Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Virolahti

view all

Profiles

  • Leena Stiina Matintytär Strömberg (1846 - 1850)
    Virolahden seurakunnan arkisto - I C:7 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1830-1850, jakso 294: kastetut 1846 marraskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 23.4.2025 Viipurin maaseurakunnan arkisto - I Ab...
  • Anton Antoninpoika Talsi (1872 - 1946)
  • Elias Yrjönpoika Mäkelä (1826 - 1870)
    kaste: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1809-1829, jakso 251: kastetut 1826 kesä-heinäkuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 13.10.2023 vihkiminen: Virolahden seu...
  • Yrjö Sipinpoika Nopanen (1784 - 1831)
    kaste: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1767-1791, jakso 181: kastetut 1784 toukokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.7.2023 vihkiminen: Virolahden seurakunn...
  • Liisa Juhontytär Kattelus (1761 - 1786)
    kaste: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1745-1766, jakso 355: kastetut 1760 joulukuu - 1761 tammikuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.7.2023 Virolahden seura...

Virolahden paikkakuntaprojekti.

Virolahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin , sekä koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin.

Naapuriseurakunnat/projektit

Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Miehikkälä

Virolahden kylät:

| Alapihlaja | Eerikkälä | Hailila | Hellä, Heligby (Hellänkylä) | Hämeenkylä, Tavastby | Häppilä | Järvenkylä | Kattilainen, Kattilais | Koivuniemi | Kotola | Kurkela | Länsikylä, Flonkarböle | Mattila | Mustamaa | Pajulahti, Pajulaks | Pappila, Kyrkoböle (Kirkonkylä) | Pyterlahti, Pyterlaks | Ravijoki | Ravijärvi (Nopala) | Rännänen, Grennäs | Sydänkylä, Kallfjärd (Klamila) | Säkäjärvi | Tiilikkala | Vaalimaa, Vaderma | Vilkkilä | Virojoki | Yläpihlaja |



Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Virolahdesta jäi Neuvostoliitolle (nyk. Venäjälle) seuraavat kylät tai suurin osa kylistä:

| Ala-Urpala | Kiiskilahti, Kiiskilaks | Koskela | Laitsalmi | Martinsaari | Orslahti, Orslaks | Paatio, Båtö | Pajusaari | Pitkäpaasi | Reinikkala | Ylä-Urpala |



Miehikkälä itsenäistyi vuonna 1887 jolloin Virolahdesta irtautuivat uuteen pitäjään seuraavat kylät:

| Hurttala (Hauhia) | Kylmälä | Lapjärvi (Purho) | Miehikkälä (Suur-Miehikkälä, Salo-Miehikkälä, Joenpolvi, Kalliokoski, Pitkäkoski) | Muurikkala (Kaitai) | Muurola | Saivikkala (Miehikkälän kirkonkylä, Ihalainen) |

Ja 1908 Miehikkälään liittyi vielä Virolahden kylät:
| Heikkilä | Järvelä |

Sekä 1935 osa Säkäjärveä


Alaprojektit :

Virolahti

Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Siellä sijaitsee Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla.

Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti - Wederlax ja Vehkalahti - Weckelax paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta muun muassa Tallinnaan.

Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat Ritter, von Vietinghoff, von Wicken, Klick, von Gertten, Böckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg –suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. 1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia.

Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan kesiään perheineen Virolahden saaristossa.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Virolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta osa (yli 100 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Lähde: Wikipedia


Linkkejä

Wiipurin läänistä sotaväkeen määrättyjä 1882

[http://www.genealogia.fi/hakem/sotawiips.htm]
Wirolahden pitäjästä

  • Huomonen, Elias 7/K/2 v.
  • Kavala, Anton 4/W/3 v.
  • Kuokka, Petter 15/W/2 v.
  • Kurvi, Daniel 5/W/3 v.
  • Lindh, Johan 11/W/3 v.
  • ;Mutku, Daniel, renki 3/W/3 v.
  • Olli (Nakari), Erik 10/W/2 v.
  • Puntti, Daniel 14/W/3 v.
  • Tulkki, Anton 8/W/3 v.
  • Typpö, Erik 1/W/3 v.
  • Wapalahti, Staffan 6/W/3 v.
  • Wiisas, Matts, renki 2/W/3 v.