Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Virolahti

view all

Profiles

  • Väinö Harjula (1909 - 1975)
  • Aleksandra Hyypiä (1875 - 1947)
    Syntymä syntyneet 1874-1885 (MKO69-79 I C:10) Sivu 52 joulukuu 1875 ja tammi 1876 ; SSHY / Viitattu 31.03.2024 Lapset Säkkijärven seurakunnan arkisto - I Ab:10 Lastenkirjat 1890-1900, jakso 197, si...
  • Anton Erikinpoika Sjögren (1855 - 1943)
    Syntymä Virolahden seurakunnan arkisto - I C:8 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1851-1861, jakso 122: kastetut 1855 huhtikuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2024 Lapsi Säkkijärven seurakunna...
  • Juhana Matildanpoika Liikkanen (1890 - d.)
    Virolahti syntyneet 1887-1904 (MKO82-95 I C:11-12) Sivu 69 huhtikuu ; SSHY / Viitattu 11.05.2024 Virolahti rippikirja 1880-1889 (MKO236-270) Sivu 952 LI ; SSHY / Viitattu 11.05.2024
  • Toivo Hietula (1897 - d.)
    Virolahti lastenkirja 1890-1899 (MKO81-100 I Ab:10-11) Sivu 60 Grennäs 2 ; SSHY / Viitattu 11.05.2024

Virolahden paikkakuntaprojekti.

Virolahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin , sekä koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin.

Naapuriseurakunnat/projektit

Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Miehikkälä

Virolahden kylät:

| Alapihlaja | Eerikkälä | Hailila | Hellä, Heligby (Hellänkylä) | Hämeenkylä, Tavastby | Häppilä | Järvenkylä | Kattilainen, Kattilais | Koivuniemi | Kotola | Kurkela | Länsikylä, Flonkarböle | Mattila | Mustamaa | Pajulahti, Pajulaks | Pappila, Kyrkoböle (Kirkonkylä) | Pyterlahti, Pyterlaks | Ravijoki | Ravijärvi (Nopala) | Rännänen, Grennäs | Sydänkylä, Kallfjärd (Klamila) | Säkäjärvi | Tiilikkala | Vaalimaa, Vaderma | Vilkkilä | Virojoki | Yläpihlaja |



Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Virolahdesta jäi Neuvostoliitolle (nyk. Venäjälle) seuraavat kylät tai suurin osa kylistä:

| Ala-Urpala | Kiiskilahti, Kiiskilaks | Koskela | Laitsalmi | Martinsaari | Orslahti, Orslaks | Paatio, Båtö | Pajusaari | Pitkäpaasi | Reinikkala | Ylä-Urpala |



Miehikkälä itsenäistyi vuonna 1887 jolloin Virolahdesta irtautuivat uuteen pitäjään seuraavat kylät:

| Hurttala (Hauhia) | Kylmälä | Lapjärvi (Purho) | Miehikkälä (Suur-Miehikkälä, Salo-Miehikkälä, Joenpolvi, Kalliokoski, Pitkäkoski) | Muurikkala (Kaitai) | Muurola | Saivikkala (Miehikkälän kirkonkylä, Ihalainen) |

Ja 1908 Miehikkälään liittyi vielä Virolahden kylät:
| Heikkilä | Järvelä |

Sekä 1935 osa Säkäjärveä


Alaprojektit :

Virolahti

Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Siellä sijaitsee Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla.

Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti ja Vehkalahti paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta muun muassa Tallinnaan.

Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat Ritter, von Vietinghoff, von Wicken, Klick, von Gertten, Böckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg –suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. 1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia.

Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan kesiään perheineen Virolahden saaristossa.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Virolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta osa (yli 100 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Lähde: Wikipedia


Linkkejä

Wiipurin läänistä sotaväkeen määrättyjä 1882

[http://www.genealogia.fi/hakem/sotawiips.htm]
Wirolahden pitäjästä

Huomonen, Elias 7/K/2 v.

Kavala, Anton 4/W/3 v.

Kuokka, Petter 15/W/2 v.

Kurvi, Daniel 5/W/3 v.

Lindh, Johan 11/W/3 v.

Mutku, Daniel, renki 3/W/3 v.

Olli (Nakari), Erik 10/W/2 v.

Puntti, Daniel 14/W/3 v.

Tulkki, Anton 8/W/3 v.

Typpö, Erik 1/W/3 v.

Wapalahti, Staffan 6/W/3 v.

Wiisas, Matts, renki 2/W/3 v.