Matching family tree profiles for Anna Maria Rekola
view all 17
Immediate Family
-
husband -
-
daughter -
-
daughter -
-
daughter -
daughter -
Privatechild -
daughter -
daughter -
daughter
About Anna Maria Rekola
Anna Maria Suuronen syntyi 4.10.1888 Säkkijärven Rakkolassa vanhempiensa esikoisena. Annan isä oli Matti Matinpoika Suuronen Säkkijärven Alarakkolasta. Suuroset olivat lähtöisin Säkkijärven Häsälästä, josta vain pieni osa jäi Suomen puolelle Ylämaan kuntaan 1947. Sekä Häsälä että Rakkola liitettiin sitä ennen Vahvialan kuntaan, joka perustettiin 1921. Annan äiti oli Katriina Matintytär Ylärakkola. Hänen isänsä suku on Ylärakkoloita 1700-luvun alusta asti.
Annalle annettiin hätäkaste 12.10. ja kaste vahvistettiin 21.10. Kummeina oli Simon Lavonen, Maria Suuronen ja Anna Joukainen. Annalle syntyi kaksi veljeä, Anton 1890 ja Juho 1893. Juho Suuronen oli Säkkijärven kunnanvaltuuston jäsen, ja myöhemmin uuden Vahvialan pitäjän kunnankirjuri. Anton ja Juho perheineen sekä heidän äitinsä Katriina evakuoitiin Porvooseen, ja sinne heidät on myös haudattu.
Annan, Antonin ja Juhon isä Matti kuoli kehkotautiin vain 33-vuotiaana, kun lapsista vanhin Anna oli vasta vajaa 8-vuotias. Katriina ei mennyt enää naimisiin. Hänet tunnettiin myöhemmin Rakkolassa Eippolan vanhana emäntänä. Poika Anton oli Eippolan isäntä. Tytär Anna Maria tunnettiin Rakkolassa Suurosen Marina.
Anna kävi kansakoulun jälkeen Karjalassa sijainneen Kurkijoen maanviljelysopiston meijerikoulun. Hän muutti sen jälkeen Sysmään ja oli siellä Valittulan osuusmeijerin ylimeijerikkö. Rekolan Hemmi kiinnostui tytöstä, joka asui meijerillä toisessa kerroksessa. Hemmi ja hänen kaverinsa yrittivät kiivetä toiseen kerrokseen, mutta vain Hemmi pääsi sinne. Siitä lienee alkanut heidän suhteensa? Annalla on tainnut olla jännittävä matka, kun Hemmi ensimmäisen kerran vei hänet Rekolaan reessä Joutsjärven jäätä pitkin. Heidät vihittiin 1909, jolloin Anna oli 21 v ja Hemmi 26 v.
Hemmi oli käynyt Otavan maamieskoulun ja sai Rekolan tilan haltuunsa 1913. Tila oli 300 vuotta vanha sukutila ja siinä oli 180 hehtaaria, peltoa noin 40 hehtaaria ja metsää noin 140 hehtaaria. Tilalla oli useita hevosia, lehmiä, sikoja, lampaita ja kanoja. Tilan kaikki rakennukset paloivat 1915, kun Annalla ja Hemmillä oli jo 4 lasta. Palo alkoi kipinästä, joka oli päässyt pärekatolle. Ihmishenkiä ei kuitenkaan menetetty.
Lapsia syntyi kaikkiaan 12. Vanhin Jalo oli 18, kun nuorimmainen syntyi. Anna oli taitava ja tarkka taloudenpitäjä. Rippikouluikään asti hän ompeli lapsille kaikki vaatteet. Hän kutoi kaikki villavaatteet, toki palvelusväkeä oli apuna. Edelleen Anna ja apuväki kutoivat itse mm. kaikki liinavaatteet, ikkunaverhot, pöytäliinat ja räsymatot. Talossa oli etenkin kesäisin paljon väkeä, kun lasten serkutkin vierailivat Rekolassa. Myös naapureiden kanssa oltiin paljon tekemisissä. Anna tunnettiin vaatimattomana ja pidettynä ihmisenä. Sysmäläisten mukaan hän pystyi luomaan perheeseen viihtyisän, isänmaallisen ja erittäin myönteisen ilmapiirin. Alli-tytär kirjoitti äidistään: ”Äidillä oli suuret henkiset voimavarat. Hän jaksoi uurastaa talon, lastensa ja isänmaan hyväksi. Hän suorastaan rakasti elämää. Äiti oli monipuolinen ja joutuisa työntekijä, hidas suuttuja, nopea leppymään, sitkeä ja kärsivällinen lastensa ohjaaja, ennen kaikkea hellä ja hyvä äiti.”
Annan harrastuksiin kuului paitsi käsityöt, niin näytelmät, näytteleminenkin, raittiusasia, maatalousnaiset, lottatyö ja lukeminen. Hän piti tärkeänä, että kaikki lapset menivät Sysmän keskikouluun käytyään ensin kansakoulun. Kahdesta tuli ylioppilas. He asuivat lukion ajan Lahdessa. Anna kuului Sysmän yhteiskoulun vanhempainneuvostoon. Lapset harrastivat ahkerasti urheilua. Etenkin Jalon, Joukon ja Veikon nimet löytyvät monista lehtijutuista. Veikosta tulikin liikunnan opettaja. Lajivalikoimaan kuului ennen kaikkea yleisurheilu ja hiihto, mutta myös pesäpallojoukkue saatiin kasaan ihan omasta perheestä. Juhannuksena 1933 Sysmän urheilukentällä käytiin pesäpallo-ottelu Rekolan perhe vastaan Laattalan perhe. Laattalan perheessä oli pari miniää apuna, mutta Rekolan perhe voitti aivan omalla ydinperheellä.
Annan puoliso Hemmi kuului vuosikymmeniä Sysmän kunnanvaltuustoon, ja oli monen lautakunnan jäsen. Kihlakunnan lautamiehenä Hemmi toimi yli 30 vuotta. Hän sai herastuomarin arvonimen. Hemmi oli mukana vapaussodassa, ja otti sen jälkeen osaa suojelustoimikuntaan. Hemmi toimi luottamustehtävissä myös Savon työlaitoksen valtuuskunnassa, Joutsjärven osuuskassassa ja osuusmeijerissä sekä Sysmän Hevosjalostusliiton johtokunnassa.
Hemmin jälkeen Rekolan talon isäntänä jatkoi heidän vanhin poikansa Jalo. Anna ja Hemmi asuivat tämän jälkeen Lahtelan mökissä. Hemmi kuoli 1954 vain kuukausi 70-vuotispäiviensä jälkeen. Annalla oli nivelreuma, mutta hän ei valittanut vaivojaan. Anna asui joitakin vuosia talvisin tyttärensä luona Toijalassa. Myöhemmin hän asui Rekolan päärakennuksessa omassa huoneessaan. Hän kuoli 86-vuotiaana 1974. Pari viimeistä vuotta hän oli vanhainkodissa.
Anna Rekola sai toukokuussa 1963 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansiomitalin eli ns. äitienpäivämitalin niistä ansioista, joita hänellä oli äitinä, kasvattajana ja suuren perheen emäntänä. Hän oli Helsingissä tyttärensä Eilan kanssa, ja pääministeri Ahti Karjalainen luovutti mitalin valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa Kansallisteatterissa.
Annalla ja Hemmillä oli 12 lasta, jotka kaikki kasvoivat aikuisiksi ja menivät naimisiin. Eila-tytär, jonka luona Anna-äiti asuikin muutaman vuoden, täytti kesällä 2021 100 vuotta. Kaikki ovat eläneet vähintään 72-vuotiaiksi. Lastenlapsia syntyi 41, ja seuraavia polvia vähintään 85 ja 106. Kuudettakin polvea on jo ainakin viisi. Annalla on nyt, syyskuussa 2021, suoraan alenevassa polvessa vähintään 249 jälkeläistä. Jos Anna-mummi tämän tietäisi, hän olisi hyvin ylpeä. Jo silloin, kun Anna täytti 85 v, pelättiin, että lapset loppuvat. Anna sanoi: ”Eivät ne ainakaan meidän suvusta lopu.”
Lähteet: Lehtileikkeet, Rakkola, kotimme Karjalassa -kirja, haastattelut
Säkkijärvi > syntyneet, 1886-1888 > 63: sivu 184 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=135... Kummeja isän sisko Maria Lavonen o.s. Suuronen Maria Matintytär Lavonen ja Marian puoliso Simo Matinpoika Lavonen Simo Matinpoika Lavonen
Säkkijärvi > lastenkirja, 1890-1899 > 276: Rakkola N2 Alarakkola sivu 551 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1303...
Säkkijärven seurakunta > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1900-1909 (I Aa:26), sivu 554 Rakkola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2237275 Anna muutti Sysmään 1909.
https://katiha.mamk.fi/View.action?item=0527S18880032226®ister=S...
Katiha, lastenkirja Säkkijärvi 1890-1900, sivu 550 https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=2217812&kuvanumero=279&...
Säkkijärveltä Sysmään 11.12.1909
Sysmä rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:31) Sivu 9 Joutsjärvi, No3, Rekola ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4492... / Viitattu 26.01.2024
view all 16
Anna Maria Rekola's Timeline
| 1888 |
October 4, 1888
|
Rakkola, Säkkijärvi, Finland
|
|
| 1910 |
April 11, 1910
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1911 |
December 14, 1911
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1913 |
February 4, 1913
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1914 |
January 23, 1914
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1916 |
January 18, 1916
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1917 |
July 16, 1917
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|
|
| 1919 |
August 7, 1919
|
Joutsjärvi, Sysmä, Finland
|