Yksi, sama suku, Suomessa. Suvun on 1600-luvun puolesta välistä lähtien tiedetty asuneen Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Itä-Hämeessä. Isojen maatilojen nimiä olivat Kultavola (Pertunmaa 8) ja Mäkivola (9).

Eri paikkakunnilla on omia Volanen-suvun haaroja, esimerkiksi:
Ruotsinpyhtäällä asui 1880-1935 kolmen eri sukuhaaran perheitä, joista yksi jäi paikkakunnalle.
Jämsään 1840
Pukkilan kautta Porvooseen 1905
Urjalan kautta Tampereelle 1896
Vaasaan
Lukuisia muuttoja lähelle Heinolaan, esimerkiksi 1808

Ammatteja
Tunnetuimpia Volasia ovat mm. Akateemikko Eeva-Kaarina Puurunen (molemmat vanhemmat Volasia eri sukuhaaroista) ja hyvin musikaalisesta perheestä mm. oopperalaulaja, mykkäelokuvien näyttelijä Reino Ilmari Wolanen ja hänen nimismies-kuorolaulajaveljensä Volmari Volanen. Suvussa on lääkäreitä, lentäjä, taiteilijoita, armeijan henkilökuntaa, kauppiaita, entinen valtiosihteeri, kansakoulun opettaja, räätäli jne.; myös yhden Suomen Neidon sukujuurista löytyy Volanen.
Ennen koululaitosta ammatteja olivat renki, piika, mäkitupalainen, torppari, talonpoika, räätäli, talollinen, kievarin isäntä ja emäntä. Volasia on ollut luottamustehtävissä kuudennusmiehinä ja lautamiehinä, pitäjänkokouksissa edusmiehinä ja perunkirjoituksissa todistajina,

Kaksoset ja pitkäikäisyys
Volasen suvussa on paljon kaksosia
Volasen suvussa on pitkäikäisyyttä kts. 90+ ja 80-89 -vuotiaat

Nimien eri muodot eri aikoina
Sukunimi nyt muodossa Volanen, yksi sukuhaara käyttää edelleen muotoa Wolanen. Satojen vuosien aikoina sukunimeä on kirjoitettu eri tavoin.

Etuniminä on miehillä ollut tyypillisesti Tuomas, Petter, Matti, Risto, kuten muuallakin Suomessa.
- Ruotsinkielinen Petter on suomeksikin ollut pitkään Petter eikä Pekka. 1930-luvun kirjaan (Hämeenmaa 2. Itä-Hämeen elämää ja oloja) on haastateltu mm. n. 1850 syntynyttä Petter Volanen, joka vielä 1930 nimitti itseään suomeksi Petter-nimellä eikä Petteriksi, ei Pekaksikaan. 1900-l alun suomenkielisissä henkirjoissakin Wolaset/Volaset olivat Petter eikä Pekka.
- Heinolassa Henrik oli suomeksikin Henrik eikä Heikki vielä vuonna 1906
Naisten etuniminä tyypillisimmät olivat Maria, Anna, Eeva, Kaisa, Liisa, Helena.

Aiemmat sukunimen kirjoitus- ja varmaankin myös ääntämisasut
Wålain, Walain, Wolain
Vålain, Volain
Vola, Wola
Wolainen, Wolanen
Kuldavåla, Kulldavålain, Kulldavola, Kuldavola (Pertunmaan Kultavola-talon mukaan)

Eri aikoina:

• 1600-1880: Wolain, Volain, Walain, Wålain, Vålainen, Wolainen, Kultavolan eri muunnokset (Kulldavålain, Kuldavola, Kulldavola)
  
• 1880-1920: Wolain, Volain, Valain, Wolainen, Wolanen, Volanen
  
• 1920 jälkeen Volanen, Wolanen
  
• 1933 asti Porvoossa Wolanen
• 1938 vielä Mäntyharjulla Wolanen
• Jatkosodan jälkeen kaikki paitsi yksi sukuhaara käytti ainoastaan Volanen-muotoa

Seuraavien sukupolvien sukunimiä (ei sisällä sukunimenmuutoksen tehneitä, sotilasnimiä eikä heidän jälkeläisiään)
- Aalto, Ahonen, Ahvenainen, Ant-Vuorinen, Boman, Erola, Halme, Hartonen, Heino, Heinonen, Hietanen, Hiltunen, Hyyryläinen, Häkkänen, Hämäläinen, Hölttä, Järvinen, Kajavaara, Kilkki, Konga, Korhonen, Kousa, Kyander, Kyyhkynen, Kytö, Lahdelma, Laiho, Laitinen, Lang, Leistén, Lepistö, Lindros, Lunkka, Manner, Marttila, Masanen, Mouhu, Mynttinen, Niemi, Nupponen, Nurmesto, Nurminen, Nyberg, Nyman, Ollikainen, Orava, Paasonen, Pauhu, Piira, Pulkkinen, Purovirta, Pesonen, Päljänoja, Relander, Ropa, Rök, Röök, Saarinen, Saastamoinen, Salminen, Savolainen, Slant, Sopanen, Taimi, Toivio, Torniainen, Trygg, Tuominen, Uutela, Valjakka, Varpenius, Warpenius, Virtanen, Wirtanen, Vitikainen, Viuhko, Vornanen, Väärä, Äijälä, Översti

Sukunimenmuutoksia
Hajain, Haajain (Haajanen) 1700-l. lopulla
Jung sotilasnimi 1770-luvulla
Lustman sotilasnimi -> Viljanen ja Pulkkinen
Metsäpuro 19.12.1923 Suomen Virallinen Lehti
Orasmaa (sukututkija R. Tyynelä mainitsi 14.12.2019)
Soiletsalo 1.12.1973 Suomen Virallinen Lehti
Turkki-taloon on menty kotivävyksi
Svanström, Svahnström, Qvarnström 1840-luvulla, Qvarnström/Kvarnström -> Heinonen 1900-l. alussa
Waldoff, Waldof, Voldoff (sotilasnimi)
Woldoff Wålainen/Wolain -> Wålain/Wastamäki -> Päljänoja -> Ojanen (sotilasnimi, alunperin lienee Volanen, muttei toistaiseksi lähdettä)
Valo 1923, Suomen Virallinen Lehti
Volán 8.6.1982 Suomen Virallinen Lehti (DVV ei kellään elävällä eikä kuolleella ollut käytössä)

Omaksuttu sukunimeksi
Ei tässä selostettua Volasen sukua, sukunimi omaksuttu: Otto Volanen ja hänen jälkeläisensä

Volanen-suvun sukututkimuksen lähteitä

• Hämeen Heimoliitto. Hämeenmaa 2. Itä-Hämeen elämää ja oloja. Julkaisuja 6, Karisto Oy, Hämeenlinna,1932. Haastateltu useita suvun jäseniä
  
• Jalasvirta, K. Historian vaiheita ja Waljakka-suvun tarinaa 500 vuoden aikana. Hansaprint Oy, Vantaa 2015
  
• Karhu E. Itähämäläisiä talonpoikia ja heidän jälkipolviaan 1500-luvulta 1800-luvulle. Heinola, 2000
  
• Kinnunen E. Pertunmaan historia. Esihistoriasta vuoteen 2016. Pertunmaan kunta, Grano Oy, 2018
  
• Nieminen R. Eeva-Kaarina Volanen - tämä rooli. Weilin&Göös, Espoo, 1986
  
• Pakarinen O. Kievarisuku: Kievaritarinoita, ISBN 951-726-565-4. Tielaitos, Gummerus, Jyväskylä, 1999
  
• Suomen sukututkimusseura. Savolaisista sukunimistä
  
• Vekkeli, P, Loivamaa, I. Lumoava Eeva-Kaarina Volanen. Minerva, 2014
  
• Virtaranta, P. Suomen kansa muistelee. Näytteitä suomen kielen vanhoista kansanmurteista. WSOY, Porvoo, 1964. Kirjaan on haastateltu Ferdinand Konga s. 301-321. S. 253 valokuvat Selma Konka, Juho Lahti, Eemil Konka; s. 254 valokuvat Eino Siltavuori, Armas Ahvenainen
  
• Volanen, Risto S. Juho Wolasen elämän tarina. Wolasen suvun ja Wiialan talon historia 100 v ajalta. Vantaa, 2019
  
• Volanen, Risto S. Tarinoita ja tapahtumia rekkaliikenteestä. Euroopan valtateiltä vuosilta 1971-1976. Vantaa, 2021
  

Yksi mielipide Volanen-sanan merkityksestä: Pitäjänuutiset (Mäntyharjun ja Pertunmaan paikallislehti) Lukijat-palsta 8.8.2019 metsänhoitaja, enonkoskelainen matkailuopas Ilmari Kosonen: "Sana on suomenkielen sanan vuolas toinen ääntämis- ja kirjoitusasu voolas. ... Siis nopeasti, voimakkaasti virtaava." - Kososen mukaan sana Vola liittyy Volankoskeen, koskireitin varrella talojen nimet Mäkivola ja Kultavola