisesti merkinnät siitä, miten värejä on käytetty.