Follow Us
Be a Fan
Please wait.
loading...
Tervetuloa Ähtärin paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa -projektia. Projektiin voi lisätä Ähtärissä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Ähtärissä vaikuttaneita henkilöitä. Yleistietoa paikkakunnasta Ähtärin kylät Alastaipale, vanhimmat talot Pakari I ja Pakari II Hankavesi, vanhimmat talot Hankola, Tapaninmäki, Tiainen eli Moksu, Domarnäs, Hankaniemi ja Sara-aho...
(ei aloitettu)
Tervetuloa Keuruun sukupuuhun! Keuruun sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu keuruulaisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Keuruusta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä keuruulaisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimukse...
Projekti aloitettu 28.7.2017 Sisältää myös Vilppulan. Naapuriseurakunnat Juupajoki, Keuruu, Kuru, Orivesi, Pihlajavesi, Teisko, Vilppula, Virrat, Pohjaslahti Kylät suomeksi Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta (Vessari), Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajulahti, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Pohja...
Tule mukaan kyläpuutalkoisiin! Nykyään Keuruun kaupunkiin kuuluva Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, joka sijaitsee samannimisen järven ja vesireitin ympärillä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan...
Tervetuloa Virtain sukupuuhun! Virtain sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Virroista tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja virtolaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Projektin toimintaperiaatteis...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän informatiivisen projektisivun tarkoitus on kertoa sukututkijalle tarpeellista lisätietoa Pihlajavedestä ja sen historiasta sekä koota yhteen Pihlajaveden historia-artikkeleiden nettilinkkejä. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Pihlajavesi lyhyesti Nykyään Keuruun kaupunkiin kuuluva Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin k...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Projektiin liittyminen Jos sinulla on juuria Pihlajavedellä, olet muuten kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit pihlajavetisten Geni-profiileja, liity projektimme jäseneksi seuraavasti: Projektiin liittyminen: Valitse ollessasi Geniin kirjautuneena Pihlajaveden kyläpuun pääsivulla Toiminnot > Liity projektiin. Proj...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Suomen itsenäistymistä edeltäviin tapahtumiin liittyvä ensimmäinen sortokausi alkoi, kun keisari Nikolai II vuonna 1899 antoi helmikuun manifestin. Sitä vastustamaan kerättiin kansalaisadressi, Suuri adressi, johon kerättiin yli puoli miljoonaa nimeä yhdessätoista päivässä. Koko maasta kerättiin kunnittain 500 miehen Suuri lähetystö, joka läht...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjasta päätellen 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäen torpasta on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talolline...
Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi arviolta 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika. 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samuelinpoika ja hänen Ähtäristä kotoisin ollut vaimonsa Anna Yrjöntytär. Pihlajave...
Tämän apuprojektin tarkoituksena on auttaa löytämään Pihlajavedellä "kirjoihin ilmestyneiden" henkilöiden vielä selvittämättömiä sukujuuria. Osalla näistä henkilöistä on selviä viitteitä muutosta toiselta paikkakunnalta, mutta aina sitäkään tietoa ei ole käytettävissä, joten henkilön syntyperä voi joissakin tapauksissa löytyä läheltäkin. Projektin käyttöohjeet: Projektiin voit liittää pro...
Tämä Pihlajaveden kyläpuu -paikkakuntaprojektia tarkentava projekti kattaa sekä Pihlajaveden seurakunnan että sekä sitä edeltäneiden rukoushuonekunnan ja kappelin että seurakunnan lakkauttamisen jälkeen perustetun kappelin toimintaan littyneet henkilöt. Henkilöluettelot linkkeineen ovat keskeneräisiä. Tervetuloa mukaan projektiin täydentämään niitä! Papit Luettelo Pihlajaveden papeista peru...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatilasta erotettiin ensimmäiseksi Leppälän ja Multamäen uudistilat 1790-luvulla. Myös Vähämäki perustettiin samoihin aikoihin 1700-luvun lopulla, mutta ennen erottamistaan se toimi torppana noin vuoteen 1840 saakka. Tilojen erottamisia on tehty myöhemminkin moneen kertaan. Simsiössä 1900-luvulla jäljellä oll...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ver...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Abram Heikinpoika Leppälä . Hänen...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän projektisivun tarkoitus on informoida. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Tälle projektisivulle luetteloidaan paikallisesti huomattavia, joko Pihlajavedellä vaikuttaneita henkilöitä tai muualla kuin Pihlajavedellä vaikuttaneita pihlajavetisiä. Heistä jokainen on jättänyt jotain pysyvää paikkakunnan elämään, toiminut julkisessa työs...
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat -projektin pääsivulle - klikkaa tästä! Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylänä tunnetun kylämäisen yhteisön. Simsiön talon maista oli erotettu 1700- ja 1800-lukujen kuluessa Leppälän (Leppälästä oli erotettu edelleen Laurila), Multamäen ja Vähämäen uudistilat. Alkuperäisestä koostaan pienentynyt Simsiön kantatila torppineen muodosti Simsiönkylä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys s...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 3...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja päärakennus purettiin. Projekti kattaa vuoteen 1917 saakka itse Karimon talonh...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyli...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoik...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu) Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)