Start your family tree now Is your surname Tarssanen?
There are already 115 genealogy profiles with the Tarssanen surname on Geni. Join now to find your relatives.

Tarssanen Genealogy and Tarssanen Family History Information

‹ Back to Surnames Index

Create your Family Tree.
Discover your Family History.

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!
view all

Profiles

  • Aini Alina Tarssanen (1894 - 1895)
  • Aino Maria Rahkola (1909 - 1997)
    Aino Maria Rahkola (Tarssanen) ja miehensä Väinö Rahkola tavataan myös Kandassa siirtolaisina. Perhe on kuitenkin myöhemmin palannut takaisin Suomeen.
  • Albin Esaiaksenpoika Tarssanen (1875 - 1952)
    s.332, Mikkeli maaseurakunta, syntyneet, 1863-1879, Harjumaa 27* s.161, Mikkeli maaseurakunta, rippikirja, 1890-1899, Harjumaa, Wanhala, 31 Sillala* Mikkeli, Harjumaa, Korven talo
  • Alli Orvokki Lempiäinen (1931 - 2013)
  • Anna Matintytär Tarssanen (1769 - 1838)
    kuva 107, Mikkelin maaseurakunnan arkisto, Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1760-1778 (I C:4), Ihastjärvi * kuva 52, Mikkelin maaseurakunnan arkisto, Lastenkirjat I 1770-1785 (I Ab:1), Ihastjärvi 2...

About the Tarssanen surname

Ensimmäinen Tarssasen suvun jäsen näyttää olleen saksalainen (tai nimestä päätellen entiseen
Saksalais-Roomalaiseen keisarikuntaan kuuluneen flaamilaisheimon jäsen) sotilas Brandt van Tarzen.

Todennäköisesti hän kuului niiden 8000 sotilaan joukkoon, jotka Kusta I Vasa palkkasi Lubeckistä
suojelemaan Tukholmaa Kristian tyrannin merihyökkäykseltä sen jälkeen, kun Kristianin armeija oli
häädetty Ruotsin maaperältä. Kun uhka oli poissa, valtaosa saksalaisista varmaan palasi kotiin. mutta
jotkut heistä jäivät kuninkaan palvelukseen palkkasotilaiksi.
Kustaan hovi palkkasi Saksasta myös veroasiantuntijoita ja hallintohenkiökuntaa, koska kuningas
pelkäsi ylimpien ruotsalaisten pyrkivän "kuninkaaksi kuninkaan paikalle".
Saksalainen oli uskollinen niin kauan kun sai palkkansa.

Myöhemmin Btandt lähettettiin Oavinlinnaan. Hänet löydetään v. 1543 linnantilien palkkaluettelosta.
Korkeiman palkan saivat linnanvouti, maavoudit ja alivoudit. Nämä myös toimivat mantereen puolella
asuvien ratsusotilaiden esimiehinä ja työnantajina. He olivat tavallaan "aliurakoitsijoita".
Hyvin palkattuja olivat myös eräät erikoisammattilaiset, mm. tykkiampuja.
Kolmanneksi korkeimman palkan saivat linnankirjuri, neljä muuta kirjuria, linnan pastori ja 3 sotilasta,
joiden joukossa oli myös Brandt.
Neljänteen ja viidenteen palkkaryhmään kuuluivat loput 24 sotilasta.

Eläkkeelä Brandt muutti Savilahden kirkonkylään Vesulahdelle, nykyisen Mikkelin seudulle muiden
saksalaisten naapuruuteen. Hänet on mainittu 1571 Hopeaveroluettelon Paukkulan neljänneskunnan 6.
kymmeneksessä. Brandtin asuinpaikka voidaan paikantaa kirkonkylän pohjoispuoelle nykyiseen Rouhialan
kartanoon. Rouhiala on nyt kaupungin kaava-aluetta ja kaupunginosa, mutta kartano on yhä jäljellä.
Parin kilometrin päässä kaakossa Saksalan kartanossa, nykyisessä Saksalan kaupunginosassa asuivat
saksalaiset, nimeltään Per van Hammerxhuss sekä Per Saxain. Hammerxhuss oli Saksa-suvun kantaisä.

Brandin pojat, Hendrik ja Thomas Tarzain maksoivat samaan aikaan hopeaveron. He asuivat Tarsalanjärven
länsipuolella Brandtin kanssa samassa kymmenkunnassa.

Brand esiintyy myös Savon vanhoissa tuomiokirjoissa. Hänet tuomittiin Vesulahden talvikäräjillä 5-7.3.1563
saamaan Olavi Paavilaiselta 4½ mk kolmen viikon kuluessa 12 miehen lautakunnan päätöksellä.
Luonnospöytäkirjassa ei mainita syytä siihen, miksi Pavilaisen piti tuon summan maksaa.
S.H. 21.9.2023, edit. 12.05.2024