Tämä projekti on Suojärven Salonkylän kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Salonkylän kyläkartta (linkki tulossa)
• Salonkylän asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Salonkyläläisiä sukuja
• Salonkylään liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Salonkylän kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Salonkylän kylään suomeksi

Tämä projekti on Suojärven Salonkylän kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

• Salonkylän kyläkartta
• Salonkylän asutusluettelo
• Tarinoita suomeksi ja karjalaksi
• Salonkyläläisiä sukuja
• Salonkylään liittyviä kuvia, artikkeleita, asiakirjoja ja videoita
• Suojärven paikkakuntaprojekti

Johdanto Salonkylän kylään karjalaksi

suomenkielinen versio alempana

Johdanto Salonkylän kylään suomeksi

Salonkylä ja Hätälampi

Aikaisemmin Salonkylää kutsuttiin Saloksi, joka tarkoittaa metsäistä saarta. Kylä sijaitsi Salonsaaressa, josta asutus levisi myöhemmin Salonjärven ympärille Iivilään, Salonsalmeen ja isojaon seurauksena Lemilahteen, Taivalvaaraan ja saaren eteläpäähän Kontienlahteen. Kaukaisin kylänosa oli Hätälampi, noin 15 kilometriä kylän keskustasta länteen. Salonsaarella sijaitsivat tšasouna, kalmisto, koulu, kauppa ja posti. Kylä oli asuttu jo vuonna 1585 ja 1600- ja 1700-luvuilla saaressa oli noin kymmenkunta taloa. 1800-luvun kartassa taloja oli 13, jotka tuolloin kaikki olivat vielä Salonsaaressa. Vuonna 1939 kylässä oli 84 taloa.

Varhaisempina aikoina vei tie Salonsaaresta Suojärven rantaan ja siitä edelleen Varpakylän tai Saviniston kohdalta Ägläjärven kautta Korpiselälle. Salonkylän Kauriin maista lohkaistu suojeluskunnan Leiriniemi Suojärven rannalla kuuluin myös Salonkylän alueeseen. Samalla alueella sijaitsee korkea Rasvasenvaara.

Salonkylän vanha tšasouna sijaitsi Salonsaaressa, järven rannalla vanhassa kalmistossa. Kalmisto saatettiin ottaa käyttöön jo 1580-luvulla, jolloin kylässä oli asutusta. Vanha tšasouna paloi pääsiäisyönä 1884 ja uusi rakennettiin mäelle rantakalmiston yläpuolelle. Myrsky kaatoi vuonna 1888 vanhan kalmiston puut, jättäen jäljelle vain yhden kuusen. Tämän kuusen venäläiset kaatoivat sodan aikana. Salonkylän uusi hautausmaa perustettiin 1891 Kurkien niemelle menevän tien varteen. Kostean maaperän takia hautausmaata siirrettiin kuitenkin 500 metriä ylemmäs kuivemmalle kankaalle.
Salonkylä sai kansakoulun 1895 ja uusi koulutalo valmistui 1910. Venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu aloitti kylässä 1914 vuokrahuoneissa.

Salonkylässä toimi maamiesseura, martat, opintokerho, kirkkokuoro sekä suojeluskunnan ja lottien alaosastot. Kylän kauppiaana toimi Mikko Jaakonpooika Näivö.

Useat Salonkylän suvut asuivat alueella jo 1720-luvulla. Tuolloin eli kylässä mm. Reittujen, Kelojen ja Tšiikkosten esi-isä Feodor Ivaninpoika poikansa Onoin kanssa. Anisimin pojanpojan Jelisei Vasilinpojan jälkeläiset asuivat Hätälammin koillisrannala jo olivat sukunimeltään Tšiikkosia, myöhemmin Siikkosia. Jelisein Vasili -nimisellä pojalla esiintyy 1870-luvulla sukunimi Pitko (Pitkänen). Jeliseillä oli kaksi Ivan -nimistä veljeä. Ivan Vasileinpoika vanhemman Arest-nimisen pojan jälkeläisistä osa käytti Kelo-nimeä ja osa Reittu-nimeä. Ivan Vasileinpoika nuoremman pojan Grigorein vävyksi muutti kylään Aleksei Vasileinpoika Savinainen Ilomatsista vuonna 1845 ja jokunen vuosi myöhemmin saapui hänen veljensä Ivan Vasileinpoika Savinainen, joka käytti nimeä Tšuma.

Säämäjärveltä muutti kylään 1720-luvun alussa Halafei Vasileinpoika. Hänen pojanpoikansa Jegor Maksimanpojan pojanpojalla Ivan Larioninpojalla oli sukunimi Scheston. Ivanin kotivävyksi muutti Tervasaaresta Feodor Andreinpoika Pöppönen 1800 -luvun lopulla.

Dimitrei Bogdanpoika mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1727 Salonkylän talonpoikana. Hänen pojanpoikansa Zahar Andreinpojan jälkeläiset olivat Kabris-Kauriita. Artemei Andreinpojan Isot-nimisen pojan jälkeläiset Sottisia ja Tarasei Andreinpojan lapset Varis -nimisiä.

Kurki-Orava -sukujen varhaisin esi-isä mainitaan vuoden 1737 rippikirjassa. Login Jemeljaninpojan vanhimman pojanpojan Semen Gerasiminpojan suvun nimi in Kurki. Toisen pojanpojan Kiprian Gerasiminpojan pojanpoika Artemei Lupanpoika käytti sukunimenään patronyyminimeä Lumpov, ja hänellä puolestan oli poika Grigorei Arteminpoika Pörö. Kiprianin perheeseen tuli vävynä Mark Afanasinpoika Palikka ja tälle puolestaan vävyksiIvan Spiridonoff-Pirtonen Karatsalmelta. Loginen nuorimman pojanpojan Petr Gerasiminpojan jälkeläisten sukunimi on Orava. Hänen perheeseensä tuli jälleen Tervasaaresta vävy Andrei Kuismanpoika Pöppönen 1800-luvun lopussa. Nimeä on muutettu Paalamoksi.

Vielä eräs perhekunta on samaa sukua. Hariton Gerasiminpojan pojanpoika Feodor Gerasiminpoika otti sukunimekseen Jarkkonen.

Peiposten esi-isä Ivan Nikitanpoika mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 1787 ripikirjassa. Sukunimi mainitaan jo vuoden 1818 henkikirjassa. Matfei Timofeinpoika muutti noin vuonna 1870 Nasareivaaran lähelle, otti sukunimen Kananen ja muodosti jälkeläisineen Kanasten kylän.

Salonkylässä oli vuoden 1737 rippikirjan mukaan Arhippa Feodorinpoika, jolla oli poika Petri. Kylässä mainitaan samaan aikaan vuoden 1764 maakirjassa myös Vasilei Arhipanpoika ja Fedot Arhipanpoika, jotka olivat Pedrin velipuolia (kts. Vasilein tai Fedotin profiilin tiedot). Petri Arhipanpojan miespuolisia jälkeläisiä ei löydy kylästä enää 1900-luvulla. Sen sijaan sukuun saatiin vävy Ivan Jaakonpoika Näivö Ägläjärveltä vuonna 1810. Myöhemmin vielä Dimitri Ivaninpoika Näivölle tuli kotivävyksi Andrei Jermeinpoika Vornanen Korpiselän Tolvajärveltä ja Varpakylästä Ustin Kuismanpoika Harakka. Fedot Arhipanpoika lähti uudisraivaajaksi Säynäjärvelle ja sieltä Kivijärvelle.[1]


Tietoa kylästä löytyy myös Suojärven Pitäjäseuran sivulta: https://suojarvi.fi/kylat/salonkyla/

Kylän tiedot kasattu seuraavista lähteistä:
[1] Suojärven historia III. 2011. Omal Mual Vierahal Mual. Suojärven pitäjäseura ry.