Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Eric Dahlman (1830 - 1908)
    Sammatin seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1815-1833, jakso 32, sivu 57-58: 1830 april; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.11.2023 Drängfogde, vigd 5.11.1854 Pohja rippikir...
  • Viktor Hellgren (1871 - 1952)
    Syntymä : Nummi syntyneet 1866-1885 (MKO26-31) Sivu 60 ; SSHY / Viitattu 30.03.2024 Rippikirjoja : Nummi rippikirja 1866-1872 (MKO24-35) Sivu 297 Sierla Pietilä, Hieta Torp ; SSHY / Viitattu 30.03.20...
  • Georg Jakobsson Enqvist (b. - c.1651)
  • Brita Nilsdotter Enqvist (1599 - 1659)
    Brita, levde änka 1670. Gift 1:o före 1647 med kornetten Jeremias Andersson. Gift 2:o med löjtnanten Lars Jakobsson, till Sjösäng i Pojo socken.
  • Johan Gabriel Eliasson Landen (1837 - d.)
    Syntymä Suomusjärvi syntyneet 1829-1876 (JK1028 C3) Sivu 56 1837 toukokuu ; SSHY / Viitattu 21.03.2024 1858-1860 vigde 18.9.1859 Suomusjärvi rippikirja 1856-1862 (AP I Aa1:12) Sivu 61 Kettula, Nikula...

Projekti aloitettiin 24.9.2017

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin

  • Sammatin kylät (Hiskin mukaan)

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Historia

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alunperin Kirmusjärven rannoille..

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista

Hautausmaalle haudatut, Sammatti. Hautausmaa. Toivo Haatio: https://docplayer.fi/4834052-Sammatti-hautausmaa-toivo-haatio.html