Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Carl Gustaf Lekman (1812 - 1892)
    Syntymä: 2.8.1812, syntymänumero 7. Kastettu: 9.8.1812. Sammatin seurakunnan Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1778-1814 > Digihakemisto.appspot kuvanumero 50 > I C:1
  • Carl Henrik Winter (1723 - 1746)
  • Evert Viktor Johansson (1872 - d.)
    Kunta Sammatti. Kylä Leikkilä. Tilan nimi Piekka. Tilannevuosi 1931. Omistaja Evert Viktor Johansson , Ida Matilda Johansson Lisätietoja Piekka, 27 km Lohjan asemalta. Omistajat v:sta 1905 Evert Vik...
  • Ida Matilda Johansson (1879 - 1950)
    Kunta Sammatti. Kylä Leikkilä. Tilan nimi Piekka. Tilannevuosi 1931. Omistaja Evert Viktor Johansson , Ida Matilda Johansson Lisätietoja Piekka, 27 km Lohjan asemalta. Omistajat v:sta 1905 Evert Vikt...
  • Juho Vihtori Johansson (1902 - 1963)
    Ammatti: Maskun kirkkoherra, lääninrovasti

Projekti aloitettiin 24.9.2017

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin

  • Sammatin kylät (Hiskin mukaan)

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Historia

Sammatin entinen kunnantalo. Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alunperin Kirmusjärven rannoille..

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista