Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomalaiset valokuvaajat - Finnish photographers

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Friherre (Baron) Bert Gulliver Maximilian Carpelan (1932 - 2019)
    Bert Carpelan worked as a press photographer at the Swedish language newspaper Hufvudstadsbladet (Helsinki). He was also a critic and columnist at Kameralehti magazine. He received many awards and gran...
  • Martti Wuorela Relavuo (1913 - 1976)
    TK-kuvaaja jatkosodan aikana lehtikuvaaja oma kuvaamo: Kuva-Relavuo, Helsinki (1945-1976)
  • Fred Mikael Ohert (1942 - 2002)
    Finnish photographer 'Suosikki lehden legendaarinen valokuvaaja
  • Matti Matinpoika Luhtala (1884 - d.)
    Valokuvaaja. Kuvasi Ruovedellä, Muroleen kanavalla ja muuallakin Pirkanmaalla. Luhtala kuvasi huomattavan paljon myös sisällissodan punaisia. Ruovesi oli sisällissodassa rintamapitäjä, jossa punaisten ...
  • Lauri Untamo Peura (1954 - 2021)
    Radioamatööri OH7LPS

Suomalaisen valokuvauksen historiaa

Valokuvaus Suomessa alkoi 1840-luvulla. Alun perin yläluokkaa ihastuttaneesta erikoisuudesta on tullut kulttuuritekijä ja media, joka vaikuttaa kaikkiin elämänaloihin.

Valokuvaus esiteltiin suomalaisille keksintönä jo ennen kuin Henrik Cajander kuvasi Turussa 3.11.1842 ensimmäisen suomalaisen dagerrotyypin. Aluksi vain pieni ihmisryhmä halusi kuvauttaa itsensä. Heidän kuvatarpeitaan palvelivat miniatyyriperinnettä jatkaneet uniikit dagerrotyypit. Valokuvauksen käytännölliset mahdollisuudet oivallettiin vasta muutamien vuosikymmenien kuluttua. Varhainen suomalaissyntyinen ammattivalokuvaaja oli Henrik Rehnström, joka kierteli eri paikkakunnilla lähinnä muotokuvia tehden.

Tärkeitä tapahtumia, kuten keisarinvierailuja alettiin tallentaa 1860-luvulta lähtien. Kansallisten suurmiesten kasvot oli ikuistettu ”peiliin, jolla on muisti”. Tavallisen kansan perherituaalit, viranomaisten suorittamat muotokuvaukset ja nykyaikaa enteilevät julkisuuden henkilöiden kuvat tulivat valokuvauksen piiriin 1800-luvun lopulla, jolloin valokuvan aktiivinen käyttö moninkertaistui.

Valokuvaajan ammatista nykyisin

Valokuvaajia työskentelee lehtivalokuvaajina, mainoskuvaajina, muotokuvaajina ja laitoskuvaajina. Ammattimainen valokuvaaja tarvitsee työssään monipuolisia taitoja, kuten valokuvauksen tekniikan osaamista, kuvallista lahjakkuutta, näkemystä ja vuorovaikutustaitoja.

Lehtivalokuvaajia ovat uutiskuvaajat, reportaasikuvaajat, henkilökuvaajat ja kuvituskuvaajat. Heitä työskentelee sanoma- ja aikakauslehdissä sekä joskus kuvatoimistoissa ja kustannustaloissa. Lehtikuvaaja ei yleensä ole erikoistunut mihinkään tiettyyn aihealueeseen, ja lehtikuvaajan työnkuva vaihtelee lehdestä riippuen. Sanomalehdissä lehtikuvaajat kuvaavat tyypillisesti haastatteluja, urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja tiedotustilaisuuksia. Joskus he saattavat kuvata onnettomuuksia tai rikosten jälkiä. Suuriin kuvalehtiin kuvataan joskus useampien päivien reportaaseja.

Mainosvalokuvaajat tekevät pääasiassa tuotekuvauksia. Mainoskuvaajat toimivat yrittäjinä ja saavat tilauksia mainostoimistoilta ja yrityksiltä. Mainoskuvaaja työskentelee yleensä studiossa keinovalossa. Kuvaaja voi työskennellä yksin tai ryhmässä, johon kuuluu esimerkiksi toinen mainosvalokuvaaja, kuvaussihteeri ja assistentti.

Muotokuvaajat kuvaavat ihmisiä usein juhlien yhteydessä ja elämän tärkeiden tapahtumien kuten vuosipäivien, häiden ja ripille pääsemisen ikuistajina. Muotokuvan tekijän täytyy osata ikuistaa kuvattavan persoona. Muotokuvaajat työskentelevät paikan päällä tai omassa studiossaan, jolloin he samalla usein myyvät kameroita ja valokuvaustarvikkeita sekä muita palveluja.

Laitoskuvaajat työskentelevät esimerkiksi tutkimuskeskusten, teollisuuden, puolustusvoimien, poliisin, valtionarkiston tai sairaalan palveluksessa. He ottavat valokuvia arkistoihin, tiedotus- ja lehdistökäyttöön sekä erilaisiin julkaisuihin.