Suojärveen liittyvää kirjallisuutta ja muita linkkejä

Hakujen ja omien muistikuvieni Lieksan kirjastossa on aika laaja Karjala-aiheisten historiakirjojen kokoelma. Myös Suojärveä.

Hei Seppo (ynnä muut)

Näistä Jehkilä kylän asioista kun olen kiinnostunut, niin kiinnitin huomiota tuohon termiin Jehkilänmäki, kun en ollut kuullut siitä aikaisemmin.
Kiinnostaisi tietää lähemmin, missä yhteydessä ja mitä aluetta sanottiin Jehkilänmäeksi.

Minulla on merkintä, että Vasilei Palviaisen patronymi olisi Grigorijev. Sillon Grigo olisi Vasilein isä. Voisiko joku vahvistaa tämän.

Päivitin levyjen sukusivulle (www.levyjensuku.net) sukutukimusosioon Jehkilän tilan tietoja isojaosta. Käykäähän vilkaisemassa.

Terveisin: Jarmo Levy

Huomasin myös että Seppo nimitti sitä mäeksi. Olen hahmottanut kylän näin. Suojoki lähti Jehkilän sillan ali. Sillan molemmin puolin oli kosket ja järven puolella vielä pieni saarikin. Joen etäläpuolella oli vain Potoinmäen tila ja sen maille tulleita uudisrakennuksia muutama. Joen pohjoispuolella sillalta alajuoksulle oli huomattava rinne, jossa oli asutusta enemmänkin, varsinkin oli Levyt ja jotain muutakin sukua. Varsinaisesti kylä oli sillä puolella. Sillan korvassa oli Saulamon kauppa, Hainarin kansakoulu vähän taaempana jne. Raisa Saulamo ja Erkki Levy oli äitini koulukavereita. Koivusten kartano oli samalla alueella mutta tieltä järven puolella. Mikko ja Karin Levy olivat isovanhempieni kyläilytuttuja myös. Nämä Pöntiset asuivat siinä joen eteläpuolella. Ehkäpä koko kylä oli jonkinlaista mäkeä, kun joen sillä puolen oli heti tuo rinne. MS

Kiitos kovasti sukusivujenne linkistä. Meidän suku (Surma) on Jehkilästä, mutta tietoa on hyvin vähän jäljellä. Levyihin on yhteys Pavel Surman tyttären Sannin kautta. Minuakin kiinnostaa nuo paikkojen nimitykset ja niiden tarkka sijainti. Vasilei Markinpoika Surma s. noin 1796 on merkitty talolliseksi Akimistoon Leppäniemeen, joka tarkoittaa Jehkilää. Kyllä patronyymistä voi päätellä isän nimen.

Ignati Jehkisellä ja Maria Koivusella oli tytär Marfa (s. 1872). Marfa oli aviossa Vasili Grigorinpoika Palviaisen kanssa (s. 12.6.1866), jonka poika Vilho Vasili s. 1.1.1907 oli Anni Laurintytär Laurosen (s. 17.11.1910) mies.
Anni oli minun tätini eli äitini Klaudian sisko. Tiedän, että lähtivät evakkoon -39 Hakahuuhdasta. Kuuluiko Jehkilään, siitä en ole varma ainakin kartan mukaan on lähellä.

Jehkilän kosket oli Vassoinkoski järven puoleisen saaren kyljessä ja Myllykoski sillalta itään eli alajuoksulle. Siinähän se vanha vesiratasmyllykin oli jolla Vasa Olgaan silmänsä iski. Löysin muovikassillisen vanhaa paperia ja nämä nimet oli jossain lautakunnan päätöksessä. Kun tietä sitten jatkettiin Jehkilästä järveä mukaillen niin tultiin Varpakylään eli varsinaiseen vanhaan kirkolliseen keskuskylään, josta painopiste sitten siirtyi järven eteläpuolelle. MS

Katsoin Karjalan kartoista tuota Jehkilänkoskea ja siinä on Suojärven suulla merkitty Vashoinkosken ja Suvannon kosken väliin isohko Surmasaari. Olisiko koskella ja saarella yhteyttä Surma-sukunimeen? Tuo sukunimen alkuperä on kiinnostava. Katsoin Karjalan kielen sanakirjasta surma-sanaa ja se voisi hyvin liittyä myös kuoleman vaaraan ja koskiin. Voi kun itsekin löytäisin pussillisen vanhaa paperia/ tietoja. Yleensä asiakirjoissa on vain maininta Jehkilä, vaikka kartassa näkyy Hakahuuhta. Jehkilä kun taas toisaalta on tuo Levyjen tilan nimi.

Sepon päättely kolahti heti. Noi koskien ja saarien nimet oli äidillenikin aivan tuntemattomat. Suvannonkoski oli nimenä osuva, siinä tosiaan oli koskien välillä niemeke ja suvanto jossa oli sauna ja jopa uitiin. Kun mylly oli siinä ollut ainakin 50 vuotta, oli lautakunta kirjannut sen nimellä Myllykoski. Tärkeintä oli ollut tunnnistaa tarkoitetu koski oikein. Järvellepäin muuten mentäessä oli kohta vasemmalla isot kalliot rannassa ja niistä heti jatkui se Gabrielin komea hiekkaranta eteläänpäin.

Sorry, kehuin siis Tanjan päättelyn.

Jehkilänmäki on mainittu sivulla 40, jossa kyseisen Vasleinen talo on ollut. Kirja pohjautuu metsästysretkiin vuosilta 1903-1905, 1908 ja 1925. Sivulla 31 kerrotaan samaisen Vaslein olevan Maimalammilta.
Jehkilänmäkeä en ole aiemmin kuullut käytettävän, eli voi olla kirjailijan kuvaileva ilmaus Jehkilälle joka mäkenä kohoaa Suojoelta Jehkilänsillalta katsottuna.

Pikaisesti poimittuna kirjan muita henkilönimiä, Orusjärven tullivartija, Pekka Virolainen,Ivan Ivanoff, Ilja Patronen, Tatjoi Teronen, Mihhei Lesonen, Feodor Happo jne

Kysyitkö Tanja jossain Kuikkaselän kansakoulun paikkaa...
Näyttäis olevan merkattu Levyjen hienoilla sukusivuilla
http://www.levyjensuku.net/Sukututkimus/Tila+L14+Jehkil%E4/&

jJarmo:Onko Lavrentjejevejä levyjen suvukupuussa vanhan rajantaa? Yksi Viktor Lavrentjev on Essoilasta tuttu, alle 50v varmaan nykyisin....

Kartasta olin nähnyt tuon Kuikanselän kansakoulun olevan lähellä Hakahuuhtaa ja Jehkilää. Olisin kiinnostunut tietämään koululaisista ja mahdolllisista koulukuvista. Todennäköisesti joku meidänkin suvusta ehti sitä käymään. Myöskään Jehkilän koulusta en ole onnistunut näkemään yhtään kuvaa vielä.

Hei.
Tulipa monia kysymyksiä.
Ensin Tanjalle ja Matille: Jehkilän koulusta löytyy kuva, jossa ovat lähes kaikki 1920 -luvun puolenvälin tienoilla syntyneet Jehkilän lapset lapset. Kuvasta löytyy Erkki ja Raili (Raisa) Levy ja ilmeisesti myös Matin äiti. Naisopettaja on Veera Levy, mutta miesopettajan nimeä en juuri nyt muista. Täytyy kysyä Erkiltä.

Linkkiosoite:

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19451228_19.4

Muut Karjalan Liiton kuvakokoelmien Jehkilän kuvat löytyvät linkillä:

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_paikka/valu...

Siten Sepon kysymykseen Lavrentjeveistä:
Leppäniemellä nimi lienee peräisin Laurenti (Lauri) Efrikovista (Jefrikov) s. n. 1646. Hänen poikiensa patronyymi kirjoitettiin Lavrentijev (V-kirjain ääntyy u:ksi esim venäjän kielessä). Levyt, Lauroset ja Larkkoset ovat tätä sukua. Kuitenkin muitakin Lavrentijev-sukuja oli, koska Lauri oli melko yleinen etunimi. Joten vastaus on: en tiedä, onko meidän sukua jäänyt rajan taa. Ei ole tullut vielä esille.

Tuo Saulamon kauppa kului aiemmin Koivuselle. Hän rakensi sen Matin mainitseman ison kartanon Suojärven rantaan, mutta ajautui konkurssiin. Hänen talostaan tehtiin kunnalliskoti ja Saulamo osti kaupan. Matti mainitsee ukkini Mikko Levyn ja mummoni Karin Levyn. Karin oli jonkin aikaa kunnalliskodin johtajana.

Tanjalle: Sanni Surman ja Vilho Levyn jälkeläisiä on ollut mukana sukujuhlissammekin. Se sukuhaara on melko laaja.

Jatkan tätä toiste, kun taas on aikaa.

Kiitos Jarmo kuvien linkkiosoitteesta. Jehkilän kansakoulun kuvissa näkyi tuttuja piirteitä.Kuikanselän koulu tuli vasta 1926 alueelle.

Äitini kävi tuota koulua ehkä 1,5v mutta pikkusiskonsa Elma pidempään. Silloin opettaja oli pääasiassa Rudolf Suvela Potoinmäen vävypoika. Veera Levy oli myöhemmin enemmän. Rudolfin puoliso Elsa oli sen osuuskaupan kirjanpitäjä, jota Oksalat alkoivat pitää joen eteläpuolella ja perustivat Suvilahteen vielä sen ison osuuskaupan, mikä saattaa selittää, että Elsa on voinut silloin lähteä Suvilahteen myös ja ehkä Rudolfin. Mikko ja Karin kuulemma olisivat joskus käyneet kylässäkin isovanhemmillani Roopella ja Klaudialla. Ei Jarmo isälläsi sattuisi olemaan muistikuvia Pavel Gorbovista, Agapovien rengistä. Hänestäkin on eri keskustelu mitä kukakin muistaisi??

Kyselenpä Erkiltä tuosta Pavelista. Agapovit asuivat toisella puolela jokea, joten epäilen.
Sitten korjaus tuohon Koivusen-Saulamon kaupan omistukseen. Vahronen omisti kaupan jonkin aikaa ennen Saulamoa.

Tässä muutama kuva ja juttuja edellisiin liittyen:
Jehkilän koulu oli Hainarin koulu. Hakahuuhtalaiset kävivät Kuikanselän koulua. Sielllä asui useita Surma-sukuisia.

Kartan linkkiosite:
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Kartta Jehkilasta itaan.jpg

Jehkilästä on hieno ilmakuva vuodelta 1925.
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Jehkila ilmakuva tekstit.jpg

Minulla on kuvasta julkaisulupa vain sukukirjaan, mutta voitte hankkia kuvan K-S:n ilmailumuseosta Jyväskylästä.

Koivusen mylly (nr 1)
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Jehkila_myllyt.jpg
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Koivusen mylly.jpg

oli siitä erikonen, että sen yheydessä oli myös sähkögeneraattori, josta iltaisin saatiin valot Jehkilään.

Uutta tekniikkaa edusti myös vesioinas (pumppu) joka syötti vettä Feudor Levyn talolle. Se toimi kosken omalla voimalla, eikä sitä voinut koskaan sammuttaa, ei edes talvella.

Vanhassa venäläisessä kartassa Jehkilä oli nimellä Akimisto.
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Kartta_akimisto.jpg

Toinen Akim oli Akim Lavrentijev (kts aiempia tekstejä) ja toinen Akim oli muualta muuttanut, mutta kylän asukkaat olivat tuolloin melkein kaikki Akimoveja.

Tulipas siinä kirjoitusvirheitä riittämiin.

Hei! Täällähän on syntynyt hyvää keskustelua - jos mahdollista, niin kuvia voisi myös päivittää Facebook-ryhmämme kyläkansioihin. Siellä on tällä hetkellä Suojärven, Veskelyksen, Porajärven ja Mäntyjärven kylät. Piakkoin on tulossa Tulemajärvi-Vieljärvi-Viteleen kyläkansiot. Jos ette vielä ole Facebookin-ryhmässä mukana, tulkaa ihmeessä - siellä on ryhmässämme jo n. 550 keskustelijaa, ja ajoittain keskustelu on hyvinkin tiivistä. Ja ryhmähän löytyy nimellä "Suojärven ja lähialueen suvut vanhan rajan molemmin puolin".

Aikaisempaan keskusteluihin lisätietoja:

(1) Vaslei Palviainen:

mainittu Leppäniemessä vävynä ollut Vaslei Palviainen on tosiaankin Grigoreinpoika, ja tässä on hänen Geni-profiilinsa:

Vasilei Grigoreinpoika Palviainen

(2) Viktor Lavrentjev:

Tiedätkö Seppo enemmän hänen suvustaan - panostamme nykyään kovasti Suojärven lähialueiden tutkimiseen ent. Aunuksen kihlakunnan puolella, ja mieluusti sukupuuta rakennetaan. Enitenhän on aineistoa kertynyt Porajärveltä ja Veskelyksestä tähän mennessä.

Jarmo: Laurenti on myös esi-isä meidän Agapovin haarassa, genin mukaan mullekin seitsemäs esi-isä. Laurentei (Lari) Averkeinpoika...
Geni ei anna maksuttomassa versiossa sukulaisuuttamme, mutta tuota kautta ainakin...

Akimiston kartassa tiet/polut tulevat idästä... Onko suullisena perintönä tullut tietoa mistä esi-isät ennen kirjonkirjoja ovat tulleet alueelle?

Missähän vaiheessa Akimisto nimi on jäänyt pois ja muuttunut Jehkiläksi...

Reijo: Kirjassa Vaslei ja Griko on veljeksiä, maininta tosin vain yhdessä lauseessa, (laitan postiin ensiviikolla).

Mistä Akiiston kartan saa isompana?, mitä Jehkilän alapuolella Agapovien kohdalla lukee?

Rjantakaiset ovat Olgan kautta tulleet tutuiksi, mutta varmaan muitakin sukuyhteyksiä löytyy. Onko Pupulainen nimenä tullut vastaan... Uskon että aikaa myöten nykyhetken rajantakaisetkin tänne tulevat... Tanjalla on parempi tilannekuva/yhteydet heihin...

Todella kiinnostavaa. Mistä lienen lukenu, että ensimmäinen Suojärven tie vei Annantehtaalta Petroskoin tykkitehtaalle. En yhtään ihmettele jos vanhoissa kartoissa polut kulkee idemmäs. Ehkä vasta metsävarojen käyttöönotto käynnisti integraation länteen. Kiinnostaa kovin tuo myllytoiminta. Dimitrei Agapovista sanotan, että hän harjoitti kauppa- ja myllytoimintaa. Olen uskonut, että Agapoveilla oli mylly siinä koskessa, mutta Jarmo tietää, että oli Koivusillakin. Levytkin siis otti koskesta voimaa, sähköä kyllä vasta viimeisinä vuosikymmeninä. Nyt kiinnostaa montako myllyä siinä onkaan ollut, kun olen kuvitellut vain yhden, joka nukuttavasti naksutti entisaikaa.

Seppo, katsoin tuota Laurentei (Lari) Jefreinpojan tietoja ja hän näkyy olevan minun 8:s iso...isoisäni. Joten myös sinun, Anna Törhösen kautta.
Jarmo, en saanut noita liitteitä auki kuin myllyjen ja Akimisto-kartan osalta.

Akim Laurentipojalla oli 7 poikaa, joista yksi oli Jefim (s. 1734). Kirsti Kuutin mukaan (Suojärven historia 3/2011,248) heidän asuinpaikkaansa kutsuttiin Akimistoksi. Kirsti olettaa, että Jefim Akimanpoika olisi se henkilö, joka on jättänyt nimensä Jehkilän kylänosalle. Tästä Suojärven historia kirjasta löytyy paljon tietoa sukunne juurista, Suojärven kylistä ja esi-isistä, varmaan tuttu teos monelle.

Martti Haavio on kirjoittanut kirjan Viimeiset Runonlaulajat 1943.

Kattava kuvaus tunnetuimmista runonlaulajista Inkerinmaalta Vienankarjalaan ja elinolosuhteista. Suojärveläisiä/Suistamolaisia mukana monia.

Jehkiläm sillan lähelle leppäniemen puolelle oli pystytetty runonlaulajapatsas. Onko kellään kuvaa tai tietoa oliko nimetty jollekin laulajalle?

Itse hämmästelen luku- ja kirjoitustaidottomien laulajien kykyä muistaa tuhansittain runoja.

Kirja on myös karu kuvaus elämän kovuudesta menneinä vuosisatoina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio

Tanja: Mielenkiintoista kun Laurentei on sekä Anna Törhösen ja Ustoi Laurosen(Agapovin) kautta esivanhempi. Näitä juurien yhteenliittymiä lienee muitakin, mutten ole hoksannut saako genistä ne jotenkin automatic esille.

Marja, hyvä kun muistutit tuosta Suojärvi-kirjan tekstistä. Nyt kun on tietoa tullut enemmän Genin kautta nimistä, niin noita historiatietoja nimineen lukee eri tavalla. Samassa kirjassa sivulla 249 olikin maininta, että Nimiarkiston mukaan juuri Surmansaaaren nimi on tullut siitä, että Surman-perhe on asunut saarella tai sen läheisyydessä. Tuoreena tyttärenpojan isoäitinä (synt.8.1) kiinnitän huomiota myös siihen, että isälinja saa aina päähuomion, vaikka perimässä esim. Anna Törhönen vaikuttaa yhtä paljon kuin Ivan Surma. Sukukäsityksen laajennuttua tästä tulee aina vaan mielenkiintoisempaa.

Tanja, saari ei tosiaan ollut niinkään pieni kuten jo sanoitkin. Siinä kasvoi jopa metsää. Jehkilän puolelta saarelle pääsi helposti, kun Potoinmäen puolelta ei ollut mitään asiaa tulla yli. Sillä puolella maasto oli myös aivan louhikkoinen vähän matkaa joen vartta ja järvelle siihen kallioon asti, josta hiekkarannat alkoi. Hienoa hiekkarantaa oli myös Koivusten puolella , joka oli kunnnan yleinen uimaranta sittemmin. Tosin uintiharrastus ja rantaelämä olivat täysin tuntemattomia ei siellä ketään käynyt, vaikka Koivusilta oli jäänyt pukeutumiskoppikin.

Anna-Leena Siikalan kirja Itämeren suomalaisten mytologia on myös erinomainen, jos yrittää ymmärtää rajaseudun olemusta ja entisaikojen ajattelua. Näkökulma on kielitiede, genetiikkaa, arkeologiaa, pieni kiva aunuksen murteen synnystäkin. Runonlaulajia siinä ei paljon esitellä.Syntyi kuva, ettei runot olleet ulkoa opittuja kuin johonkin pisteseen ja inspiraatiolla ja improvisaatiolla oli paljon väliä. Veljeksetkin saattoi laulaa saman runon oman näkemyksensä ja tyylitajunsa mukaan. Mutta jäihän muistin varaan silti valtavasti. Ihmettelen minäkin sitä runonlaulajapatsasta, se muistetaan täälläkin hyvin, mutta ei kuvan kuvaa vielä eikä tietoa asiayhteyksistä.

Muistakseni profiilin muokkaustilassa sukulaisten osiossa ilmaisversiolla Geni kertoo monellako eri tavalla jokin yhteys löytyy. Olen joskus funtsannut mikä tuon Dimitrei Agapovin panee muuttamaan Leppäniemeen, hänhän on isälinjaa ja syntyään Kivijärveltä asti. Vielä sikälikin, kun hänen kauppapaikaksen mainitaan Annantehdas. Ehkä on ollut jo aiempaa maanomistusta, mutta myllyn paikka on varmaan myös häntä kiinnostanut. Mutta on hänelläkin Jehkilään selainen sukuyhteys, että hänen enonsa puolilisolle tuo Jefim on isoisä.

Jos edellisiä linkki tuolla aikaisemmassa ei aukea, niin copy koko osoite ja sitten paste selaimen osoitekenttään. Linkki näköjään katkeaa välilyöntiin.

Akimisto venäläisessä kartassa täytyy olla peräisin heti 1700-luvun alusta, jolloin alue siirtyi ruotsalaisilta venäläisille. Tiedetään, että 1690 Leppäniemessä oli 11 taloa. Jehkilä-nimi esiintyy isossajaossa 1880 ja suomalaisissa kartoissa. Kirkonkirjoissa 1830-luvulla ei enää esiinny Akimistoa, vaan Leppäniemi,
Kartasta ilmenee myös, että Akimistosta ei ollut tuolloin tieyhteyttä nykyiseen Suvilahteen. Mielestäni Agapofien talot on piirretty karttaan.

Seppo: Onko sukuhaarasi Agafon Lavrentijevin jälkeläisiä?
Larkkoset ovat ainakin. (Agafon - Filip - Larion)

Annatehtaan rauta kuljetettiin aluksi Salmiin (Laatokan rannalle). Tieyhteys Petroskoihin syntyi myöhemmin.

Myllyistä: Suojoen nielussa oli neljä myllyä. Koivusen mylly oli ylinnä ja sen yhteydessä tuo mainitsemani sähkögeneraattori (polttomoottorikäyttöinen). Heti sillan alapuolella oli Pöntisen mylly ja saha. Alempana ennen suvantoa oli lisäksi kaksi myllyä.

Ne näkyvät tässä kartalla ratas-symbolina:
http://www.levyjensuku.net/liitteet/Jehkila_myllyt.jpg

Aiemmin kyseltiin, jotta mistäpäin esi-isät alueelle mahtoivat tulla. Olisiko tässä jotain osviittaa: Ortodoksisuus vittaa Moskovaan ja Venäjälle. Jokien varsia asutus yleensä eteni, joten ehkä Ääniseltä länteen. Ortodokseja oli melko pitkällä lännessä Savoon päin. Ruotsin vallan aikana heidät ajettiin uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla takaisin itään. Monet Suojärven suvuista ovat puhtaasti venäläisiä ja muuttivat nimensä myöhemmin suomalaisiksi kuten Kuhat, Saulamo, Jukolat jne.