Follow
Projekti aloitettu 22.8.2017. RL
Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.
Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.
Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.
- Tulipalo hävitti kirkon ja kellokastarin sekä myös pappilan 28/5 1698, jälleen kaupungin palossa kellokastarin 10/6 1801. Kaupungin uudessa palossa 22/5 1852 tuhoutui kirkko sekä kellotapuli. - Kirkonkirjojen huonosta hoidosta huomauttaa maistraatti pitämästään tutkimuksesta pöytäkirjassa 8/1 1773 toteamuksena, ettei edellisen 9 vuoden aikana ollut mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock - - - många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det - - -". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). J. W. Ruuth: Björneborgs stads historia (Helsingfors 1897) s. 398]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=410&TYPE=HTML...
Pappisluettelo - Pori
Kirkkoherrat
- Johannes Thomæ Rauthia (1563-73)
- Martinus Olai (1574-83)
- Christianus Henrici Winter (1584-87)
- Jacobus Hnerici Smogrodh eli Småråd (1588-1602)
- Ericus Laurentii (1602-16)
- Johannes Sigfridi Forskåhl (1616-28)
- Georgius Thomæ (1628-40)
- Nils Artur Malin (1919), ei ottanut virkaa vastaan.
- K. J. Kivekäs (1921-30)
- Oskari Alander (1932-34)
- Aapo Santavuori (1936-43)
- Matti Albin Mustonen (1944-61)
Kappalaiset
- Marcus Gregorii (1562-)
- Simon Olai (1578- )
- Laurentius Erici (1580-89)
- Johannes Pauli (1593- )
- Phlippus Martini (1601-04)
- Matts (1614- )
- Sigfridus Matthiæ (1631-39)
- Georgius Nicolai Pryss (1649-71)
- Henric Nocolai Melartopæus (1672-99)
- Jonas Pacchalenius (1699-1706)
- Henric Granberg (1707-21)
- Gabriel Gottleben (1722-58)
- Erik Johan Levan (1759-79)
- Johan Sourander (1781-91)
- Karl Vahlros (1793-1820)
- Elias Ekbom (1825-56)
- Karl Fredrik Riedell (1859-69)
- Axel Gabriel Ylander (1872-82)
- Lorenz Vilhelm Häggström (1886-1912)
- Matti Nikodeemus Lauha (1915-19)
- Väinö Verner Vartio (1920-44)
- T. H. Salonen (1945-58), virkaa ei täytetty.
2. kappalaiset
- Samuli Huttunen (1921-38)
- Kustaa Nestor Teräsmaa (1939-54)
- Aatos Laiho (1956-61)
3. kappalainen
- P. O. Tarna, ensin vt. (1953-61)
Virallinen apulainen
- Y. S. Sarparanta (-1931)
- L. K. H. Pennanen (1931-36)
- T. H. Salonen (1937-45)
- T. O. Kanerva (1945-50)
- T. A. Laiho (1950-56)
- P. O. Ekko (1956-61)
Nuorisopapit
- T. O Kanerva, kirkkoherran apulainen (1937-40)
- T. P. Innola (1940-45), sotilaspastori
- P. F. Tarna (1945-48)
- V. Vanha-Perttula (1945)
- A. K. Autio (1949-50)
- Toivo Olavi Veijola (1950-54)
- Heikki Johannes Huhtala (1955)
- Arno Soini (1955-56)
- Yrjö Kalevi Heinonen (1957-58)
- Antti Uljas (1958-59)
- Eino Hjalmar Savisaari (1960-61)
Liitosalueiden pappi
- T. O. Kanerva (1941-45)
- Veikko Vanha-Perttula (1945-48)
- P. O. Tarna (1948-53)
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
- Karl Abraham Rikberg (1858-59)
Ylimääräiset papit
- Georg Kuhlman, kappalaisen apulainen (1744-50)
- Anders Eldén, kappalaisen apulainen (1785-94)
- Johan Grönlund, Ulvilan kirkkoherran apulainen (1790-1806)
- Fredrik Hellstein, kappalaisen apulainen (1805-07)
- Mikael Ådelin, kappalaisen apulainen (1807-17)
- Johan Granqvist, kirkkoherran apulainen (1808-14)
- Elias Ekbom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1814-25)
- Karl Gustaf Aulén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1817-24)
- Otto Johan Brander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen (1828-38, 1840-42)
- Alexander Magnus Jungberg, kappalaisen apulainen (1830-34)
- Karl Fredrik Ramberg, kappalaisen apulainen (1835-36)
- Otto Mauritz Hohenthal, kappalaisen apulainen (1836)
- Ernst Oskar Stenberg, kappalaisen apulainen (1836-40)
- Johan Anton Nordgren, kirkkoherran apulainen (1844-49, 1852-63)
- Anton Grönholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1851-58)
- Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen (1863-66)
- Viktor Magnus Hellsten, kirkkoherran apulainen (1866)
- Johan Anton Immanuel Forss, kirkkoherran apulainen (1866-67)
- Johan Frans Sahlberg, kirkkoherran apulainen (1867-69)
- Lars August Palonen, kirkkoherran apulainen (1869-71)
- Amandus Amatus Achander, vt. kappalainen (1869-71), alkuaan koulunopettaja.
- Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen (1871-72)
- Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen (1874)
- Jakob Vilhelm Bärlund, kirkkoherran apulainen (1874-75)
- Henrik Oskar Elers, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1875-79)
- Lorenz Vilhelm Häggström, vt. kappalainen (1878-80)
- Reinhold Grönvall, kirkkoherran apulainen (1879-96)
- Heikki Hermonen, vt. kappalainen (1880)
- Vilhelm Kaitila, vt. kappalainen (1881-86)
- Jooseppi Mustakallio, kirkkoherran apulainen (1889-91)
- Akseli Topias Toikka, papiston apulainen (1895-1902)
- Juho Valfrid Vallin, kirkkoherran apulainen (1896-1903)
- Kaarlo Jooseppi Kivekäs e Stenbäck, kirkkoherran apulainen (1902-09)
- Kaarlo Aukusti Pohjola, papiston apulainen (1902-05)
- Viktor Malakias Kaipio, vt. kappalainen (1904-05)
- Frans Hjalmar Prins, papiston apulainen (1905-07)
- Anton Väinö Vartio, kirkkoherran apulainen (1907-)
- Kaarlo Väinö Sivenius, kirkkoherran apulainen (1909)
- Frans Evert Alarik Kotiranta, kirkkoherran apulainen (1909-)
- Väinö Vartio, vt. kirkkoherra (1930-32, 1934-36, 1943)
- K. N. Teräsmaa, vt. kirkkoherra (1943-44)
- T. H. Salonen, vt. 1. kappalainen (1944)
- A. G. Asanti, vt. 1. kappalainen (1944)
- Antti Voltti, vt. 1. kappalainen (1944-45)
- Y. K. Heinonen, vt. 1. kappalainen (1958-61)
- Heljö Huotari, vt. 2. kappalainen (1954-56)
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=410&TYPE=...
Projekti aloitettu 22.8.2017. RL
Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.
Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.
Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.
- Tulipalo hävitti kirkon ja kellokastarin sekä myös pappilan 28/5 1698, jälleen kaupungin palossa kellokastarin 10/6 1801. Kaupungin uudessa palossa 22/5 1852 tuhoutui kirkko sekä kellotapuli.
- Kirkonkirjojen huonosta hoidosta huomauttaa maistraatti pitämästään tutkimuksesta pöytäkirjassa 8/1 1773 toteamuksena, ettei edellisen 9 vuoden aikana ollut mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock - - - många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det - - -". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). J. W. Ruuth: Björneborgs stads historia (Helsingfors 1897) s. 398]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=410&TYPE=HTML...
Pappisluettelo - Pori
Kirkkoherrat
- Johannes Thomæ Rauthia (1563-73)
- Martinus Olai (1574-83)
- Christianus Henrici Winter (1584-87)
- Jacobus Hnerici Smogrodh eli Småråd (1588-1602)
- Ericus Laurentii (1602-16)
- Johannes Sigfridi Forskåhl (1616-28)
- Georgius Thomæ (1628-40)
- Nils Artur Malin (1919), ei ottanut virkaa vastaan.
- K. J. Kivekäs (1921-30)
- Oskari Alander (1932-34)
- Aapo Santavuori (1936-43)
- Matti Albin Mustonen (1944-61)
Kappalaiset
- Marcus Gregorii (1562-)
- Simon Olai (1578- )
- Laurentius Erici (1580-89)
- Johannes Pauli (1593- )
- Phlippus Martini (1601-04)
- Matts (1614- )
- Sigfridus Matthiæ (1631-39)
- Georgius Nicolai Pryss (1649-71)
- Henric Nocolai Melartopæus (1672-99)
- Jonas Pacchalenius (1699-1706)
- Henric Granberg (1707-21)
- Gabriel Gottleben (1722-58)
- Erik Johan Levan (1759-79)
- Johan Sourander (1781-91)
- Karl Vahlros (1793-1820)
- Elias Ekbom (1825-56)
- Karl Fredrik Riedell (1859-69)
- Axel Gabriel Ylander (1872-82)
- Lorenz Vilhelm Häggström (1886-1912)
- Matti Nikodeemus Lauha (1915-19)
- Väinö Verner Vartio (1920-44)
- T. H. Salonen (1945-58), virkaa ei täytetty.
2. kappalaiset
- Samuli Huttunen (1921-38)
- Kustaa Nestor Teräsmaa (1939-54)
- Aatos Laiho (1956-61)
3. kappalainen
- P. O. Tarna, ensin vt. (1953-61)
Virallinen apulainen
- Y. S. Sarparanta (-1931)
- L. K. H. Pennanen (1931-36)
- T. H. Salonen (1937-45)
- T. O. Kanerva (1945-50)
- T. A. Laiho (1950-56)
- P. O. Ekko (1956-61)
Nuorisopapit
- T. O Kanerva, kirkkoherran apulainen (1937-40)
- T. P. Innola (1940-45), sotilaspastori
- P. F. Tarna (1945-48)
- V. Vanha-Perttula (1945)
- A. K. Autio (1949-50)
- Toivo Olavi Veijola (1950-54)
- Heikki Johannes Huhtala (1955)
- Arno Soini (1955-56)
- Yrjö Kalevi Heinonen (1957-58)
- Antti Uljas (1958-59)
- Eino Hjalmar Savisaari (1960-61)
Liitosalueiden pappi
- T. O. Kanerva (1941-45)
- Veikko Vanha-Perttula (1945-48)
- P. O. Tarna (1948-53)
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
- Karl Abraham Rikberg (1858-59)
Ylimääräiset papit
- Georg Kuhlman, kappalaisen apulainen (1744-50)
- Anders Eldén, kappalaisen apulainen (1785-94)
- Johan Grönlund, Ulvilan kirkkoherran apulainen (1790-1806)
- Fredrik Hellstein, kappalaisen apulainen (1805-07)
- Mikael Ådelin, kappalaisen apulainen (1807-17)
- Johan Granqvist, kirkkoherran apulainen (1808-14)
- Elias Ekbom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1814-25)
- Karl Gustaf Aulén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1817-24)
- Otto Johan Brander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen (1828-38, 1840-42)
- Alexander Magnus Jungberg, kappalaisen apulainen (1830-34)
- Karl Fredrik Ramberg, kappalaisen apulainen (1835-36)
- Otto Mauritz Hohenthal, kappalaisen apulainen (1836)
- Ernst Oskar Stenberg, kappalaisen apulainen (1836-40)
- Johan Anton Nordgren, kirkkoherran apulainen (1844-49, 1852-63)
- Anton Grönholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1851-58)
- Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen (1863-66)
- Viktor Magnus Hellsten, kirkkoherran apulainen (1866)
- Johan Anton Immanuel Forss, kirkkoherran apulainen (1866-67)
- Johan Frans Sahlberg, kirkkoherran apulainen (1867-69)
- Lars August Palonen, kirkkoherran apulainen (1869-71)
- Amandus Amatus Achander, vt. kappalainen (1869-71), alkuaan koulunopettaja.
- Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen (1871-72)
- Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen (1874)
- Jakob Vilhelm Bärlund, kirkkoherran apulainen (1874-75)
- Henrik Oskar Elers, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1875-79)
- Lorenz Vilhelm Häggström, vt. kappalainen (1878-80)
- Reinhold Grönvall, kirkkoherran apulainen (1879-96)
- Heikki Hermonen, vt. kappalainen (1880)
- Vilhelm Kaitila, vt. kappalainen (1881-86)
- Jooseppi Mustakallio, kirkkoherran apulainen (1889-91)
- Akseli Topias Toikka, papiston apulainen (1895-1902)
- Juho Valfrid Vallin, kirkkoherran apulainen (1896-1903)
- Kaarlo Jooseppi Kivekäs e Stenbäck, kirkkoherran apulainen (1902-09)
- Kaarlo Aukusti Pohjola, papiston apulainen (1902-05)
- Viktor Malakias Kaipio, vt. kappalainen (1904-05)
- Frans Hjalmar Prins, papiston apulainen (1905-07)
- Anton Väinö Vartio, kirkkoherran apulainen (1907-)
- Kaarlo Väinö Sivenius, kirkkoherran apulainen (1909)
- Frans Evert Alarik Kotiranta, kirkkoherran apulainen (1909-)
- Väinö Vartio, vt. kirkkoherra (1930-32, 1934-36, 1943)
- K. N. Teräsmaa, vt. kirkkoherra (1943-44)
- T. H. Salonen, vt. 1. kappalainen (1944)
- A. G. Asanti, vt. 1. kappalainen (1944)
- Antti Voltti, vt. 1. kappalainen (1944-45)
- Y. K. Heinonen, vt. 1. kappalainen (1958-61)
- Heljö Huotari, vt. 2. kappalainen (1954-56)
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=410&TYPE=...
Projekti aloitettu 22.8.2017. RL
Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.
Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.
Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.
- Tulipalo hävitti kirkon ja kellokastarin sekä myös pappilan 28/5 1698, jälleen kaupungin palossa kellokastarin 10/6 1801. Kaupungin uudessa palossa 22/5 1852 tuhoutui kirkko sekä kellotapuli.
- Kirkonkirjojen huonosta hoidosta huomauttaa maistraatti pitämästään tutkimuksesta pöytäkirjassa 8/1 1773 toteamuksena, ettei edellisen 9 vuoden aikana ollut mitään säännöllisiä luetteloja syntyneistä ja kuolleista seurakunnassa pidetty sekä että näitä luetteloja sitten myöhemmin vuosien päästä oli "sökt rättas och fyllas" ja että siten "icke allenast de dödas antal städse blifvit osäkert, utan ock - - - många föddas namn och antal blifvit oupptecknadt samt födelsedagarna, ja ofta månad och år orätt antecknade, jemte det - - -". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944). J. W. Ruuth: Björneborgs stads historia (Helsingfors 1897) s. 398]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=410&TYPE=HTML...
Pappisluettelo - Pori
Kirkkoherrat
- Johannes Thomæ Rauthia (1563-73)
- Martinus Olai (1574-83)
- Christianus Henrici Winter (1584-87)
- Jacobus Hnerici Smogrodh eli Småråd (1588-1602)
- Ericus Laurentii (1602-16)
- Johannes Sigfridi Forskåhl (1616-28)
- Georgius Thomæ (1628-40)
- Nils Artur Malin (1919), ei ottanut virkaa vastaan.
- K. J. Kivekäs (1921-30)
- Oskari Alander (1932-34)
- Aapo Santavuori (1936-43)
- Matti Albin Mustonen (1944-61)
Kappalaiset
- Marcus Gregorii (1562-)
- Simon Olai (1578- )
- Laurentius Erici (1580-89)
- Johannes Pauli (1593- )
- Phlippus Martini (1601-04)
- Matts (1614- )
- Sigfridus Matthiæ (1631-39)
- Georgius Nicolai Pryss (1649-71)
- Henric Nocolai Melartopæus (1672-99)
- Jonas Pacchalenius (1699-1706)
- Henric Granberg (1707-21)
- Gabriel Gottleben (1722-58)
- Erik Johan Levan (1759-79)
- Johan Sourander (1781-91)
- Karl Vahlros (1793-1820)
- Elias Ekbom (1825-56)
- Karl Fredrik Riedell (1859-69)
- Axel Gabriel Ylander (1872-82)
- Lorenz Vilhelm Häggström (1886-1912)
- Matti Nikodeemus Lauha (1915-19)
- Väinö Verner Vartio (1920-44)
- T. H. Salonen (1945-58), virkaa ei täytetty.
2. kappalaiset
- Samuli Huttunen (1921-38)
- Kustaa Nestor Teräsmaa (1939-54)
- Aatos Laiho (1956-61)
3. kappalainen
- P. O. Tarna, ensin vt. (1953-61)
Virallinen apulainen
- Y. S. Sarparanta (-1931)
- L. K. H. Pennanen (1931-36)
- T. H. Salonen (1937-45)
- T. O. Kanerva (1945-50)
- T. A. Laiho (1950-56)
- P. O. Ekko (1956-61)
Nuorisopapit
- T. O Kanerva, kirkkoherran apulainen (1937-40)
- T. P. Innola (1940-45), sotilaspastori
- P. F. Tarna (1945-48)
- V. Vanha-Perttula (1945)
- A. K. Autio (1949-50)
- Toivo Olavi Veijola (1950-54)
- Heikki Johannes Huhtala (1955)
- Arno Soini (1955-56)
- Yrjö Kalevi Heinonen (1957-58)
- Antti Uljas (1958-59)
- Eino Hjalmar Savisaari (1960-61)
Liitosalueiden pappi
- T. O. Kanerva (1941-45)
- Veikko Vanha-Perttula (1945-48)
- P. O. Tarna (1948-53)
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
- Karl Abraham Rikberg (1858-59)
Ylimääräiset papit
- Georg Kuhlman, kappalaisen apulainen (1744-50)
- Anders Eldén, kappalaisen apulainen (1785-94)
- Johan Grönlund, Ulvilan kirkkoherran apulainen (1790-1806)
- Fredrik Hellstein, kappalaisen apulainen (1805-07)
- Mikael Ådelin, kappalaisen apulainen (1807-17)
- Johan Granqvist, kirkkoherran apulainen (1808-14)
- Elias Ekbom, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1814-25)
- Karl Gustaf Aulén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen (1817-24)
- Otto Johan Brander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen apulainen (1828-38, 1840-42)
- Alexander Magnus Jungberg, kappalaisen apulainen (1830-34)
- Karl Fredrik Ramberg, kappalaisen apulainen (1835-36)
- Otto Mauritz Hohenthal, kappalaisen apulainen (1836)
- Ernst Oskar Stenberg, kappalaisen apulainen (1836-40)
- Johan Anton Nordgren, kirkkoherran apulainen (1844-49, 1852-63)
- Anton Grönholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1851-58)
- Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen (1863-66)
- Viktor Magnus Hellsten, kirkkoherran apulainen (1866)
- Johan Anton Immanuel Forss, kirkkoherran apulainen (1866-67)
- Johan Frans Sahlberg, kirkkoherran apulainen (1867-69)
- Lars August Palonen, kirkkoherran apulainen (1869-71)
- Amandus Amatus Achander, vt. kappalainen (1869-71), alkuaan koulunopettaja.
- Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen (1871-72)
- Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen (1874)
- Jakob Vilhelm Bärlund, kirkkoherran apulainen (1874-75)
- Henrik Oskar Elers, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1875-79)
- Lorenz Vilhelm Häggström, vt. kappalainen (1878-80)
- Reinhold Grönvall, kirkkoherran apulainen (1879-96)
- Heikki Hermonen, vt. kappalainen (1880)
- Vilhelm Kaitila, vt. kappalainen (1881-86)
- Jooseppi Mustakallio, kirkkoherran apulainen (1889-91)
- Akseli Topias Toikka, papiston apulainen (1895-1902)
- Juho Valfrid Vallin, kirkkoherran apulainen (1896-1903)
- Kaarlo Jooseppi Kivekäs e Stenbäck, kirkkoherran apulainen (1902-09)
- Kaarlo Aukusti Pohjola, papiston apulainen (1902-05)
- Viktor Malakias Kaipio, vt. kappalainen (1904-05)
- Frans Hjalmar Prins, papiston apulainen (1905-07)
- Anton Väinö Vartio, kirkkoherran apulainen (1907-)
- Kaarlo Väinö Sivenius, kirkkoherran apulainen (1909)
- Frans Evert Alarik Kotiranta, kirkkoherran apulainen (1909-)
- Väinö Vartio, vt. kirkkoherra (1930-32, 1934-36, 1943)
- K. N. Teräsmaa, vt. kirkkoherra (1943-44)
- T. H. Salonen, vt. 1. kappalainen (1944)
- A. G. Asanti, vt. 1. kappalainen (1944)
- Antti Voltti, vt. 1. kappalainen (1944-45)
- Y. K. Heinonen, vt. 1. kappalainen (1958-61)
- Heljö Huotari, vt. 2. kappalainen (1954-56)
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=410&TYPE=...