Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maria Gabrielsdotter Lekman (1781 - 1824)
    Aikaisemmin Mariaan oli liitetty Nils Johan Ljungberg, syntynyt 1803 Porissa: Nils Johan olisi kuollut Alikottarissa Sammatissa 27.1.1858. Siellä silloin kuollut oli kuitenkin Johan Sylvander: . Pr...
  • Maria Johansdotter Cavonius (1751 - 1837)
    f:
  • Maria Gustava Jacobsdotter Sylvander (1815 - 1887)
    Synt Lohja syntyneet 1809-1822 (TK791) Sivu 110-111 1815 ; SSHY / Viitattu 18.10.2023 Lohja rippikirja 1824-1830 (TK787-788) Sivu 214 Paloniemi, Ristlakia Torp ; SSHY / Viitattu 18.10.2023 Sammatti r...
  • Elin Michelsdotter Enqvist (bef.1697 - d.)
    Lohilammen piika. Lapsen isä rusthollarinpoika Gabrien Enqvist.
  • Olof Olofsson Lätti (1705 - 1760)

Projekti aloitettiin 24.9.2017

Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin

  • Sammatin kylät (Hiskin mukaan)

Haarijärvi (Haarjärvi), Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Historia

Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallisesta kohdetta. Kohteet ovat lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli Sammatin alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alunperin Kirmusjärven rannoille..

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Kappeliseurakunta Sammatista tuli 1600-luvun alussa. 1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä Sammatissa oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista

Hautausmaalle haudatut, Sammatti. Hautausmaa. Toivo Haatio: https://docplayer.fi/4834052-Sammatti-hautausmaa-toivo-haatio.html