Pehr Adrian Jacobsson Gadd

Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. *http://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Adrian_Gadd

• http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14622
• http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6838

Gadd, Petr. Adrian Tav. p. 392 || Student 19.4.1742, inskr. i nation 24.4. Son af kronobefallningsmannen i Öfre Satakunda Jak. Gadd. Född 12.4.1727 i Birkala. Stipendiat 1748 ff. Respondens 4.12.1747 (med ded. till sin farbror And. Bernh. Gadd, dåmera kronobefallningsman i Öfre Satak. samt grat af sin bror Nils Chr. Gadd på sv. vers) u. Mennander, 9.7.1748 pro gradu u. Hasselbohm. Magister 3.8.1748. Docens i naturalhist. o. ekonomi 6.12.1750. Tavastl. nationens kurator 1751 (mycket nitisk, enl. prot. 13.2, 3.7.1751, 17.4, 28.5.1752 etc.); inspektor 1765; senare ock insp. för Småländska nation. Begynte planteringsförsök 1754. Inspektor öfver saltpetersjuderierna i Åbo och Björneborgs län 1755. Tillika provinsial schäfer 1756. Ekonomie direktörs titel 1756. E. o. professor i kemin, fysiken och ekonomin 1758. Professor i kemin 1761. Plantagedirektörs titel 1762. Akad. bibliotekarie 1763–65. Befriad från föreläsningsskyldighet 1787. Död 1797. Erbjuden kemie professuren vid vetenskapsakademin i Petersburg 1765 och åter 1767. Ledamot af flere in- och utländska lärda samfund. Riddare af Vasa orden 1772. Skrifter, se Lidén; Marklin; Elmgr. I, 126; m. fl.

Maalaus Gaddista; https://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_22.htm

Skrivelse gällande stadfästelsen av äktenskap 18.9.1753 mellan Joachim Daniel Brander och Maria Christina Gadd. https://www.finna.fi/Record/fennica.601986

Harju Carla 1748-1760 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=117...

Vigselnotering Åbo sv. förs. 25.10.1759 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=242...

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65770/978-951-44-7104-...

http://130.243.103.193/greenstone/collect/showPage.php?fname=http%3...

Skyyttain sukua Tänään 12-4 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen ensimmäisen kemian professorin Pehr Adrian Gaddin syntymästä Pirkkalassa 1727.

1797 – Pehr Adrian Gadd, suomalainen luonnontutkija, kemisti ja taloustieteilijä (Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan) (s. 1727)

Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen.

Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Gadd perusti Turkuun myös maan ensimmäisen kemian laboratorion.

Potaskaa on käytetty lasin ja saippuan raaka-aineena sekä lannoitteena muinaisesta Egyptistä ja Roomasta alkaen. Sitä käytetään toisinaan myös ruoan valmistuksessa.

Gadd kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1742 ja puolusti pro graduaan 1748. Vuonna 1750 hänet nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Tässä virassa hän muun muassa etsi kolmena kesänä paikallisia väri- ja hyötykasveja Turun saaristossa.

Sivuvirkoina hänet määrättiin vuonna 1755 myös Suomen salpietarikeittämöiden tarkastajaksi ja samana keväänä myös Turun ja Porin läänin lääninlampuriksi. Nämä työtehtävät sopivat hänen aiempaan työkokemukseensa, mutta antoivat myös mahdollisuuksia kerätä aineistoa varsinaiseen virkatyöhön liittyviin tutkimuksiin.

Lääninlampurit olivat Ruotsissa, ja siis myös nykyisen Suomen alueella, vuosina 1739–1766 toimivia maatalousneuvojia, joiden erityistehtävänä oli lammastalouden ja erityisesti hienovillaisten ulkolaisten lammasrotujen kasvatuksen edistäminen raaka-aineen tuottamiseksi villamanufaktuureille.

Lääninlampurin tehtävästä Gadd luopui tultuaan nimitetyksi kemian professoriksi vuonna 1761. Hän aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.

Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.

Heti Gaddin kuoleman jälkeen ja ikäänkuin hänen työtään jatkamaan perustettiin tänne Turun Talousseura tai siis Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura 1.11.1797.

Ja samalla Gaddin saappaisiin astui Jacob Gadolin, joka jo tunnetaankin Gaddia paljon paremmin. Eikös hänen laboratorionsa ja työnsä muistomerkkinä ole muistolaattakin tuossa Kaskenmäen päällä, vaan ei taida vastaavaa Gaddin työn muistomerkkiä löytyä kaupungista.

• http://punainenturku.blogspot.fi/2017/04/skyyttain-sukua.html