Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Kuusankoski

view all

Profiles

  • Olga Evantytär Riuttala (1887 - 1933)
    Syntymä 19.12.1887 (HisKi Iitti): . - Iitin syntyneissä, vaikka Jaala itsenäistyi Iitistä omaksi kunnakseen jo 1879. Lastenkirjassa: Iitti lastenkirja 1890-1899 (MKO789-802 I Ab:19) Sivu 276, 277...
  • Eemil Taavinpoika Riuttala (1879 - 1939)
    Syntymä 11.2.1879: Iitti syntyneet 1879-1884 (MKO873-879 I C:11) ; SSHY / Viitattu 02.03.2024 Lastenkirjassa: Iitti lastenkirja 1880-1889 (MKO766-788 I Ab:17-18) Sivu 1, 2 Haapakimola Nro1 Hartik...
  • Robert Otonpoika Saarela (1883 - 1934)
    Robert vaihtoi sukunimen Vikman Saarelaksi samaan aikaan sisarensa Annan kanssa vuonna 1906. Isänsä tavoin Robert ryhtyi räätäliksi. Hän avioitui 2.3.1912 talollisentyttären Eeva Hangaslahden kanssa. H...
  • Maria Antintytär Suursalmi, Pukki (1890 - 1965)
    Syntymä Luumäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1890-1894, syntyneet 1890. / Viitattu 25.4.2020 Kuolema Kuusankoski kuolleet 1946-1970 (AP I F:2) 1965 Lokakuu-Marraskuu. SSHY / Viitat...
  • Evert Viktorinpoika Jokimies (1899 - 1965)
    Syntymä Valkeala syntyneet 1897-1900 (MKO695-698 I C:14) 1899 helmikuu. SSHY / Viitattu 22.02.2022 Kuolema Kuusankoski kuolleet 1946-1970 (AP I F:2) 1965 Lokakuu-Marraskuu. SSHY / Viitattu 02.03....

Kuusankosken paikkakuntaprojekti

KUUSANKOSKI (1921-2009)

Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Kuusankoski oli leimallinen teollisuuskaupunki, jonka suurimmat työnantajat olivat Kymin Osakeyhtiön paperi- ja selluloosatehtaat. Kuusankosken kunta perustettiin vuonna 1921 irrottamalla Iitin ja Valkealan kunnista niiden teollistuneet osat. Kauppalan oikeudet se sai 1957 ja kaupunkioikeudet 1973. Kuusankoski yhdistyi Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan ja Valkealan kanssa uudeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi noin 88 000.

Nykyään Kuusankoski on Kouvolan kaupungin suuralue sekä siihen sisältyvä kaupunginosa.

1920-luvulle saakka Kuusankosken alue kuului osaksi Iittiin ja osaksi Valkealaan, niin että kahden kunnan rajana oli Kymijoki. Vuosina 1743–1809 myös Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki jokea pitkin. Alue oli pitäjien takamaata ja lähes asumatonta.

1800-luvun lopulla teollistumiskehitys Suomessa lähti käyntiin ja rautateiden rakentaminen alkoi. Vuonna 1870 avattiin Riihimäki–Pietari-rautatie ja vuonna 1889 Kouvola–Kuopio-rautatie, jotka kummatkin sivusivat Kuusankosken aluetta. Tällöin havaittiin alueen koskien teollisuudelle tarjoamat mahdollisuudet. Vuonna 1872 Kymijoen Kuusankoskeen perustettiin selluloosa- ja paperitehdas ja vuonna 1897 rakennettiin saman alan tehdas ylemmäs Voikkaankoskeen. Vuonna 1904 Kuusaansaaren paperitehdas, Kymintehdas ja Voikkaan paperitehdas yhdistyivät Kymin Osakeyhtiöksi. Tehdas on nykyiseltä nimeltään UPM/ Kymin paperitehdas ja sen on omistanut vuodesta 1996 alkaen UPM-Kymmene Oy.

Paperiteollisuuden vetovoiman ansiosta alue kasvoi nopeasti. Kuusankosken tehtaiden ympärille syntyivät Kuusaan ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat, Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Vuonna 1921 nämä kolme asutuskeskusta irrotettiin Iitistä ja Valkealasta ja niistä muodostettiin itsenäinen kunta, joka sai nimekseen Kuusankoski. Kunnan vaakunassa on heraldinen kuusi ja siinä kolme käpyä, jotka kuvaavat edellä mainittuja kolmea tehdasyhdyskuntaa. Kauppala Kuusankoskesta tuli 1957 ja kaupunki 1973. Kaupungin naapurikunnat olivat Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola ja Valkeala. Wikipedia