Follow Us
Be a Fan
Please wait.
loading...
Projekti aloitettu 28.7.2017 Sisältää myös Vilppulan. Naapuriseurakunnat Juupajoki, Keuruu, Kuru, Orivesi, Pihlajavesi, Teisko, Vilppula, Virrat, Pohjaslahti Kylät suomeksi Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta (Vessari), Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajulahti, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Pohja...
Tervetuloa Virtain sukupuuhun! Virtain sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Virroista tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja virtolaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Projektin toimintaperiaatteis...
Tervetuloa Keuruun sukupuuhun! Keuruun sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu keuruulaisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Keuruusta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä keuruulaisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimukse...
Tervetuloa Ähtärin paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa -projektia. Projektiin voi lisätä Ähtärissä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Ähtärissä vaikuttaneita henkilöitä. Yleistietoa paikkakunnasta Ähtärin kylät Alastaipale, vanhimmat talot Pakari I ja Pakari II Hankavesi, vanhimmat talot Hankola, Tapaninmäki, Tiainen eli Moksu, Domarnäs, Hankaniemi ja Sara-aho...
Tervetuloa Pihlajaveden kyläpuuhun! Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Uudet yhteistyökumppanit, tervetuloa liittymään joukkoon, joko rakentamaan puuta eteenpäin tai istuskelemaan oksalle! Pihlajaveden talonhaltijaprojekteja Karimo | Kokinmäki | Lappi | Multamäki | Raja...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän projektisivun tarkoitus on informoida. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Tälle projektisivulle luetteloidaan paikallisesti huomattavia, joko Pihlajavedellä vaikuttaneita henkilöitä tai muualla kuin Pihlajavedellä vaikuttaneita pihlajavetisiä. Heistä jokainen on jättänyt jotain pysyvää paikkakunnan elämään, toiminut julkisessa työs...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Suomen itsenäistymistä edeltäviin tapahtumiin liittyvä ensimmäinen sortokausi alkoi, kun keisari Nikolai II vuonna 1899 antoi helmikuun manifestin. Sitä vastustamaan kerättiin kansalaisadressi, Suuri adressi, johon kerättiin yli puoli miljoonaa nimeä yhdessätoista päivässä. Koko maasta kerättiin kunnittain 500 miehen Suuri lähetystö, joka läht...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän, Laurilan, Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiö jakaantui edelleen erillisi...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän projektisivun tarkoitus on koota Pihlajaveden historia-artikkeleiden nettilinkkejä ja informoida. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Asutuksen alkuvaiheet vuodesta 1567 alkaen Vuoden 1564 maakirjoissa on ensimmäinen luettelo Yli-Satakunnan erämaan veroamaksavista talonpojista, mutta siinä ei mainita vielä ainoatakaan taloa Pihlaj...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys s...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 3...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja päärakennus purettiin. Projekti kattaa vuoteen 1917 saakka itse Karimon talonh...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyli...
Projektikuvaus on vielä keskeneräinen. - The page is under construction. Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lä...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoik...
Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi arviolta 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika. 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samuelinpoika ja hänen Ähtäristä kotoisin ollut vaimonsa Anna Yrjöntytär. Pihlajave...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
(ei aloitettu) Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)