Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Helena Annasdotter Haaja (1838 - 1927)
    Helena Annasdotter, syntynyt 3.11.1838 Virolahdella, avioton lapsi. / Viitattu 26.10.2024 Näyttää siltä, että Annasdotter ja Adamsdotter ovat menneet sekaisin. Virolahden seurakunnan arkisto - I Aa:2...
  • Liisastiina Eliaantytär Metsämuuronen (1894 - 1970)
    Miehikkälä syntyneet 1887-1899 (MKO266-272 I C:1) Sivu 192 1894 Huhtikuu ; SSHY / Viitattu 09.07.2024 Miehikkälä lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:3) Sivu 46 ; SSHY / Viitattu 09.07.2024 Miehikkälä ripp...
  • Antton Eliaksenpoika Hostikka (1895 - d.)
    Kirkonkirjat Miehikkälä lastenkirja 1890-1899 (MKO216-225) Sivu 44 Hurttala 4 Hostikka ; SSHY / Viitattu 06.10.2024 Miehikkälä lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:3) Sivu 46 ; SSHY / Viitattu 06.10.2024 M...
  • Aliina Eliaksentytär Kurko (1897 - 1977)
    Kirkonkirjat Miehikkälä lastenkirja 1890-1899 (MKO216-225) Sivu 44 Hurttala 4 Hostikka ; SSHY / Viitattu 06.10.2024 Miehikkälä lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:3) Sivu 46 ; SSHY / Viitattu 06.10.2024 M...

Perustettu 2018
Kesken, muokkauksia pikkihiljaa

Paikkakuntaprojekti Miehikkälä

Paikkakuntaprojekti (ennen 1887) Virolahti

Miehikkälän kunnan: Hurttala kyläprojekti, joka kuului ennen vuotta 1887 Virolahden kuntaan.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen Hurttalan kylässä syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Miehikkälä Hurttala (Hwrttala by) Hauhia, Hurtta, Lötsä, Rasi

Hurttalan kylän kantatilat ovat sijainneet Vaalimaanjoen koillisrannalla, nykyisen Miehikkälän kunnan keskiosassa Tyllin- ja Taipaleen järven pohjoispuolella. Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Miehikkälän vanhimman asutuksen katsotaan keskittyneen juuri Hurttalan-Hauhian –alueelle, Saivikkalaan ja nykyiseen Suur-Miehikkälään (Kaukiainen 1970:96). Hurttala luettiin 1540-luvulla Saivikkalan kylään, joka kuului Miehikkälän nautakuntaan. Vuoden 1551 maakirjassa mainitaan jo Hurttalan ja Hauhian osakylät, joiden yhteiseksi taloluvuksi Saivikkalan kanssa on merkitty 23. Kirkollisissa asiakirjoissa kylien yhteiseksi taloluvuksi on merkitty jopa 35.
Hurttalan kylän vanhoilla tonteilla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia; osin ne ovat rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Luonti: 26.3.2008 Viimeisin muutos: 1.4.2008

Lähde / Lainaus: Museovirasto: Miehikkälä Hurttala (Hwrttala by) Hauhia Arkeologiset hankkeet Miehikkälä, Inventointi 2007
Museovirasto: Miehikkälä Hurttala (Hwrttala by) Hurtta Arkeologiset hankkeet Miehikkälä, Inventointi 2007
Museovirasto: Miehikkälä Hurttala (Hwrttala by) Lötsä Arkeologiset hankkeet Miehikkälä, Inventointi 2007
Museovirasto: Miehikkälä Hurttala (Hwrttala by) Rasi Arkeologiset hankkeet Miehikkälä, Inventointi 2007

Hurttala

Hurttala on pieni kylä lähellä kuntakeskusta ja siellä olevia palveluja. Kylä on Miehikkälän kauimmin asuttuja alueita. Kivikautisia asumuksia on löydetty Vaalimaanjoen rantamilta. Kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Moni tila on ollut saman suvun omistuksessa jo 1800-luvulta lähtien. Tyllin kylä on myös kuulunut samaan koulupiiriin Hurttalan kanssa.

Hurttalassa toimii vireä metsästysseura ja metsästykseen ja kalastukseen kylässä onkin hyvät mahdollisuudet. Hurttalassa on myös oma seurantalo.

Kylän läpi virtaava Vaalimaanjoki laskee kalaisaan Tyllinjärveen. Joki soveltuu erinomaisesti vaikka kanoottimelontaan. Sitä pitkin voi meloa aina valtakunnan rajalle asti, sillä joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella. (Lähde:Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)

Tylli

Tyllin kylä sijaitsee Muurikkalaan menevän tien varressa. Tyllinjärven rannoilla myös kesäasukkaat viihtyvät.

Lähde: Miehikkälän kunta > Miehikkälä-info > Kylät > Hurttala-Tylli

Hauhia

Hauhian kylä sijaitsee Saivikkalan kupeessa. Talvisaikaan elämä kylässä kulkee verkkaiseen tahtiin, mutta kun kevät koittaa ja kesäasukkaat saapuvat lomanviettopaikoilleen elämä vilkastuu ja asukasmäärä tuplaantuu.

Karjatiloja Hauhialla on ollut parhaimmillaan 33, mutta tällä hetkellä lehmiä löytyy vain yhdeltä tilalta.

Idyllinen Hauhian mylly

Hauhian myllyrakennus on vuodelta 1882 ja sijaitsee Vaalimaanjoen Hauhiankoskessa. Perimätiedon mukaan jo 1800-luvun alkupuolella koskessa on ollut jonkinlainen alkeellinen vesilaitos, ns. härkinmylly. Joulukuussa 1881 valmistuneen myllyn perustivat puuseppä Petter Lundgren sekä talonpojat Emmanuel Hauhia ja Erkki Hauhia. Elokuussa 1885 myllyn osti Sylvester Mankki, joka oli ahkera ja kunnioitettu mylläri. Hänen toimiessaan myllärinä myllyssä jauhettiin paljon. Virolahdelta, Pihlajan kylästä saakka kävi myllymiehiä, koska muilla myllyillä oli pulaa vedestä. Hauhian myllyllä tätä ongelmaa ei ollut. Mylläri pystyi säätelemään veden joen yläjuoksuun virtaavien lampien ja järvien suille asettamiensa patolaitteiden avulla. 1920-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin saha ja myöhemmin sähkögeneraattori. Näin saatiin sähköä kylän tarpeisiin. Mylly oli myös kuuluisa lestyjauhoistaan, joita käytettiin nykyisen vehnäjauhon sijasta.

Myllyn ympäristössä on useita ihmis- ja eläinhahmoisia patsaita, jotka tien toisella puolella asunut Sylvi Hauhia on muovannut käsin joesta nostamastaan savesta.

(Lähde:Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja)

Lähde: Miehikkälän kunta > Miehikkälä-info > Kylät > Hauhia


Talonhaltijoita

(käsittää rippikirjat sivut 1-31 1880-1889 ja sivut 2-46 1890-1899 SSHY jäsensivut)

Hurttala 1 - SISÄLTÄÄÄ sivut 1-8 1880-89 JA sivut 2-12 1890-1899

Linkkejä

Projektikuvan alkuperäiskartta Talousosaston registraattorinkonttori > Senaatin talousosaston AD-aktikartat ja piirustukset (kokoelma) > Ad -aktikartat ja -piirustukset > 1. Virolahden ja Miehikkälän pitäjän kartta (kalastusoikeus). (sto ad 2600/329 1917)