Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aleksander Moses. Pöllä (1925 - d.)
    Tuutarin seurakunnan arkisto: 1910 - 1924 Rippikirja III / Общий список : 024_Pajula.jpg
  • Joann - Viktor Pöllä (1922 - d.)
    Tuutarin seurakunnan arkisto: 1910 - 1924 Rippikirja III / Общий список : 024_Pajula.jpg
  • Emma Viktors. Langstein (deceased)
    Tuutarin seurakunnan arkisto: 1910 - 1924 Rippikirja III / Общий список : 024_Pajula.jpg
  • Viktor Andreas. Pöllä (1924 - d.)
    Tuutarin seurakunnan arkisto: 1910 - 1924 Rippikirja III / Общий список : 024_Pajula.jpg
  • Armas Aleksander Pöllä (1922 - d.)
    Tuutarin seurakunnan arkisto: 1910 - 1924 Rippikirja III / Общий список : 024_Pajula.jpg

Pajula is one of the former Finnish villages in the Finnish lutheran parish of Tuutari (Duderhof) in the historical Ingria (nowadays Leningrad oblast, Russian Federation).

The aim of this project is to collect and link together all profiles related to the village, provide links to additional information and resources and to facilitate cooperation between researchers. The project is open to everyone who have ancestors or relatives from the village.

To follow this project just click the Follow button. To collaborate on this project click the Actions button, then on the drop-down menu click 'Join the Project'. Only project collaborators can add new profiles. To add profiles to this project, click the Actions button at the top right corner of the project page, on the drop-down menu, click Add Profiles, type in the name of the person (or just the family name for a full list of available profiles), click Search more, select the person(s) you wish to add and to finish, click Add Profiles.


History / Historiikki

1634 maakirjassa kylä mainitaan nimellä "Paiuia", mutta kylä on tyhjä. Kylä kuului Tuutarin (Duderhoski) pogostin Tuutarin vapaaherrankuntaan (friherreskap Duderhoff).

1660 luvulla kylää mainitaan nimellä Verisilmä tai Vääräsilmä ("Wäresellme" 1661, "Wärisinä" 1661, "Werisillmä" 1665, "Werisillmi" 1671). Tuutarin pappi Zacharias Finnander mainitse vuonna 1831 Tuutarin ja Hietamäen seurakuntien historiikkissa neljä Pajulan kylää, jotka 1600-luvulla kuuluivat Mölkönmäen kappeliseurakuntaan. Nämä neljä kylää olivat - "Pajula eller Rampakowa, Pajula Wääräsilmä, Pajula eller Muistila, Pajula eller Kiwioja".

Noin v.1671 alkaen kylä oli Karhilan hovin hallinnossa. 1747 see kuului taas Tuutarin hoviin (Duderhofs Guth) ja kuului Kaprion kihlakuntaan (Koporski ujezd). Vuodesta 1780 Tsarskoje Seloon kihlakuntaan.

Vielä 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuoliskolla kylä koostui neljästä pienemmästä kylästä - Vainikat, Rampaset, Kukkola ja Makkoset. 1850-luvulla Vainikan ja Kukkosen kylät tuhotiin. Pajulasta kotoisin oleva Aatami Vainikka kirjoittaa: "Pajulan kyläkin oli aikoinaan neljänä kylänä, jotka olivat: Rampaset, Makkoset, Kukkola sekä Vainikat. Vuoden 1800 vaiheilla, Kukkola sekä Vainikankylä siirsivät kotinsa Rampasien ja Makkosien riviin yhdeksi kyläksi Pajulaksi." (Tunsitko Tuutarin? Inkeriläisten Viesti, 1970, nr 4, s 8).

Aatami Vainikka kirjottaa: "Pajulankylästä pohjoseen oli Haikosinoja, joka laski vetensä Hovinsuohon ja oli kesillä aivan kuiva. Samoin pari kilometriä Pajulasta oli Myllärinoja, joka virtasi Tuutarin järveen, jossa aikanaan oli myllykin pyörinyt, vettä oli vain keväisin lumien sulaessa, mutta muina aikoina oli kokonaan kuiva. Vielä oli Pajulan ja Peräkylän välillä Vainikanoja, joka sai nimensä siitä kun Vainikan kylä aikanaan asui siinä ojan rannalla. (Tunsitko Tuutarin? Inkeriläisten Viesti, 1970, nr 3, s 11).

Pajulassa sijainut Kiviojasta kirjoitetti Aatami Vainikka: "Tuutarissa, melkein kaikkialla oli vesilähteitä. Pajulan maalla oli lähteitä, joista sai alkunsa Kivoja. Vuonna 1900 rakensivat Pajulan miehet Kivojalle sulun. Samalle paikalle oli ennenvanhaa eräs Pajulan mies Matti Pöllä laittanut sulun ja vesimyllyn. Valmiiksi saatuaan mylly toimikin moitteettomasti, mutta seuraavana kevättulvana vesi vei myllyn että sulun mennessään. Kylän yhteisillä voimilla tehtiin pato. Vesi kohosi noin yli neljän metrin korkealle. Järvelle tuli pituutta noin 250 metriä ja leveyttäkin oli noin puolitoistasataa metriä. Vesi oli kirkasta ja uimarantaakin riitti. Tätä iloa kesti vain kolmisen vuotta, kun pato murtui ja tilalle jäi taasen vain Kivoja. Kivoja juoksi Rajaleinilän ja sitten Alajoen kautta, jossa oli rapuja. Kivojassa oli haukia sekä mateita. (Tunsitko Tuutarin? Inkeriläisten Viesti, 1970, nr 3, s 11).

1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussakin kylä kuului hallinnollisesti Tsarskoselsky maakuntaan (Царскосельский уезд) Duderhofin volostiin.

Hallintoon kuuluminen 1917 jälkeen:

  • 1917-2.1923 Pikkolan kyläneuvosto (Пикколовский сельский совет = с/с), Tuutarin volosti (Дудергофская волость), Detskoje Selon maakuntaan (Детскосельский уезд = Царскосельский уезд.)
  • 2.1923-2.1924 Pikkolan kn., Kraasselan volosti (Красносельская волость), Hatsinan kihlakunta (Гатчинский уезд)
  • 2.1924-8.1927 Tuutarin kn (Дудергофский финский национальный сельсовет), Kraasselan v, Hatsinan kk
  • 8.1927-7.1930 Tuutarin kn (Дудергофский финский национальный сельсовет), Uritskin piiri (Урицкий район), Leningradin alue (Ленинградский округ)
  • 8.1930-8.1936 Tuutarin kn, Leningradin esikaupunkialue (Ленинградский Пригородный район)
  • 8.1936-2.1939 Tuutarin kn, Kraasselan piiri (Красносельский район)
  • 2.1939-1941 Zavodskoy kn (Заводской с/с), Kraasselan piiri
  • 8.1941-1.1944 Saksan miehitys.

Pajulan kylä tyhjennettiin miehityshallituksen johdolla asukkaista v.1943. Suurin osa heistä evakuoitiin Eestin kautta Suomeen. Asukkaat eivät saaneet toisen maailmansodan jälkeen palata koteihinsa. Kylä tuhoutui.


People and families / Henkilöt ja suvut

1634 - 1666

1671 - 1700

1745 - 1770

1782 - 1805

1782-1794 rippikirjan mukaan Pajulassa oli 12 tilaa, 1794-1805 rippikirjan mukaan 22 tilaa.

1810 - 1830

1817 kartan mukaan Pajulassa oli 20 tilaa - Makkosia 5, Kukkosia 5, Rambosia 4 ja Vainikoita 6 tilaa. 1810-1820 rippikirjan mukaan Pajulassa oli 21 tilaa ja 1821-1830 rippikirjan mukaan 18 tilaa.

1831-1850

1831-1840 rippikirjan mukaan Pajulassa on 16 tilaa, 1841-1850 rippikirjan mukaan sama. 1838 oli kylässä 96 henkilöä - 46 miestä ja 50 naista. Köppenin mukaan 1848 Pajulassa on 84 henkilöä, niistä 6 (5 miestä ja 1 nainen) on äyrämöisiä ja 78 (35 miestä ja 43 naista) savakot. Äyrämöisten alkuperää on yhdistetty Äyräpäähän. Savakoiden on katsottu tulleen lähinnä Viipurin Karjalasta ja Lappeesta - (Mika Sivonen, s.22, kirjassa Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri ja identiteetti. Toim J.Sihvonen ja J.Paaskoski. SKS 2015)

1851 - 1885

Vuonna 1862 kylässä oli 17 tilaa ja 112 henkilöä - 62 miestä ja 50 naista.

1886 - 1906

1907 - 1943

Vuonna 1923 Pajulassa oli 201 henkilöä (47 perhea) - 76 miestä ja 115 naista.

...


Archival resources:

Maps: