Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Johanna Wikström (1810 - 1888)
    Kisko - syntyneet 1796-1852 (AP I C:2) Sivu 153-154 3.5.1810; SSHY / Viitattu 02.04.2022 Sammatti rippikirja 1884-1893 (MKO16-22) Sivu 84 Kiikala Pulkka ; SSHY / Viitattu 27.05.2023 Sammatti - kuol...
  • Johannes Ryynänen (1889 - d.)
    Alikersantti Johannes Ryynänen Sammatti syntyneet 1887-1906 (MKO16-18) ; SSHY Sammatti rippikirja 1884-1893 (MKO16-22) Sivu 97 Leikkilä Kroula ; SSHY Viipurin kaupungista Ihantalaan 14.9.19...
  • Jarl Herman Laxén (1934 - 2004)
  • Maria Gustava Lehman (1836 - d.)
    Sammatti Kastetut Syntynyt / Kastettu 14.11.1836 14.11.1836 Kylä / Talo Luskala Isä s:n skom. Gustaf Leman Äiti Lov. Wilh. Uggelberg 28 Lapsi Maria Gustava
  • Maria Josefina Pellberg (1870 - 1877)
    Sammatti Kastetut Sammatti syntyneet 1834-1886 (MKO13-16) ; SSHY / Viitattu 23.04.2023 Syntynyt / Kastettu 16.11.1870 17.11.1870 Kylä / Talo Myllykylä Isopousu Isä Sp.trp. And. Evert Pellberg Äiti ...

Projekti aloitettiin 24.9.2017

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin

  • Sammatin kylät (Hiskin mukaan)

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Historia

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alunperin Kirmusjärven rannoille..

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista

Hautausmaalle haudatut, Sammatti. Hautausmaa. Toivo Haatio: https://docplayer.fi/4834052-Sammatti-hautausmaa-toivo-haatio.html