Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Eva Stina Lindström (1806 - 1876)
    föräldrar: Tammisaaren seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1797-1834, jakso 46: 1806; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.1.2025 Tammisaaren seurakunnan arkisto - Rippikirjat 181...
  • Anna Liisa Kurtti (1917 - 1989)
  • Carl Gustaf Ericsson Lindahl (1787 - d.)
    Sammatin seurakunnan arkisto - I Aa:4 Rippikirja 1793-1798, jakso 35: Myllykylä Torp. Smed. Gustaf Palin; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.12.2024 Sammatin seurakunnan arkisto - I Aa:5 Rippikirja 1806-...
  • Greta Ericsdotter Helenius (1802 - d.)
    Sammatin seurakunnan arkisto - I Aa:5 Rippikirja 1806-1811, jakso 58: Myllykylä torp; Kansallisarkisto: / Viitattu 22.12.2024 Nummen seurakunnan arkisto - I A:11 Rippikirja 1822-1829, jakso 49, sivu 4...
  • Eric Ericsson Lindahl (1762 - bef.1806)
    Sammatin seurakunnan arkisto - I Aa:4 Rippikirja 1793-1798, jakso 35: Myllykylä Torp. Smed. Gustaf Palin; Kansallisarkisto: / Viitattu 22.12.2024

Projekti aloitettiin 24.9.2017

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin

  • Sammatin kylät (Hiskin mukaan)

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Historia

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alunperin Kirmusjärven rannoille..

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista

Hautausmaalle haudatut, Sammatti. Hautausmaa. Toivo Haatio: https://docplayer.fi/4834052-Sammatti-hautausmaa-toivo-haatio.html