Follow
Onkiniemi, Varhaisin maininta 1539, Varhaisin maakirjamerkintä, 1539. Muut nimet Onginiemi. Alkuperäinen kylätontti sijainnee Onkijärven itäpuolisella mäellä vanhan maantien varrella ja on Muinaisjäännösrekisterin mukaan jäänyt osin uuden tien alle. Tilaluku 1560-luvulla 7. Lähde: Päijät-Hämeen maakuntakaava, Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655712 Onkiniemi Suomen asutuksen yleisluettelossa 1539-1559]
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=653667 1620 - 39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=685391 1634 - 53
Projektikuva: Onkiniemen Liikkuva Kivi
Onkiniemi
Kirj. Teuvo Masalin
Onkiniemen kantataloja ovat Hässölä, Tuomala, Kiukkula, Unaja, Eskola, Rieskola, Poikala, Möhkölä, Riutta-aho ja Koivisto. Riutta-aho ja Koivisto siirtyivät 1870 Heinolan pitäjän Tuusjärven kylään.
-- -- --
Onkiniemen miesten Viipurin matka
Tässä on hyvä mainita Onkiniemen miesten 1638 Viipurin matka ja Taipalsaarella sattunut tapaus. Onkiniemeltä oli matkassa 11 miestä, eikä varmasti ollut savuakaan, jossa ei iltapuhteilla asiasta puhuttu. Kyseinen juttu löytyy myös Einar W. Juveliuksen Sysmän historiasta.
Sysmän käräjillä esitettiin v.1639 eräs Käkisalmessa 29.VII. 1638 päivätty kirje, missä ilmoitettiin, että onkiniemeläiset olivat yleisellä maantiellä ryöstäneet muutamilta Hämeestä tulleilta ”Käkisalmen ryssiltä” 13 riikintaalaria, jonkun määrän saippuaa ja venäläisiä lusikoita. Kun asiaa käräjillä tutkittiin, tuli Eerikki Eerikinpoika Onkiniemi ja vannoi käsi raamatulla, että hän 10 muun miehen kanssa oli matkalla Viipurista lepuuttamassa hevosia eräällä niemellä, Suomenniemeksi kutsuttu, Taipalsaaren pitäjässä nuotiotulen (”ståck Eedlh”) ääressä, kun Hämeestä käsin ajoi hevosella kaksi Käkisalmen ryssää. Kun eräs joukosta, Markus kirjuri, näki heidät, huusi hän heille venäjäksi, että pysähtyisivät, minkä tekivätkin. Sitten hän tiedusteli, oliko heillä tupakkaa, johon ryssät vastasivat, ettei heillä ollut tupakkaa myytävänä, ja antoivat samalla hänelle vähän nuuskatupakkaa. Pari muuta miestä tiedusteli, oliko heillä saippuaa ja lusikoita. Niitä olikin, ja kumpikin pyytäjistä osti saippuaa - toinen 2 ½, toinen 1 äyrillä - sekä lusikan, joista maksoivat 1 äyrin. Toinen ostajista ei kuitenkaan ollut tyytyväinen saippuamääräänsä, vaan sanoi: ’miksi sain niin vähän saippuaa rahallani?’ ja sieppasi samalla toisen ryssän myssyn. Ryssä antoi nyt vähän saippuaa lisäksi ja sai lakkinsa, jolloin ryssät lähtivät edelleen. Samaa todistivat monet muutkin retkeläiset, ja kun käräjärahvaasta kukaan ei tiennyt muutakaan eikä asianomaisia kantajia ollut saapuvilla, täytyi asia näin jättää.
Rieskolassa oli silloin isäntänä Jacob Sigfvardsson ja emäntänä hänen vaimonsa, Sysmän käräjillä 1666 noituudesta syytettynä ollut Dårdi Mårthensdotter. Kun Onkiniemeltä oli matkassa 11 miestä, oli mukana miehiä varmaan lähes joka talosta.
Arvokkaita ovat silloin saippuanpalasetkin olleet, mutta eipä ihme, kun 130 vuotta aikaisemminkin eli 1467 Sysmän verokäräjillä määrättiin 6 miestä tarkastamaan kenen metsäalueella Uurajärven, Korpijärven ja Onkijärven (ilmeisiä Rieskolan maita) tienoilla, Olli Kärpinen Nuoramoisista ja Pietari Ollinpoika Kalhosta olivat tapelleet yhdestä kalholaisilta varastetusta oravasta. Oravannahkoja käytettiin maksuvälineinä.
Rieskola oli 1600- luvulla rälssiluontoinen, kuten kaikki muutkin Onkiniemen talot. Vuoden 1646 kohdalla Jacob Sigfvardssonin mainitaan maksaneen rälssiveroa ratsumestari Hans Direndalille. Vuodesta 1675 lähtien rälssiveron saajaksi on mainittu majuri Jöran Pistolekors, jolle Jacob erään merkinnän mukaan maksoi ratsumestarinkappoja. Jacob Sigfvardssonin ja Jöns Staffansonin välinen talokauppa vahvistettiin Sysmän käräjillä 21.3.1633. Jacob Sigfvardsson Onkiniemeltä oli lautamiehenä Sysmän käräjillä 6.2.1637. Sysmän käräjillä Jacob Sigfvardsson Onkiniemeltä oli myös 15.6.1642, ja 7.9.1657 jutussa, jossa sysmäläisillä oli jotain erimielisyyttä jämsäläisten kanssa. Välikäräjissä 20-21.7.1674 mainitaan Jacob Sigfvardssonin Onkiniemeltä jääneen pois kirkon korjaustöistä. Kyse oli yleisemmästäkin ilmiöstä, sillä muitakin Onkiniemen isäntiä, ja muistakin kylistä oli jäänyt pois korjaustöistä. Ja vielä hänet mainitaan, kun Jacob Sigfvardssonin vaimoa Dårdi Mårthensdotteria syytettiin 9-10.7.1666 Sysmän käräjillä noituudesta.
Jacobin kuoleman jälkeen poika Andersin isännyysaikana vuodesta 1684 lukien Rieskola oli Hollolan ylisen komppanian ratsutilan n:o 119 Saari Seppälä augmenttitalo. Augmentit olivat ratsutilojen aputiloja ja varmistivat siten veronmaksulla, että rusthollit pystyivät varustamaan ratsumiestä, sekä jalkaväkiruodun n:o 89 osakas. Näin jatkui ruotujakolaitoksen loppuun vuoteen 1885 saakka. Ruotusotilas asuikin usein Rieskolassa.
-- -- --
Dårdi Mårthensdotter Sysmän käräjillä 9 -10.7.1666 ja 29 - 30. 10. 1666 syytettynä noituudesta
Sen jälkeen kun arvoisa herra rovasti oli vuonna 1664 pitänyt tutkinnan rovastinkäräjillä, käskettiin oikeuden eteen kuultavaksi Onkiniemeltä olevan Jacob Sigfvardssonin vaimo Dårdi Mårthensdotter; ja oikeudessa tiedusteltiin, kuka hänestä oli levittänyt huhua, että hän oli harjoittanut noituutta. Silloin nousi siihen vastaamaan lukkari Jören Matzsson, joka kaikkialla ympäri pitäjää oli kuullut ja saanut tietoonsa Dårdista tällaista puhetta ja huhuja. Dårdin tiedettiin olevan myös tiukoilla taloutensa pidossa ja häntä rasittivat raskaat taloustyöt.
Käräjillä tiedettiin ja todettiin, että Dårdi usein matkustaa ympäri pitäjiä kyytihevosilla tai pyytää taloista kyytejä, ja jos joku ei suostu häntä kyydeillä avustamaan, uhkailee, että kieltäytyjä menettää hevosensa tai jonkun muun kotieläimen villieläinten surmaamana. Käräjillä oli Huitulasta (Otamosta) Philpus Thomason ja samoin Huitulasta oleva Erich Bertilsson, jotka valittaen tunnustivat, että Dårdi oli ollut myös heillä, vaatien kyytiä sieltä P:aan. Kun heillä ei ollut mitään mahdollisuutta toimittaa hevosta, oli Dårdi samana yönä saanut aikaan sen, että karhu oli tullut kylään ja tappanut Philpuksen hevosen. Toisen naapurin hevonen oli kolmen vuorokauden ajan juossut pitkin metsiä takaisin palaamatta; talollinen oli kuitenkin mitä suurimmalla vaivalla saanut sen kiinni.
Nimismies Faldin esitti eversti Johan Ollongrenin puolesta, miten tämä usein mainittu Dårdi oli tullut Paason kartanoon (Heinolan maalaiskunnassa), ja ylipuhunut hyvämaineisen Ollongrenin rouvan jäämään kotiin ja pois kirkosta; Dårdi oli vakuuttanut voivansa auttaa yllä mainittua Ollongrenia hänen heikkoudessaan, mutta rouva ei ollut hänen kanssaan samaa mieltä tästä asiasta. Niinpä hänen oli lähdettävä sieltä matkaan asioitaan toimittamatta, mutta kirkkoon lähdön Dårdi näytti estäneen. Mitkä lienevät Dårdin syyt, kun näytti kirkkoherrankin kanssa olleen jossain tekemisissä. Pöytäkirjasta ei selviä minkä laatuisia rouva Ollongrenin vaivat olivat, oliko heikkous henkistä, fyysistä vai molempia.
Onkiniemeltä oleva Dårdin naapuri Knut Berndson todisti Dårdin usein oleskelleen eri puolilla pitäjää ja vaihtaneen paikkakuntia, mutta hän ei tiennyt, mitä Dårdi niillä matkoillaan on tehnyt. Tämä Knut Berndson oli lautamiehenä kyseisillä käräjillä, mutta tässä kohtaa pöytäkirjaa ei hänen lautamiehisyyttään mainita, ja hänet tietysti oli tässä jutussa jäävätty. Oikeus määräsi Dårdi Mårthensdotterin vapauttamaan itsensä seuraavilla käräjillä 12 miehen vannomalla valalla huhusta, että hän olisi puuhannut taikauskon parissa. 12 miehen vala tarkoitti ns. valanvahvistuskäytäntöä, joka oli voimassa vuoteen 1695 asti. Siinä vakavasta rikoksesta syytetty sai hankkia itselleen tapauksesta riippuen 6-12 valanvahvistajaa, jotka yhdessä syytetyn kanssa vannoivat, etteivät usko tämän syyllistyneen kyseiseen rikokseen.
Vielä käsiteltiin käräjillä toista juttua. Mitä taas tulee siihen puheeseen, jota voudin asioissa toimiva edesmennyt Nisius Ahbelsson oli tuonut ilmi, kuinka Sysmän kirkkoherra Dominius Salomo Matthiae olisi muka antanut Onkiniemeltä olevalle vaimo Dårdi Mårthensdotterille naistenpäähineen lupauksena kosimiseen; tätä päähinettä Dårdi olisi muka käyttänyt pappilassa; tässä ei ole mitään totta, vaan pikemminkin kaikki rahvas, jolta lautakunta kysyi kirkkoherrasta tästä asiasta, samoin tämä vaimo Dårdi Mårthensdotter, kaikki juhlallisesti vannoivat, ettei Dårdi koskaan ole saanut kirkkoherralta päähinettä eikä mitään muutakaan. Tämän vuoksi tällainen puhe kumotaan täydellisesti, eikä sillä ole mitään arvoa. Ja kun mainittu voudin tehtäviä toimittava, joka on aiheuttanut huhun, on Hollolassa matkalla kaksi kuukautta sitten hakattu kuoliaaksi, niin asian käsittely päättyy tähän. Kaikki ei voi olla tuulesta temmattua, mutta eri asia on miten ja mitä käräjillä haluttiin tai uskallettiin kertoa. Ainakin kirkkoherran mahdollinen lemmenkaipuu naineeseen naiseen olisi ollut kiusallinen ja arka asia. Dårdi näet näkyy Rieskolassa Jacob Sigfrvardssonin vaimona henkikirjoissa jo vuodesta 1634 lähtien. Ja hänellä ja Jacobilla näkyy henkikirjoissa kahdeksan lasta, joista jo kaksikin poikaa oli 1654 naimisissa ja toinen Clement mainitaan nihtinä. Eli Dårdi ei ollut enää mikään aivan nuori, juttuja käsiteltäessä hänen on täytynyt olla ainakin viisissäkymmenissä.
1678 henkikirjassa Dårdi näkyy poikansa Anders Jacobssonin isännöimässä Rieskolassa leskenä. Herää myös kysymys kuka 1664 rovastinkäräjiä oli pitänyt, oliko Dominius Matthiae toiminut kuulustelijana omassakin asiassaan? Nyt varsinaisilla käräjillä todistajat saattoivat pelätä noidan maineessa olevaa henkilöä ja todistuksen käyvän omaan nilkkaan, kuten naapurinkin varovainen lausunto antaa aiheen epäillä. Ja päätodistajakin oli onneksi tapettu. Seuraavan kerran noituusjuttua käsiteltiin Sysmän käräjillä 29-30 lokakuuta 1666, mutta Dårdi ei niille ilmestynyt, eivätkä myöskään maineen puhdistajat. Nimismies Faldin toimi edelleen syyttäjänä ja lautakunnassa istui edelleen myös lautamies Knut Berndson Onkiniemeltä. Dårdi tuomittiin noituudesta 40 taalarin sakkoon. Lisäksi hän sai sakkoa käräjiltä poissa olosta 3 taalaria.
Tässä herää kysymys eikö Dårdi saanut puhdistusmiehiä tarpeellista määrää, tai ei kenties halunnutkaan, jos halusi pitää noidan maineensa. Käräjillä siitä puh- distautuminenhan olisi ollut vain vahingoksi. Ja jo edellisillä käräjillä hän saattoi päästä käsitykseen, ettei häntä ainakaan tuomittaisi hengiltä. Vaikka Dårdin matkoillaan tekemiset jäävät osittain hämärän peittoon, näyttää hän ainakin harjoittaneen parannuskeinoja, kuten rouva Ollongreninkin tapaus osoittaa, ja käyttelemään huhuttuja noitakeinojaan siten, että niistä itsekin taloudellisesti hyötyi. Ehkä hän teki myös jotain kauppaa. Yksi asia kuitenkin käy selväksi; mikään kovin tavallinen talonemäntä Dårdi Mårthensdotter ei ollut. Hänellä on täytynyt olla vahva vietti toimintaansa, olihan Rieskola sentään iso talo, jolla oli Sääksjärven, Onkiijärven, Salajärven ja Portamojärven rantojakin liki 5 kilometriä, ja lisäksi Ilojoen rantaa kilometri, josta emännän ei olisi noin vain tarvinnut lähteä ammatinharjoittamismatkoille, vaikka käräjäpöytäkirjassa mainitaankin hänen olevan taloutensa kanssa tiukoilla.
Katso lisää muiden Rieskolan isäntien ja emäntien käräjäjuttuja profiileista:
Antti Mikonpoika Rieskola
Eva Fredrikintytär Rieskola (Kirveskoski)
Olli Antinpoika Rieskola
Mikko Antinpoika Rieskola
Antti Antinpoika Rieskola
Maria Johanintytär Rieskola (Luhtanen)
ja hänen vanhempiensa Anna Stina Daavidintytär Vahteriston (oli Rapalan Hirvikumun Niemen emäntä ja Onkiniemen Kiukkulan lampuoti. Kiukkulan emäntänä oli hänen sisarensa), ja hänen miehensä Johan Simonssonin Rapalan Hirvikumun Niemestä profiileista.
Hirvikumju, vaikka kuuluu Rapalan kylään, on läheisyytensä vuoksi kuin Onkiniemeä. Aina sieltä on asioitu Onkiniemen kaupoissa, postissa ja käyty koulua Onkiniemellä.
Liikkuva Kivi sijaitsee vain 150 metrin päässä lähimmän talon eli Rieskolan tänäkin päivänä olevista rakennuksista.
Rieskolasta sanottua:
Niilo Ihamäki kertoi radio-ohjelmassaan 16.5.1996 talonpoikaisista vellikelloista Hämeessä ja Länsi-Suomessa, ja että niiden persoonallisista äänistä kuulija saattoi olla kuulevinaan halunsa mukaisia ruokailukutsuja. Rieskolan ruokakellon Sysmässä Ihamäki kertoi kuuluttaneen pelloilla työskennelleille: ”Läskille voille, läskille voille!” Vellikello siis kuulutti vahvaa ateriaa ja sen mukaan Rieskola oli vauras talo ja hyvä työnantaja.
Onkiniemeltä syntyisin oleva E. J. Ellilä mainitsee kirjassaan Piekkolan lähde Rieskolan emännän sahdinteon.
E. J. Ellilän teoksesta Tehty seisoo ja sanottu pysyy:
Kansanopiston käöneitä kuv Rieskolan vasikat.
Eihän ne rovastinkoa soarnat yhtä pitkijä o, sano Rieskolan laotamies, kur rovasti Ackander hänen tuomiaan palkkahalkoja eripituisiksi moitti.
Ee ollup pereä enemä kun Kilekinmäen emännä unessa. (Kilkinmäki lohkottu Rieskolasta).
- -- --
Onkiniemen lautamiehiä Sysmän käräjillä
• Michel Peersson 1610-
• Michel Larsson 1611-
• Peer Michelsson 1622 –
• Knut Mattson 1622-
• Knut Nisiusson 1623-
• Bärn Mårtensson 1633-
• Jöran Michelsson 1634- 9 –
• Jacob Sigfvardsson, Rieskola 6.2.1637 –
• Eskel Sigfvardsson 1638
• Eskel Henriksson 1649 –
• Knut Bä(e)rndsson 1657 – 98
• Berendt Larsson, Poikala 1684 -5-
• Jöran Knutsson 1700-11-
• Christer Eskilsson 1702-11-
• Sigfvard Knutsson 1711-
• Thomas Jöransson 1723-5-
• Jacob Berndtsson 1724-7-
• Jacob Amrosiusson, Thomala 1727-43
• Johan Johansson, Hässölä 1739-49-
• Thomas Brusiusson 1743
• Berndt Mattsson Rieskola 1752- 75
• Johan Mårtensson (asui Hässölässä) rippikirjoissa 1814-21
• Anders Eriksson Eskola rk. 1829 – 39
• Anders Hässölä 1840-
• Johan Janatintaipale 1842
• Adam Eliasson Hässölä 1851-6-
• Erik Kiukkula 1861-
• Yrjö Yrjönpoika Alamoro 1890 -95-
Kuudennusmiehiä
• Anders Andersson Eskola rk 1829 -30
- Berndt Mikkelinpoika Hk 1637
Kylänvanhimpia
• Adam Michelsson, Möhkölä rk 1814-21 -
• Olof Olofsson, Kiukkula rk 1822 – 28 -
• Henrik Henriksson, Unaja rk 1822 – 28 –
• Michel Moichelsson, Hässölä rk 1840 -50 –
• Fredrik Johansson, Möhkölä rk 1840 – 50 -
Kestikievareita
• Pentti Mikonpoika 1630 – 40 –
• Lauri Sipinpoika 1641
• Mikkel Mikkelsson, Hässölä (Ruoppi) 1855-
• Eva Andersdr., leski, Ruoppi 1870 –
• Johan Mikkelsson, Ruoppi 1880 –
• Juhana Burgman, Uustalo 1885 – 95
• Juho Ruoppi, Ruoppi 1896 – 1915
• Kalle Virtanen, Kartano 1916 – 1921
• Vihtori Virtanen, Kartano 1921 – 25
• Abel Tuominen, Kartano 1926 – 31
• Ilmari Virtanen, Kartano 1932 – 34
• Vilho Oksanen, Kartano 1935
• Johan Aaro Lehmussaari, kyytiasema Uustalo 1935 - 37
Onkiniemen käsityöläisiä henki- ja rippikirjoissa
• Sigfvard Andersson Rieskola seppä ja talollinen 1730—60
• Michel Olofsson seppä (Sigfvard Rieskolan vävy) 1750 –
• David Bergsten/Borgelin räätäli, Rieskola 1782 – 86 –
• David Nummelin räätäli 1840 -79
• Gustaf Grönros pitäjänräätäli ja suutari 1840 –
• Johan Salmelin pitäjänsuutari 1840 .
• Petter Davidsson suutari 1840 –
• Johan Nygren pitäjänseppä 1871 –
• Karl Gustaf Fastman pitäjänsuutari 1861 –
oppipoikana Michel Michelsson
• Johan Hardoin seppä 1854-
• Anders Hansson Malm räätäli 1854 –
• Christer Stenius pitäjänsuutari 1854 –
• Sigfrid Vessman räätäli 1870 –
oppipoikia (lärl) Vilhelm Adamsson, Adam Andersson,
August Fredrik Augustsson ja Adam Gustaf Adamsson
• Henrik Vinter suutari 1870 –
• Thomas Christersson seppä, Poikala
• Fredrik Adamsson seppä Onkiniemi 8
• Henrik Ongelin seppä, Möhkölä 1822 – 28 –
• Fredrik Ongelin seppä 1829 - 39
• Petter Dufva räätäli, Rieskola 1829 -50
Sotilaita
• Simon Simonsson, nihti sot rulla 1623
• Eskil Hindersson nihti, sot rulla 1624
• Christer Thomasson nihti sot.rulla 1624
• Eskil Klementsson, nihti sot rulla 1624
• Sigfvard Hindersson sot.rullas 1629 Liivinmaalla
• Philip Thomasson, nihti sot.rulla 1630
• Sigfrid Thomasson, nihti ”
• Christer Matsson, nihti ”
• Jacob Jöransson, nihti ”
• Lars Sigfvardsson nihti 1639- sot.rulla
• Erik Thomasson sotilas, Rieskola Say 1634 – 53
• Sigfvard Jacobsson (Rieskola) 1649 sotilasrulla
• Nils Johansson sotilas, ” ”
• Mårten Ericssspn, sotilas 1651 rulla
• Clemet Jacobsson nihti, Rieskola, Say 1656-
• Olof Matsson nihti Say 1654 – 73
• Matts nihti
• Matss Mattsson, rakuuna sot.rulla 1661
• Peer Erikssson, rakuuna sot.rulla 1661 ”
• Sigfrid nihti, Hässölä Say 1674 – 93
• Erik nihti, Tuomala, vävy ”
• Clemet nihti ”
• Pohl nostomies, Unaja Say 1694-1713
• Christer Johansson nostomies, Poikala ”
• Henrik nostomies, Kiukkula Say 1694 -1713
• Thomas Eskelsson sot.rulla 1707 ruotu 89 (Rieskola)
• Henrik Sigfridsson sot.rulla 1707 ruotu 88 (Kiukkula)
• Grels Ericsson sot.rulla 1707 ruotu 87 (Eskola ja Himpanen)
• Lars Andersson sot.rulla 1707 ruotu 90 (Poikala)
• Thomas Simonsson vanha sotilas, Unaja Purri rk 1782 – 86
• Michel Fågel sotilas, Eskola rk 1782 -6
• Matts Munter sotilas Kiukkula rk 1782 – 1813
• Christer Thomasson reserviläinen, Kiukkula ”
• Henrik Udde sotilas, Rieskola ”
• Jacob Tvast sotilas, Poikala ”
• Adam Svärd sotilas, Rieskola rk 1787 – 96
• Johan Krum sotilas, Kiukkula ”
• Jöran Nord jääkäri, Rieskola ja Telkkävuori ”
• Abraham Miller, korpraali, Tuomala rk 1791- 6
• Christer Adamsson sotilas rk 1791 – 1802
• Christer Hälssberg jääkäri ”
• Johan Fågel sotilas, Eskola rk 1797 – 1802
• Christer Munter sotilas, Kiukkula rk 1797 – 1802
• Simon Simonsson jääkäri, Möhkölä Ellilä rk 1803 – 13
• Adam Lejon jääkäri Kiukkula rk 1803 – 13
• Anders Ståld jääkäri Thomala
• Matts Udde sotilas, Ellilä ”
• Johan Masttson jääkäri, Ellilä rk 1803-13
• Josef Christersson jääkäri, Ellilä ”
• Gustaf Melan varusmestari, Ellilä ”
• Michel Kemp jääkäri, korpraali, varusmestari, siviiliammatti suutari, muutti 1820 Kiukkulaan, asui myös Möhkölä/Ellilässä ja Rieskolassa, jossa kuoli 1829
• Arvid Kömp jääkäri rk. 1829- Rieskola
Lähteitä:
Porvoon ja Hollolan tuomiokunnan varsinaisasiain pöytäkirjat
Hollolan tuomiokunnan varsinaisasiain pöytäkirjat
Heinolan tuomiokunnan varsinaisasian pöytäkirjat
Rippi- ja henkikirjat
Sotilasrullat
=======================================================================
- Kiukkula Heikki, Kiukkulan veljesten isä, s. noin 1710
- Telkkävuori Yrjö Eskonpoika Telkkävuori, Onkiniemen Telkkävuoren isäntä (n. 1678-1764)
Unaja
(Toivo Jallin. tutkimukset /Tarja Laaksonen) Ennen Isoavihaa Unaja näyttäisi olevan vain Onkiniemen kylän uudistalo tahi erillään muista oleva yksinäistila. Isonvihan jälkeen Unaja alkaa SAYssa esiintyä kylänä, vaikkakin edelleen Onkiniemen yhteydessä. Vielä 1700-luvun lopullakin torpat ovat kirjattu yleisesti Onkiniemeen. Sekä Onkiniemessä että Unajassa on Eskolan talo, joiden keskinäinen yhteys ei SAYssa käy ilmi selvästi.
Nimi tullee Esko Heikinpojasta. SAY 1674-93 s. 104 Onkiniemen Eskolaa isännöi Risto Eskonpoika, jolla veli Tuomas, jonka alla 1678 vaimo Annan ja 1692 on Anna leski. Sen mainitaan olevan aktuaari Magnus Bergmanin etuisuus, rälssiä. 1712 isännöivän Elias Ristonpojan korkonimenä on Unaja. Tässä ?Eskil Hindersson eller Elias Christersson Eskola 1 öre 5/12 mant. crono? eli Unajan Eskolan kruununtilalla on 1725 isäntänä Tuomas Markunpoika, vaimo Kaarina, yhtiömies Pauli Antinpoika.
Tuomas loppuu 1732 ja Kaarina on mainittu sitten haltijaksi (värd.). 1727 yhtiömieheksi Lauri Antinpoika, jonka haltuun talo lopulta näyttää siirtyvän, sijalleen 1747 yhtiömieheksi tulee Jaakko, jonka alla 1748 vaimo Pirita. 1751 heillä alkaa erillisenä toinen Unajan Eskola, joka on kruununtalo. Jaakko lienee sama kuin SAY 1740-59 Onkiniemi/ Unaja s. 269 Kurkon torpassa 1742 isännöivä Jaakko, jolla 1743 autio (öde) ja kruksit 1746 asti. SAYssa ns. maanluonto on epämääräisesti kirjattu, joten on vaikea sanoa oliko kyseessä kuinkakin kruununtila ja uudistila.
Näyttäisi kuitenkin siltä, että Jaakko nai Eskolan tyttären, joka sai äidillään olleen osan kotitalostaan Eskolasta, jota ei kuitenkaan voitu halkoa omaksi tilaksi, joten Jaakko sai kulkea torpparin ja kanssaviljelijän eli yhtiömiehen kirjoissa, ainakin 1750 asti ennenkuin sai oman sijoituskirjan ja viimeistään poikansa Tuomaan isännöidessä tila edelleen pienentyi huonosti elättäväksi torpaksi, joka ehkä vain Jaakon isältään perimä Mähkälän osa eli Kurko, jota nyt kutsuttiin sijaintipaikansa (Ilvesuo = Looso?) mukaan.
Kun Jaakon ja Piritan patronyymi on sama, niin on vaikea ehdottomasti todeta kumpi on Tuomaan ja Kaarinan lapsi. Kaarina joka tapauksessa ollee noin 1699 (1689?) syntynyt Kaarina Tuomaantytär, joka kuoli 12.5.1755 Sysmä, Unaja 56 vuotiaana; haudattiin 18.5.1755.
Jaakon tai Piritan isä lienee Tuomas Yrjönpoika, joka ilmaantuu 1707 uuteen eli toiseen Unajaan, jolla 1712 jatkaa Heikki Yrjönpoika.
Sama koskee Mackälaa eli Möhkölää, jota voidaan seurata ainakin vuoteen 1585. jolloin se jakaantui toisesta talosta. Sivuviittaukset 104 ja 106 eivät tarkoita, että Unajasta olisi muodostunut uusi talo, vain Thomas Jöransson muutti Mähkälään (Möhkölään) eli jo olevaan taloon. Talojen nimet, Unajakin alkavat näkyä SAY:ssa vasta tuolloin.
Mihin käy yksiin jo Tuomaalla oleva viite ?Mackäla s. 106?, jossa on Onkiniemen Mäskälä/ Mähkälä uutena alkaen ja siinä viite s. 104, jossa Eskola-Unajan lisäksi on Kopelin talo, jota isännöi 1694 Yrjö Erkinpoika veljenään Lauri, mutta poikina ei esiinny Tuomasta ja Heikkiä. Yhteyttä vahvistaa se, että RK 1797-1803 s. 30 on Tuomas Jaakonpojan torpan (Lääså/ Lååså?) emätalona on juuri Mähkälä. Tuomas Yrjönpojan lapsi on todennäköisemmin Jaakko, joten tässä mieskantainen sukujohto siten veisi Onkiniemen Kopeliin.
1. Jaakko Tuomaanpoika, s. 1712, pso Pirita Tuomaantytär.
Tämännimiselle parille syntyi kasteluettelon mukaan Sysmän, Unajan kylän Eskolassa ainakin Valpuri ja ilmeisesti myös Tuomas, sillä 1751 syntynyt Valpuri on 1753 syntyneen Tuomaan torpassa RK 1797-1803 s. 30. Samaa osoittaa RK 1734-81, jossa Unajassa on Jaakko Tuomaanpoika, s. 1712, tytär Valpuri, s. 1752, poika Tuomas, s. 1754, vaimo Maria Matintytär, s. 1758, jolla ei mainita mistä ja koska tuli, sekä Helena, s. 1759, ja Leena Matintytär, s. 1766, joka voisi olla Marian sisar.
1. Valpuri Jaakontytär, s. 26.4.1751 Sysmä, Unaja, Eskola Jaakko Tuomaanpojalle ja Pirita Tuomaantyttärelle.
2. Tuomas Jaakonpoika 1753/ sekavan kastetiedon mukaan syntyi Tuomas 13.1.1753 Sysmä, Unaja, Eskola Jaakko Topiaanpojalle? ja Pirita Tuomaantyttärelle/ Kaarina Heikintyttärelle? pso Maria Matintytär, s. 1758, k. 7.6.1807 Sysmä, Nikkaroinen, Eskola, Mäkelätorpassa?:
3. Helena Jaakontytär, s. 1759, mainitaan tyttärenä ja vielä 1777 Tuomaan torpassa sisarena.
Kasteluettelon mukaan 14.4.1759 syntyi (Helena vai Maria?) Unajan Eskolassa Jaakko Tuomaanpojalle ja Pirita Tuomaantyttärelle.