
Virolahden paikkakuntaprojekti.
Virolahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin , sekä koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin.
- Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.
- Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.
- Geni-ohjeita aloittelijoille
- Suomi ja Karjala - aliprojekti Yleinen nimistandardi
Naapuriseurakunnat/projektit
Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Miehikkälä
Virolahden kylät:
| Alapihlaja | Eerikkälä | Hailila | Hellä, Heligby (Hellänkylä) | Hämeenkylä, Tavastby | Häppilä | Järvenkylä | Kattilainen, Kattilais | Koivuniemi | Kotola | Kurkela | Länsikylä, Flonkarböle | Mattila | Mustamaa | Pajulahti, Pajulaks | Pappila, Kyrkoböle (Kirkonkylä) | Pyterlahti, Pyterlaks | Ravijoki | Ravijärvi (Nopala) | Rännänen, Grennäs | Sydänkylä, Kallfjärd (Klamila) | Säkäjärvi | Tiilikkala | Vaalimaa, Vaderma | Vilkkilä | Virojoki | Yläpihlaja |
Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Virolahdesta jäi Neuvostoliitolle (nyk. Venäjälle) seuraavat kylät tai suurin osa kylistä:
| Ala-Urpala | Kiiskilahti, Kiiskilaks | Koskela | Laitsalmi | Martinsaari | Orslahti, Orslaks | Paatio, Båtö | Pajusaari | Pitkäpaasi | Reinikkala | Ylä-Urpala |
Miehikkälä itsenäistyi vuonna 1887 jolloin Virolahdesta irtautuivat uuteen pitäjään seuraavat kylät:
| Hurttala (Hauhia) | Kylmälä | Lapjärvi (Purho) | Miehikkälä (Suur-Miehikkälä, Salo-Miehikkälä, Joenpolvi, Kalliokoski, Pitkäkoski) | Muurikkala (Kaitai) | Muurola | Saivikkala (Miehikkälän kirkonkylä, Ihalainen) |
Ja 1908 Miehikkälään liittyi vielä Virolahden kylät:
| Heikkilä | Järvelä |
Sekä 1935 osa Säkäjärveä
Alaprojektit :
- Virolahti-Miehikkälä, alaprojekti irtonaisille- ja lisätietoa tarvitseville profiileille
- Virolahden seurakunta, papisto ja muu henkilökunta
- Tomppo Geneologia
Virolahti
Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Siellä sijaitsee Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla.
Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti - Wederlax ja Vehkalahti - Weckelax paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta muun muassa Tallinnaan.
Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat Ritter, von Vietinghoff, von Wicken, Klick, von Gertten, Böckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg –suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. 1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia.
Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan kesiään perheineen Virolahden saaristossa.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Virolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta osa (yli 100 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Lähde: Wikipedia
Linkkejä
- Virolahden Historiaa
- Virolahden Rippikirja 1726-1738 puhtaaksi kirjoitettu
- Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723-1723 puhtaaksi kirjoitettu
- Virolahden seurakunnan rippikirja vuosilta 1751 – 60 puhtaaksi kirjoitettu
- Kymin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1869-1872
- Kyläprojektien profiilien seuranta
- VIROLAHTI Osa II Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 3.–28.9.2007 (PDF avautuu selaimeen)
Wiipurin läänistä sotaväkeen määrättyjä 1882
[http://www.genealogia.fi/hakem/sotawiips.htm]
Wirolahden pitäjästä
- Huomonen, Elias 7/K/2 v.
- Kavala, Anton 4/W/3 v.
- Kuokka, Petter 15/W/2 v.
- Kurvi, Daniel 5/W/3 v.
- Lindh, Johan 11/W/3 v.
- ;Mutku, Daniel, renki 3/W/3 v.
- Olli (Nakari), Erik 10/W/2 v.
- Puntti, Daniel 14/W/3 v.
- Tulkki, Anton 8/W/3 v.
- Typpö, Erik 1/W/3 v.
- Wapalahti, Staffan 6/W/3 v.
- Wiisas, Matts, renki 2/W/3 v.