Aleksanteri Petrinpoika Karpin

Is your surname Karpin?

Research the Karpin family

Aleksanteri Petrinpoika Karpin's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Aleksanteri Petrinpoika Karpin

Russian: Александр Петрович Карпин
Birthdate: (86)
Birthplace: Suojärvi, Finland
Death: October 13, 1969 (86)
Helsinki, Uusimaa, Finland
Place of Burial: Helsinki, Helsinki, Uusimaa, Finland
Immediate Family:

Son of Petr Ivanovitš Karpin and Aleksandra Ivanintytär Karpina
Husband of Maria Pavelintytär Karpin
Father of Lyydia Karpin and Viivi (Veveja) Karpin
Brother of Nikolai Petrinpoika Karpin and Soja Petrintytär Saarenne

Managed by: Private User
Last Updated:

About Aleksanteri Petrinpoika Karpin

Viipurin ja Helsingin ortodoksinen piispa 1935-. Ensimmäinen karjalainen piispa. Suojärven Annantehtaan seurakunnan kirkkoherra 1911-1935.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1883: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1883: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1883 г.:

50) - 11.9. Aleksandr. Suojärven Troitsan kirkon vt. kirkonpalvelija Petr Ivanov Karpin ja v. Aleksandra Ivanova, mol. ou. I av. Kast. 12.9. K. Suojärven Troitsan kirkon kirkonpalvelija Sergi Okulov ja saman kirkon papin Aleksandr Ioannov Loginevskin t. Nadezda.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4111555

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1911: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1911: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1911 г.:

1) 7.1. Suojärven Troitsan kirkon ylimääräisen papin p. 193, Pietarin Hengellisen seminaarin suorittanut Aleksandr Petrov Karpin, oikeauskoinen, I avioliitto, 27 v. Kuikkaniemeltä tp:n t. Maria Pavlova Trofimova, oikeauskoinen, I avioliitto, 17 v. St. Suojärven Pietari-Paavalin kirkon kirkonvirkailija Pavel Arsenijev Borotinski ja Leppäniemeltä tp. Mihail Feodorov Koivunen. Mt. Kolmannen matkaseurakunnan ylimääräinen kirkonvirkailija Arseni Pavlov Borotinski ja Varpakylästä tp. Ioann Trofimov Möhkönen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4113574

Kuolema / Death / Смерть:

Piispa Aleksanteri kuoli 13.10.1969 Helsingissä. [Muistokirjoitus Karjalan Heimo -lehdessä].

Elämäkerta / Biography / Биография:

Ennen sotia Aleksanteri oli Suojärvellä Annantehtaan seurakunnan kirkkoherrana. Tässä tehtävässä hän teki merkittävän työn estäessään hajaannusta, kun pieni mutta äänekäs vähemmistö olisi halunnut seurakunnan pysyvän vanhassa ajanlaskussa: kirkkoherra otti tiukan kannan, että kirkolliskokous oli määrännyt siirtymään uuteen ajanlaskuun ja näin oli myös seurakunnan enemmistön tahto. Hän oli niin taitava sovittelija ja hänen arvovaltansa ratkaiseva, että nurisijat alistuivat. Vuosina 1933–1935 hän toimi Sortavalan pappisseminaarin opettajana. Hän jäi leskeksi vuonna 1932. Hän toi tässä yhteydessä esiin muista poikkeavan kantansa, että puolison sairauden ja kuoleman johdosta tämän viimeisten hetkien jakaminen olisi pätevä syy olla poissa kirkolliskokouksen istunnosta.

Opettajanura päättyi, kun hänet valittiin Viipurin piispaksi. Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti nimityksen valtioneuvoston esittelyssä 23. elokuuta 1935, ja kirkollinen nimitys ja vihkiminen piispan virkaan tapahtui Sortavalan katedraalissa 21. syyskuuta 1935. Vihkimisen toimittivat arkkipiispa Herman sekä Tallinnan ja koko Eestin metropoliitta Aleksanteri ja Petserin luostarin johtaja arkkipiispa Nikolai

Tapaus on historiallinen: kysymyksessä oli ensimmäinen itsenäisessä Suomessa tapahtunut ortodoksisen piispan vihkiminen, kaikki aikaisemmat olivat tapahtuneet Venäjällä tai Konstantinopolissa. Tämä on myös ainoa itsenäisyyden aikainen luovutetun Karjalan alueella tapahtunut piispan vihkiminen; myöhemmät on toimitettu etupäässä Kuopion katedraalissa, paitsi kaksi apulaispiispan vihkimistä (Aleksi ja Tiihon) Valamossa.

Aleksanteri ehti olla Viipurin hiippakunnan piispana vain viisi vuotta, ennen kuin talvisota syttyi. Sotien jälkeen hän asettui Helsinkiin, jossa hänestä tuli Helsingin hiippakunnan piispa.

Isä esipaimen Aleksanterista tuli Helsingin aikoinaan hyvin arvossa pidetty ja rakastettu. Hän otti korkeasta iästään huolimatta loppuun asti osaa kaikkeen toimintaan. Jopa viimeinen elinpäivä, 13. lokakuuta 1969, oli työpäivä: kirkollishallituksen istunto oli jo kestänyt aamupäivän ajan ja jäsenet lähtivät lounastauolle, mutta kun piispa jäikin palaamatta kokoukseen, häntä mentiin hakemaan, jolloin havaittiin, että iäkäs piispa oli kuollut hiljaa keinutuolissaan ruokaleponsa aikana.

Isä Aleksanterin hautajaiset toimittivat molemmat piispat, arkkipiispa Paavali ja apulaispiispa Johannes, sekä ennätysmäärä papistoa eli 40 pappia ja diakonia sekä suuri määrä rippilapsia ja seurakuntalaisia.

Isä Aleksanterin hauta on Helsingin ortodoksisella hautausmaalla. Pyhäpäivinä haudalle keräytyy runsaasti kynttilöitä, ja erityisesti jouluna moni papiston jäsen ja maallikkokin käy rukoilemassa haudalla. Papiston kärjessä jo alusta asti nähtiin aina heinäkuuhun 2010 asti metropoliitta Johannes, joka jouluna 1974 mainitsi Uskon Viesti -seurakuntalehden joulunumerossa vakiopalstallaan, jonka aiheeksi hän oli valinnut Minun jouluni, tavastaan käydä rukoilemassa jouluaattona ja muistelupäivinä juuri piispa Aleksanterin haudalla.

[[https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Karpin]]

Piispa Aleksanterin muistokirjoitus Karjalan Heimo -lehdessä 1969:

Helsingin ortodoksinen piispa Aleksanteri (Karpin) kuoli 13.10.1969 kotonaan Helsingissä. Hän oli syntynyt 24.9.1883 Suojärvellä. Tässä karjalaisessa pitäjässä hän kasvoi, varttui prihaksi ja myöhemmin toimi saman pitäjän Annantehtaan seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1911-1935. Häntä on pidettävä ensimmäisenä kansallisena karjalaisena piispana koko kirkkokunnassa. Teologiset opintonsa hän suoritti Pietarin pappisseminaarissa ja hengellisessä akatemiassa. V. 1935 hänet valittiin Viipurin hiippakunnan piispaksi. Moskovan pakkorauhan jälkeen hänen istuimensa siirtyi Helsinkiin ja hiippakuntansa sai Helsingin hiippakunnan nimen.

Piispa Aleksanteri tunnettiin syvästi valistuneena, lukeneena ja ajattelevana hengenmiehenä. Hänen saarnansa olivat syvämietteisiä. Ennen kuolemaansa hän julkaisi mietekirjan "Uskon portilla" (Weilin & Göös, 1968, 242 sivua). Tälle on tulossa myös jatkoteos, jota voimme vain odottaa.

Karjalan maaperä oli hänelle jatkuvasti rakas, samoin sen kansa, Hän vieraili Helsingin suojärveläisten seuran hengellisessä illassa vajaa vuosi sitten. Kosketus kotipitäjäläisiin oli tällöin välitön ja aito. Lähes erakkona elävä piispa virkistyi silminnähtävästi ja nautti kotipitäjäläistensä tapaamisesta. Tällöin muisteltiin vilkkaasti "entisiä".

Hän muisti hyvin, kuinka näiden rivien kirjoittajan nuoruudesta johtuva huolimaton autonajo päättyi Annantehtaan ja Suvilahden väliseen hiekkaojaan. "Mitään ei tapahtunut, mutta olisi voinut tapahtua", totesimme yhdessä.

Kuollessaan piispa Aleksanteri oli 86-vuotias ja ilmeisesti vanhin valtion ja kirkon virkaansa hoitava virkamies maassamme. Simo Härkönen saapui kutsumaan häntä kirkolliskokouksen istuntoon, joka tällä kertaa pidettiin Helsingissä. Ovikellon soittoon ei reagoitu. Kirjeluukun raosta varatuomari Härkönen totesi, että piispa Aleksanteri oli nukkunut kuolonuneen.

Siunaukseen osallistuivat kirkkokunnan molemmat piispat, 32 pappia ja 5 diakonia.

B.K.

[Piispa Aleksanterin muistokirjoitus, Karjalan Heimo 1969, Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura ry]

(Lisäys/ Lea Tajakka):

Aleksanteri Karpin kävi Korpiselän kansakoulua kolme luokkaa ja opiskeli samalla isänsä johdolla venäjää. Hän opiskeli Aleksanteri Nevskin hengellisessä koulussa ja tuli sen 4-vuotisen kurssin suoritettuaan Hengellisen seminaarin oppilaaksi. Hän opiskeli ensin pappiskoulutuksessa ja sen lisäksi kaksi vuotta lisää. Hän toimi opettajana kuusi vuotta. Aleksanteri Karpin määrättiin Pietari-Paavalin (Annantehtaan) kirkon papiksi 24.11. 1910, ja sitten 23.1. 1911 hänet vihittiin diakoniksi ja 25:nä papiksi. Hänet vihittiin 8.5. 1933 rovastiksi. Viipurin hiippakunnan piispaksi hänet vihittiin 22.9. 1935. Sotien jälkeen hänet siirrettiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.

Piispa Aleksanterin kirjallinen toiminta on huomattava. Hän on julkaissut venäjäksi 1939 teoksen ”Otteita yksityisestä kirjeenvaihdostani”. Suomeksi hän on julkaissut lukuisia artikkeleita, etupäässä saarnoja ja tutkielmia. Eri tahoilta annetun arvion mukaan hänen kirjoituksilleen on ominaista syvämietteisyys ja kultivoitu sävy, joten häntä voi pitää huomattavana ortodoksisena esseistinä.

Suojärvi II:ssa on piispa Aleksanteria käsitelty häneen liittyvässä artikkelissa ja Annantehtaan seurakunnan kehitystä hänen johtamanaan H. Kirkisen artikkelissa, myös 1963 on omistettu "Ortodoksian" numero piispa Aleksanterille.

[Lauri Pelkonen/ Nuori Karjala, Helmikuu 1968.]


Lisätietoja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Karpin


Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 16. viikkoprofiili (27.03.2016-02.04.2016), ja julkistettiin pääsiäisenä 2016.

view all

Aleksanteri Petrinpoika Karpin's Timeline

1883
September 24, 1883
Suojärvi, Finland
1913
March 29, 1913
Age 29
Annantehdas, Suojärvi, Suomi
1918
May 7, 1918
Age 34
Suojärvi
1969
October 13, 1969
Age 86
Helsinki, Uusimaa, Finland
????
Helsinki, Helsinki, Uusimaa, Finland