Pihlajaveden Lukkarila - Matomäki talonhaltiajat

Pihlajaveden Lukkari - Lukkarila - Letonmäki - Matomäki talonhaltiajat ja historiaa

Kartta 1960

Maakirjan mukaan Lukkari eli Letonmäki oli Pihlajaveden kylässä numerolla 16. Se oli perustettu uudistilana 13.9.1792. Tuolloin maakirjaan merkitty tilat Letonmäki ja Matomäki erillisinä. Asutusta mäkimaisemissa on ollut jo varmaan aikaisemminkin. Mäkipellot ovat olleet viljavia jo kaskeamisenkin aikana.

Lukkarila oli Pihlajaveden ensimmäisen lukkarin Yrjö Josefinpoika Björnlund virkatila n. 1782 alkaen. Yrjö Björnlund'n tiedetään kehittäneen maanvijljelystä ja perustaneen usemman torpan Lukkarilan maille.

Yrjön jälkeen Simo Aaponpoika lunasti Letonmäen, eli 1/24 manttaalia perintötilaksi 11.6.1846 ja sittemmin Samuli Juhonpoika Matomäki tilan eli 1/24 manttaalia 15.8.1860.

Rajankäynti Matomäki - Letonmäki tehtiin virallisesti vasta 1910 ja merkittiin maakarttoihin 1912.

Letonmäki torpat: Nopola (Letonmäen isännän poika Henrik Björnlund), Kota-aho, Mäkelä (eli Lampinen).
Letonmäen mäkituvat: Kaunisto ja muitakin talon lähettyvillä

1915 Letonmäki halottu tiloiksi Letonmäki ja Etälämäki. Lohkotilat: 1916 Kota-aho, 1926 Nopola ja Kaunisto. 1926 Etälämäki jaettu tiloiksi: Lampinen (eli Mäkelä) sekä metsäpalstoiksi: Pölkkylä, Etelämäki, Vähämäki, Ilomäki ja Mäki.

Matomäki: kuva noin 1900

Samuli Matomäen isäntä aikana koettu suuri nälänhätä 1868 asiakirjoista ilmenee, että Matomäki selvisi omavaraisesti vuosista. Rakennuksista ja raivatuista pelloista on suurin osa tuolta ajalta. Väkeä oli paljon ja useita mäkitupia. Matomäellä toimi Pihlajaveden ensimmäinen maakauppa 1875-1883 ja Ilmolan tuvassa kaupanpitoa jatkui vielä 1930-luvulle saakka.

Matomäestä 1910 lohkaistu Pitkäaho. 1917 palstatilat Peltola ja Kaunisniemi.

Nykyinen Matomäen suku osti talon 1890. Ostaja Juho Niinilampi 1846-1904, myyjänä Samuli Matomäki.

• 1782 Yrjö Björnlund, Pihlajaveden lukkarin virkatila, Lukkarila (Letonmäki + Matomäki)
• 1792 Lukkarila-Letonmäki ja Lukkarila-Matomäki merkitään maakirjaan erillisinä tiloina
• 1815 Ruotusotilas Juho Skarp (Koukkulahti, Laaja) ruotuväkilaitoksen lakkauttamisen jälkeen Juho hoiti varalukkarin tehtäviä ja sai asuttavakseen Matomäen. Lunasti jossain vaiheessa itselleen (Bonde, isäntä)
• 1830 Ruotusotilas Juha Skarp isänsä jälkeen sai asuttavakseen Matomäen
• 1846 Simo Letonmäki, isä oli Yltiän talon poika, lunasti Letonmäen osan Lukkarilasta
• 1860 Samuel Matomäki, Juha Skarp'n poika lunasti Matomäen osan Lukkarilasta
• 1890 Juho Niinilampi osti Matomäen tilan Samulin muuttaessa Multialle
• 1904 Rikhard Matomäki tuli isännäksi Juhon kuoleman jälkeen
• 1910 Rajakäynti Letonmäki - Matomäki välillä merkitään maakirjaan
• 1910 Alma ja Rikhard Matomäki myyvät Pitkäahon torpan 2000 markan hinnalla, ostajat: Maria ja Arvid Ilonen
• 1917 Palstatila Peltola, jonka haltiaksi tuli Matomäen tytär Ilmi Peltola miehensä Ventin kanssa. Rakensivat Peltolan mökin. Lohkaistun Kaunisniemen lunastajista ei ole tietoja, sijaitisi lähellä Kaijankoskea.
• 1954 Pekka Matomäki isännäksi Rikhardin kuoleman jälkeen

  ---

  
  

Matomäen torppa: Pitkäahon torppa, Pitkäahon mäkitupa: Linjala

Matomäen palstatilat ja mäkituvat: Lepoaho (Lepola), Kantola, Peltola, Ilmola, Kaunisniemi ja pari peltojen lähellä olleita nimettömiä tupia.

Matomäki:kuva n. vuodelta 1950, Talo on purettu 1970-luvun alkuvuosina

Matomäki: Ilmakuva vuodelta 1951

Lähteet:

• Keuruun ja Pihlajaveden seurakuntien arkistot
• Sukuselvitys Letonmäen suku/ Kaija Raiski 2007, suvun vanhimman juuren tutkinut Matti J. Kankaanpää
• Pekka T. Rajala, Pihlajaveden maajaot, Aisapuu-lehti 4/23
• Pihlajaveden seurakunnan historia
• Keuruun ja Pihlajaveden historia: Teppo Vihola
• Vanhat sanomalehdet