

Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden entisaikojen asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan projektiin joko rakentamaan sukupuuta ja tarkentavia projekteja eteenpäin tai vain tutustumaan Pihlajaveden sukuverkostoon.
Pihlajaveden kunnan toiminta-aikana voidaan pitää ajanjaksoa 23.5.1868 – 31.12.1968. Vaikka kunnanhallitus asetettiin 23.5.1868, oli kunnan ja seurakunnan asioiden hoito yhteisen kokousten varassa. Vasta 1895 kunnan toiminta erotettiin seurakunnasta.
Nykyään Keuruun kaupunkiin kuuluva Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, joka sijaitsee samannimisen järven ja vesireitin ympärillä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Pihlajaveden vesireitti ja sen varrelle perustetut talot kreivi von Rosenin kartassa vuodelta 1747. Karttaan merkittyjä paikkoja: Pihlajavesi (Pilawassi), Reinikka (Tomaslappi), Lappi eli Hankajärvi (Hangajerfvi), Somppi tai Rekola (Seilonen), Kolehma (Eskokolmanen), Kömi (Wanakerkenen), Simsiö (Jimsiö), Liesjärvi (Lesjerfvi) ja Kutinlahti (Kuttulax).
Pihlajaveden kyläpuun aliprojekteihin pääsee suoraan alla olevan luettelon sinisten linkkien kautta.
☛ Pihlajaveden seurakunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt
☛ Pihlajaveden rautatieläiset
☛ Pihlajavedeltä Pohjois-Amerikkaan muuttaneet
☛ Pihlajaveden koulujen henkilöstö ja luottamushenkilöt
☛ Pihlajavedellä suuren adressin 1899 allekirjoittaneet
☛ Pihlajaveden suojeluskuntalaiset 1917-1944
☛ Pihlajaveden lotat 1919-1944
☛ Pihlajaveden talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan sankarivainajat
☛ Pihlajaveden viikkoprofiilit
Talonhaltijaprojektien projektisivuille laaditaan kattava, aikajärjestyksessä oleva talonhaltijaluettelo kaikista talon isännistä ja emännistä siten että luettelon henkilöistä on linkit sukupuuhun. Lisäksi talonhaltijoiden profiilit liitetään projektiin. Talonhaltijaprojektin voi laajentaa talon koko historian kattavaksi taloprojektiksi.
Alla olevassa luettelossa taloille merkitty tunnettu perustamisvuosi sulkuihin ja kantataloille lisäksi 1800-luvun alussa päätökseen saadussa isossajaossa annettu rekisterinumero. Perustetun projektin linkin perässä oleva tähti (*) tarkoittaa, että sisältöä ei ole vielä aloitettu tai se on vasta alkuvaiheessa. Otsikkorivin tähti (*) tarkoittaa, että sen alla oleva luettelon osa on vielä keskeneräinen. Huomaa, että luettelossa on vielä keskeneräisyyksiä.
Vuoden 1567 maakirjan ensimmäiset neljä taloa
☛ Lappi (1567), R:no 5
☞ Seilonen (1567, autioitui ja hävisi maakirjasta vuoden 1637 jälkeen)
☛ Simsiö (1567), R:no 8
☛ Sällinlahti (1567), R:no 4
1500-luvun viimeisten vuosikymmenten uudistalot
☛ Yltiä * (1577), R:no 6
☛ Könttäri eli Kolehma * (1580), R:no 1
☛ Reinikka * (1580), R:no 2
☛ Rekola eli Pihlavamäki * (1584), R:no 6
☛ Kömi eli Iso-Kömi * (1589), R:no 7
☛ Somppi * (1592), R:no 3
1600-luvun loppupuoliskolla jakautumalla muodostuneet talot
☞ Vähä-Kömi (1667 jakautunut Kömistä)
☞ Kaakkomäki (1675 jakautunut Rekolasta)
☞ Kara eli Välikara eli Pihlasalmi (1687 jakautunut Könttäristä)
Isojaon jälkeen 1700-luvun lopussa perustetut talot ja 1800-luvun uudis- ja lohkotaloja *
☞ Mäenpää (1788)
☞ Raiskinmäki (1788)
☛ Karimo (1790)
☛ Leppälä (1790)
☞ Kalliomäki (1792)
☞ Lamminmäki (1792)
☛ Multamäki (1793)
☞ Letonmäki eli Lukkari/Lukkarila (1792)
☞ Matomäki eli Lukkarila (1792)
☞ Naaramäki eli Naarala (1794)
☞ Lehtomäki (1795)
☞ Kankimäki (1796)
☞ Koipimäki (1796)
☛ Laurila (n. 1800, jakautunut Leppälästä)
☞ Peuramäki (n. 1800, 1845)
☞ Sammalisto (n. 1800, 1828)
☞ Vuorimäki (n. 1800, 1828)
☛ Koivumäki (1802, 1828)
☞ Pirttimäki eli Järvi eli Pirttijärvi (1804, 1802)
☞ Pietarisenmäki (n. 1809, 1837)
☞ Riitamäki (n. 1809, 1812)
☞ Vasaramäki (1828)
☞ Vaajamäki (1828)
☞ Palomäki (n. 1830, 1837)
☞ Koskela (1833, 1838)
☞ Vuohimäki (1834)
☞ Kuusjärvi (1840)
☛ Vähämäki (n. 1840)
☛ Kokinmäki (n. 1845, 1854)
☞ Mäenperä (n.1850)
☞ Onkimäki (1849)
☞ Sillantaus (1857)
☛ Rajala (1850-l.)
1900-luvulla itsenäistyneitä tai autioituneita torppia *
☛ Hangonniemi
☛ Kaijanaho
☛ Ryönänkoski
☛ Tuliniemi
Taloprojekteja ei tällä hetkellä edistetä aktiivisesti johtuen toisaalla käynnissä olevasta Pihlajaveden astutushistoriaprojektista. Entisiä taloprojekteja voi kuitenkin kehittää ja uusiakin perustaa normaalisti kiinnostuksen mukaan.
Pihlajaveden taloja aikaväliltä 1567 - 1800-luku Google-karttapalvelussa - klikkaa tästä!
Pihlajavesi on erämaapitäjä, jonka asuttaminen perustui yksittäistaloasutukseen. Isossajaossa merkittiin suuria metsäisiä tiloja. 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen väestönkasvun kiihtyessä paikkakunnalle kuitenkin muodostui eri tyyppisiä keskuksia ja kyläkuntia, joille voi perustaa projekteja.
☛ Simsiönkylän kyläkartta ja kylän asukkaat vuonna 1900
☛ Viivi ja Artturi Mäkisen vieraskirja
☛ Isosta puusta irti oleville pihlajaveteläisille etsitään yhteyttä puuhun
☛ Isossa puussa oleville pihlajaveteläisille etsitään vanhempia
☛ Pihlajaveden kyläpuun projektityön tukiprojekti
Puuyhteyden ja sukujuurten etsintäprojekteihin on tarkoitus liittää profiileja vain väliaikaisesti. Profiili poistetaan projektista kun puuyhteys tai juuret ovat löytyneet.
Haluatko perustaa Pihlajavedelle uuden aliprojektin? Ota yhteyttä Pihlajaveden kyläpuu -projektin perustajaan, joka on ensimmäinen henkilö projektin yhteistyökumppaneiden luettelossa, niin lisätään uusi projekti mukaan kokonaisuuteen. Samoin jos huomaat mitä tahansa tarkistettavaa tai täydennettävää joko tämän pääsivun tai aliprojektien tiedoissa, ota yhteyttä projektin perustajaan.
TILANNERAPORTIT
GENI-OHJEITA
Pika-ohjeet:
PIHLAJAVETELÄISIIN LIITTYVÄT JOUKKO-OSASTOPROJEKTIT
Talvisodassa ja etenkin jatkosodassa Pihlajaveden miehet olivat jakaantuneet useisiin eri joukko-osastoihin. Talvisodassa Pihlajaveden miehiä oli mm. joukko-osastossa 4./JR 21, aikaisemmin 4./JR 30. Siihen kuului sodan alussa kuului 190 miestä, joista 122 oli Pihlajavedeltä. Jatkosodassa joukko-osastossa 9./JR 48 oli useita Pihlajaveden miehiä. Talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan joukko-osastoprojekteihin voit tutustua paremmin täällä.
LAAJEMMAT PAIKKAPROJEKTIT
FACEBOOK-KESKUSTELURYHMIÄ
Geni-tukiryhmiä Facebookissa:
Muita Pihlajaveden ryhmiä Facebookissa:
Village tree of Pihlajavesi is a genealogy project for Pihlajavesi village inhabitants. Pihlajavesi was an independent municipality from 1868 to 1969, but nowadays it is the westernmost village in Central Finland and belongs to Keuruu municipality.
Anyone who has roots here or is interested in on the history of person or persons that have lived in this locality is welcome to join this project as a collaborator. You may attach to this project profiles of persons that have lived in the locality together with photos and documents that concern them. This project is part of regional Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme project and main project Finland and Karelia.
If you are already in Geni, join as collaborator to the project as follows: in this page, choose Actions > Join project. Wait a moment so that your request to join will be accepted.
Project picture: Arms of Pihlajavesi with a rowan (-pihlaja) tree.
Welcome to join!
Projektin yhteistyökumppanina voit täydentää ja tarkentaa paikkakuntakohtaista lähdeluetteloa.
Arkistolähteitä ja hakupalveluja
Peruslähteet
Muita arkistolähteitä
Paikallis-, kylä- ja talohistoriaa käsittelevää kirjallisuutta
Historiatietoa sisältäviä lehtiä
Sukukirjallisuutta
Sukusivuja verkossa
Muita verkkolähteitä
Muuta kirjallisuutta
Karttoja
Muita lähteitä
Hakusanoja: Keuruu Keski-Suomi Vanha-Ruovesi Vanha Ruovesi Suomi Finland