Follow
The Säkkijärvi (Karelian Isthmus) Locality Project
A genealogical research project for Säkkijärvi and its surrounding area.
In addition to the locality project, join the larger effort building the family tree of all Finland and Karelia in the Finland and Karelia project, as well as relevant village projects (no village projects yet for Ahnus). To join the projects: on each project page, click "Actions" > "Join Project."
Also join the regional project for the Karelian Isthmus: Karelian Isthmus
The Facebook page maintained by the Säkkijärvi Society of Finland: Säkkijärvi
Introduction to Säkkijärvi
Säkkijärvi was a municipality in Southern Karelia located on the western shore of the Bay of Vyborg and part of the Vyborg Province of Finland. About 90 percent (448.7 km²) of the municipality was ceded to the Soviet Union after the wars. The part of Säkkijärvi that remained on the Finnish side (43.9 km²) was annexed to the municipalities of Ylämaa and Miehikkälä in 1946. The name of the Säkkijärvi church village in Russian is Kondratjevo (Russian: Кондра́тьево).
Säkkijärvi was located on the coast of the Gulf of Finland, about 60 kilometers east of Hamina and about 40 kilometers west of Vyborg. Neighboring municipalities were Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala, and the rural municipality of Vyborg. The northern part of the municipality consisted of a hilly area called "Ylämaa" (Upper Land), while the southern part was flatter, a former seabed. Additionally, there were a few islands in the Gulf of Finland, such as Teikarsaari. The Santajoki and Vilajoki rivers flowed through the area into the Gulf of Finland. The church village of Säkkijärvi was located on the banks of the Santajoki River, near the former Säkkijärvi lake.
The population consisted mainly of typical Karelian peasant families. Agriculture and fishing were the main livelihoods. Trade, called Sepra or bartering, was conducted in the area between Vyborg and Virolahti, and along the eastern coastline of Estonia. In the 19th century, shipbuilding also took place. The craftsmanship in woodworking in Säkkijärvi was well-known. There was little industry in the municipality. The Ylämaa area, which remained on the Finnish side, is now one of Finland's most significant producers of natural stone. However, no stone was quarried before the wars. Most residents were evacuated, mainly to Northern Kymenlaakso, especially to the municipalities of Valkeala and Elimäki. The dialect spoken in the area was a Southern Karelian one, differing from the more well-known Karelian dialects of the Isthmus.
Säkkijärvi was mentioned as a chapel of the Vyborg parish in 1541 and became independent in 1572. Between 1678 and 1710, the parish was first annexed to the Vyborg Castle Congregation and later to the Lyceum prebendary. Säkkijärvi was mentioned as a locality in 1396. In the early modern era, Säkkijärvi was divided into six taxation districts: Niemenlautta, Kurkilahti, Laiha, Lammas, Padas, and Säkkijärvi. There are many Stone Age findings from the area. The coastline features Bronze Age burial cairns, known as "munkkilaisten linkokivet" (the monks' sling stones).
Säkkijärvi was split in two by the Treaty of Nystad in 1721 (Sweden retained more of the area than Finland did under the border set in 1940). During the Russo-Swedish War of 1741–1743, 1,348 people were killed or died in the Virolahti and Säkkijärvi areas. In the Treaty of Åbo in 1743, Säkkijärvi was entirely ceded to Russia and became part of Old Finland. By the end of the 18th century, Säkkijärvi included the villages of Monola and Kälvälä in Lappee, Suo-Anttila in Luumäki, Muurikkala, Alaurpala, and Yläurpala in Virolahti, and Gammalby and Repola in the Vyborg parish. There was significant emigration to the United States and Canada in the early 20th century.
In 1921, the villages of Häsälä and Rakkola were separated from Säkkijärvi to form the new Vahviala municipality. During the preparation of the Ylämaa municipality in 1924, Näppi and Hermunen villages were transferred from Säkkijärvi to Luumäki. In 1929, the new Ylämaa municipality was established from Säkkijärvi’s northwestern villages, including Hujakkala, Hyttilä, Ihaksela, Lahnajärvi, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala, and Ylijärvi. Ylämaa was merged into Lappeenranta in 2010.
The population of Säkkijärvi before the wars was approximately 7,000, with 4,729 people (67.6%) returning by July 31, 1943. The municipality was exceptionally granted civil administration from January 1, 1943.
The recaptured municipality was ceded to the Soviet Union after the Moscow Armistice on September 19, 1944.
The area that remained in Finland (the villages of Väkevälä, Nurmela, and Laisniemi, along with smaller parts of other villages) was annexed to the Ylämaa and Miehikkälä municipalities.
The church village ceded to the Soviet Union was initially renamed Ulyanovka in 1948, after Vladimir Lenin's original surname, but within six months it was renamed Kondratjevo (Russian: Кондратьево), in honor of Colonel Pyotr Kondratyev, who died after being shot down over Suursaari in 1943.
Source: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4kkij%C3%A4rvi
Detailed Projects for Säkkijärvi
Säkkijärvi’s founding ancestors (quality improvement project)
Village Projects
Alahäme | Alaoutila | Heinlahti | Huovila | Hyppälä | Iivanala eli Niemenlautta | Jokikylä | Kallola | Karvala | Kaukiala | Kirkonkylä | Kolhola | Lahtiala | Laihajärvi | Laisniemi | Lavola | Muhulahti | Nisalahti | Nurmela | Paakkala | Ristsatama | Salajärvi | Santajoki | Siissala | Suurpäälä | Tapiola | Teikarsaari | Vilajoki | Vilaniemi | Väkevälä | Ylähäme | Yläoutila |
In 1921, the northeastern villages of Säkkijärvi were annexed to the newly formed Vahviala municipality.
Häsälä | Rakkola
In 1929, the northwestern villages of Säkkijärvi were annexed to the newly established Ylämaa municipality.
Hujakkala | Hyttilä | Ihaksela | Lahnajärvi | Sirkjärvi | Säämälä | Timperilä | Villala | Ylijärvi
"On January 1, 1936, Tuppura Island was transferred from the Rural Municipality of Vyborg to Säkkijärvi (by decision of the Council of State on June 20, 1935).
Villages that formerly belonged to Greater Säkkijärvi but were annexed to neighboring parishes starting in the early 1800s (i.e., those bordering the Urpala and Tervajoki rivers):
Lappvesi, later part of Lappee and Luumäki, Säkkijärvi’s northern villages:"
Kälvelä | Monola | Suo-Anttila
Virolahti, the western coastal villages of Säkkijärvi:
Muurikkala | Ala-Urpala | Ylä-Urpala
Viipuri and later Vahviala the eastern coastal villages of Säkkijärvi:
Gammalby eli Vanhakylä | Repola | Tervajärvi
In the church records, there are frequent references to Patrusjärvi, which included the villages:
Alahäme | Alaoutila | Huovila | Lahtiala | Siissala | Tapiola
and sometimes also
Ylähämeen Hämäläinen | Tervajärven Turtia
Famous people from Säkkijärvi:
Eino Laisi, Knight of the Mannerheim Cross, No. 115
Toivo Kirppu, Knight of the Mannerheim Cross, No. 154
Emppu Pönni, Developer of the Säkkijärvi polka
Simo Toukoaho, Chairman of the Säkkijärvi Council
Tauno Nurmela, Linguist and academician
Projects for Nearby Localities
Locality projects
Aunus Karelia:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I 'Southern Karelia: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karelian Isthmus: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Ladoga Karelia: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I North Karelia: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tikhvin Karelia: Klimovo I Tver Karelia: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdai Karelia: Ivantejeva I Jedrovo I White Sea Karelia: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Larger Projects
Counties that Säkkijärvi belonged to at different times:
Viipuri Castle County 1290-1635, Sweden
Viipuri and Savonlinna County 1635-1720, Sweden
Savonlinna and Kymenkartano County 1721-1743, Sweden (~Villages north of Viipuri road)
St. Petersburg Governorate 1721-1743, Russia (~Villages south of Viipuri road)
Viipuri Governorate 1744-1811, Russia
Viipuri Province 1812-1917, Russia
Viipuri Province 1917-1940, Finland
Military Administration of the General Headquarters 1941-1944, Finland
For clarity and mutual agreement, Finnish profiles should always list "Finland" as the country.
Automatically generated discrepancy report for missing and incorrect profiles linked to the Säkkijärvi project:
[https://www.ysj.fi/poikkeamat/project-44300.html]
LINKS:
Säkkijärvi Parish Books on Digihakemisto
KATIHA - Karelia Database
HisKi Säkkijärvi
Säkkijärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Säkkijärven ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Liity paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Liity myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Suomen Säkkijärviseura ry:n ylläpitämä Facebook-sivu:
Säkkijärvi
Johdanto Säkkijärveen
Säkkijärvi oli Etelä-Karjalassa Viipurinlahden länsirannalla sijainnut ja Viipurin lääniin kuulunut Suomen kunta. Kunnasta jäi noin 90 prosenttia (448,7 km²) Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Suomen puolelle jäänyt osa Säkkijärveä (43,9 km²) liitettiin vuonna 1946 Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin. Säkkijärven kirkonkylän nimi on venäjäksi Kondratjevo (ven. Кондра́тьево).
Säkkijärvi sijaitsi Suomenlahden rannikolla noin 60 kilometriä Haminasta itään ja noin 40 kilometriä Viipurista länteen. Naapurikunnat olivat Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Vahviala ja Viipurin maalaiskunta. Kuntaan kuului pohjoisosassa kumpuilevasta maastosta muodostunut ”ylämaa” ja eteläosan tasaisempi entinen merenpohja. Suomenlahdella oli lisäksi joitakin saaria kuten Teikarsaari. Säkkijärven alueella laskivat Suomenlahteen Santajoki ja Vilajoki. Säkkijärven kirkonkylä sijaitsi Santajoen varrella entisen Säkkijärven rannalla.
Asutus oli tavanomaista karjalaista talonpoikaisväestöä. Elinkeinoina olivat maatalous ja kalastus. Sepra- eli vaihdannaiskauppaa käytiin Viipuri-Virolahti välisellä alueella koko Viron Vergin itäpuoliselta rannikolta. Aiemmin 1800-luvulla oli myös ollut laivanrakennusta. Säkkijärveläinen puukäsityötaito oli tunnettua. Teollisuutta kunnassa ei juurikaan ollut. Suomen puolelle jäänyt Ylämaa on maan merkittävimpiä raakakiven tuottajia. Kiveä ei kuitenkaan louhittu ennen sotia. Asukkaat loppusijoitettiin evakkoon pääasiassa Pohjois-Kymenlaaksoon Valkealan ja Elimäen kuntiin. Alueella käytetty murre oli eteläkarjalaista ja erosi Kannaksen tunnetummasta karjalaismurteesta.
Säkkijärvi mainitaan Viipurin pitäjän kappelina v. 1541 ja itsenäisenä v. 1572. Pitäjä oli vv. 1678-1710 ensin Viipurin linnanseurakunnan anneksana, sitten lukion brebendana. Paikkakuntana se mainitaan v. 1396. Uudenajan alussa Säkkijärvi oli jaettuna kuuteen nautakuntaan (veropiiri): Niemenlautta, Kurkilahti, Laiha, Lammas, Padas ja Säkkijärvi. Runsaasti kivikauden löytöjä. Rannikolla on pronssikauden hautaraunioita, joita sanottiin munkkilaisten linkokiviksi.
Säkkijärvi jaettiin kahtia vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa (Ruotsiin jäi Säkkijärven aluetta enemmän kuin Suomessa pysyi 1940 voimaan tulleen rajan myötä). Pikkuvihan aikana 1742 kuoli ja tapettiin 1348 henkeä Virolahden ja Säkkijärven alueella. Vuonna 1743 Turun rauhassa Säkkijärven alueesta tuli kokonaan Venäjää, osaksi Vanhaa Suomea. Vielä 1700-luvun lopulla Säkkijärveen kuuluivat Lappeen Monolan ja Kälvälän kylät, Luumäen Suo-Anttilan kylä, Virolahden Muurikkalan, Alaurpalan ja Yläurpalan kylät sekä Viipurin pitäjän Gammalbyn ja Repolan kylät. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin vuonna 1812. Säkkijärveltä esiintyi runsaasti muuttoa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1900-luvun alkupuolella.
Vuonna 1921 Säkkijärvestä erotettiin Häsälä ja Rakkola uuteen Vahvialan kuntaan. Ylämaan kunnan perustamista valmisteltaessa 1924 Säkkijärven Ihakselasta liitettiin Näpin ja Hermusen kylät Luumäkeen. Vuonna 1929 Säkkijärvestä perustettiin uusi Ylämaan kunta, johon liitettiin luoteiset kylät Hujakkala, Hyttilä, Ihaksela, Lahnajärvi, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala ja Ylijärvi. Ylämaa liitettiin Lappeenrantaan 2010.
Säkkijärveläiset siirtyivät evakkoina Satakuntaan, kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Merikarvialle, josta se siirrettiin Porin maalaiskuntaan ja keväällä 1941 Loviisaan ja syksyllä takaisin Säkkijärvelle. Uuden evakuointi vei kirkkoherranviraston 1944 Kemiöön, josta se vuoden 1946 alussa siirrettiin Haminaan ja 1948 Kotkaan. Sotien jälkeen Säkkijärveläisten asioita hoidettiin edelleen julkaistavan Säkkijärvi-lehden kautta.
Säkkijärven asukasluku oli ennen sotia n. 7000 henkeä, näistä 4729 henkeä eli 67,6% palasi takaisin 31.7.1943 mennessä. Pitäjä sai poikkeuksellisesti siviilihallinnon 1.1.1943.
23.8.1941 takaisinvallattu pitäjä luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan välirauhansopimuksen jälkeen 19.9.1944.
Suomessa pysynyt alue (Väkevälän, Nurmelan ja Laisniemen kylät sekä pienempiä osia muutamista muista kylistä) liitettiin Ylämaan ja Miehikkälän kuntiin.
Neuvostoliitolle luovutettu kirkonkylä sai ensin Vladimir Leninin alkuperäisen sukunimen mukaan nimen Uljanovka vuonna 1948, mutta jo puolen vuoden päästä nimeksi tuli ven. Кондратьево, Kondratjevo Suursaaren yllä 1943 alasammutun ja menehtyneen eversti Pjotr Kondratjevin mukaan.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4kkij%C3%A4rvi
Säkkijärven tarkentavia projekteja
Muhulahden veneonnettomuus 1920
Säkkijärven kantavanhemmat (laadunparannusprojekti)
Kyläprojekteja
Alahäme | Alaoutila | Heinlahti | Huovila | Hyppälä | Iivanala eli Niemenlautta | Jokikylä | Kallola | Karvala | Kaukiala | Kirkonkylä | Kolhola | Lahtiala | Laihajärvi | Laisniemi | Lavola | Muhulahti | Nisalahti | Nurmela | Paakkala | Ristsatama | Salajärvi | Santajoki | Siissala | Suurpäälä | Tapiola | Teikarsaari | Vilajoki | Vilaniemi | Väkevälä | Ylähäme | Yläoutila |
Vuonna 1921 muodostettuun Vahvialan kuntaan liitettiin Säkkijärvestä koiliset kylät
Häsälä | Rakkola
Vuonna 1929 perustettuun Ylämaan kuntaan liitettiin Säkkijärvestä luoteiset kylät
Hujakkala | Hyttilä | Ihaksela | Lahnajärvi | Sirkjärvi | Säämälä | Timperilä | Villala | Ylijärvi
1.1.1936 Siirrettiin Viipurin Maalaiskunnasta Säkkijärvelle Tuppuran saari (Valtioneuvoston päätös 20.6.1935)
Aiemmin Suur-Säkkijärveen kuuluneita kyliä, jotka 1800-luvun alusta lähtien kuuluneet naapuripitäjiin (ts. Urpalanjokeen ja Tervajokeen rajoittuva alue)
Lappvesi, myöhemmin Lappee ja Luumäki Säkkijärven pohjoiskylät:
Kälvelä | Monola | Suo-Anttila
Virolahti, Säkkijärven rannikon läntiset kylät:
Muurikkala | Ala-Urpala | Ylä-Urpala
Viipuri ja myöhemmin Vahviala Säkkijärven rannikon itäiset kylät:
Gammalby eli Vanhakylä | Repola | Tervajärvi
Kirkonkirjoissa viitataan usein Patrusjärveen, joka käsitti kylät
Alahäme | Alaoutila | Huovila | Lahtiala | Siissala | Tapiola
ja joskus myös
Ylähämeen Hämäläinen | Tervajärven Turtia
Kuuluisia säkkijärveläisiä:
Eino Laisi, Mannerheim-ristin ritari numero 115
Toivo Kirppu, Mannerheim-ristin ritari numero 154
Emppu Pönni, Säkkijärven polkan kehittelijä
Simo Toukoaho, Säkkijärven valtuuston pj
Tauno Nurmela, kielitieteilijä ja akateemikko
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
SUKUTUTKIJOILLE:
Lisätkää Säkkijärven alueen profiilit tähän projektiin hakujen helpottamiseksi.
Säkkijärven alue oli väestöltään pääosin suomenkielistä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Nimien normalistointien käyttäminen kielivälilehdille on ehdottoman tärkeää, jotta profiilien kaksoiskappaleilta vältyttäisiin. Samojen profiilien yhdistäminen on hidasta ja kuormittaa turhaan muiden tutkijoiden resursseja. Genin Suomi ja Karjala-projektin yleinen nimistandardi
ETUNIMILUETTELO (lähde):
Aatami (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Aleksanter (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anton (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Antti (Suo-Anttila, vanha kylä, Anttila Virolahti, vanha tila)
Apraham (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
August (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Eerik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Elias (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Fredrik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Heikki (Suo-Anttila Suoheikki, Heikkilä Virolahti, vanha tila, Luumäki Heikkilä, vanha kylä)
Henrik (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Hermanni (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Iivari (Virolahti Iivari, vanha tila)
Israel (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Jaakko (Virolahti Jaakkola, vanha tila)
Juhana (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Juonas (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Kaapriel (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Knuuti, Nuutti (Suoknuuti, vanha tila)
Kristian (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Lassi (Suurpäälä Lassi, vanha tila)
Matti (Virolahti Mattila, vanha tila)
Martti (Luumäki Marttila, vanha kylä)
Mikko (Häsälä Mikkola, vanha tila)
Olli (Laihajärvi Ollikka, vanha tila, Virolahti Olli, vanha tila)
Paavo (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Pentti (Sirkjärvi Pentti, vanha tila, Luumäki Laukkala Pentti, vanha tila)
Pietari (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Pärttyli (Kirkonkylä Pärttylä, vanha tila)
Reijo (Timperilä Reijo, vanha tila)
Risto (Timperilä Ristola, vanha tila, Virolahti Ristola, vanha tila)
Simo (Simola, vanha kylä, Virolahti Simola, vanha tila)
Sipi (Lavola Sippilä, Virolahti Sipilä ja Nurmela Sipilä, vanha tila)
Taavetti (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Tahvo (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Taneli (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Tapio (Tapiola, vanha kylä)
Tuomas (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilhelm (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Yrjö (Suoyrjö, vanha tila)
Naisten nimiä:
Agneta (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Amalia (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Amanda (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anna (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Anni (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Eeva (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Emma (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Helena (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Ida / Iida (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Katrina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Kristiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Liisa (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Maria (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Matilda (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Regina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Sofia (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Valpuri (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilhelmiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Vilpiina (yleinen rippikirjassa 1890-1899)
Yleisimmät etunimet 1890-1899 Rippikirjasta:
Naisten etunimet:
1. Anna (1155 kpl)
2. Maria (985 kpl)
3. Valpuri (718 kpl)
4. Eeva (401 kpl)
5. Sofia (238 kpl)
6. Helena (212 kpl)
7. Katriina (108 kpl)
8. Kristiina (94 kpl)
9. Anni (93 kpl)
10. Amalia (92 kpl)
11. Katrina (78 kpl)
12. Matilda (66 kpl)
13. Aina (63 kpl)
14. Agneta (59 kpl)
15. Walpuri (57 kpl)
16. Sohvi (56 kpl)
17. Vilhelmiina (54 kpl)
18. Vilpiina (52 kpl)
19. Iida (51 kpl)
20. Hilda (45 kpl)
Miesten etunimet:
1. Matti (845 kpl)
2. Antti (564 kpl)
3. Eerik (462 kpl)
4. Simo (445 kpl)
5. Martti (342 kpl)
6. Anton (325 kpl)
7. Mikko (293 kpl)
8. Juhana (285 kpl)
9. Aleksanter (113 kpl)
10. Tuomas (102 kpl)
11. Erik (101 kpl)
12. Tahvo (100 kpl)
13. Israel (75 kpl)
14. August (57 kpl)
15. Juonas (48 kpl)
16. Elias (43 kpl)
17. Apraham (40 kpl)
18. Emil (38 kpl)
19. Henrik (35 kpl)
20. Eemil (35 kpl)
Läänit, joihin Säkkijärvi eri aikoina kuului:
Viipurin Linnalääni 1290-1635, Ruotsi
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1635-1720, Ruotsi
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721-1743, Ruotsi (~Viipurin maantien pohjoispuoliset kylät)
Pietarin Kuvernementti 1721-1743, Venäjä (~Viipurin maantien eteläpuoliset kylät)
Viipurin Kuvernementti 1744-1811, Venäjä
Viipurin Lääni 1812-1917, Venäjä
Viipurin Lääni 1917-1940, Suomi
Päämajan sotilashallinto 1941-1944, Suomi
Selvyyden ja yhteisen sopimuksen mukaan maaksi merkitään suomalaisprofiileille aina "Finland"
Automaattisesti ajettu poikkeamaraportti Säkkijärven projektiin liitettyjen profiilien puutteista ja virheistä:
[https://www.ysj.fi/poikkeamat/project-44300.html]
LINKKEJÄ:
Digihakemiston Säkkijärven seurakunnan kirjat
KATIHA - Karjalatietokanta
HisKi Säkkijärvi