Antero (Andrei) Filipinpoika Vornanen

• Käsityön, laulun, piirustuksen ja voimistelun opettaja. Soanlahti ja Liperi
• Yksityisyrittäjä, kauppias. Varpakylä, Suojärvi.

Kanteleensoittaja

Syntymä / Birth / Рождение:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1889: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Births year 1889:
Корписелькя православный приход, метрические книги, рождений 1889 г.:

Nro 22. Synt. 18.08., kast. 22.08. Andrei. Vanhemmat: Tolvajärven kylän populi Filip Timofejev ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Tatjana Ignatjeva, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ja molemmat ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: Tolvajärven kylän talollinen Georgij Ignatjev ja Tolvajärven kylän populin Georgij Feodorovin vaimo Irina Andrejeva.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3911427

Avioliitto / Marriage / Брак:

Parikkalan evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1912:
Parikkala Evangelical-Lutheran Parish, Marriages year 1912:
Париккала лютеранский приход, браки 1912 г.:

Vihkimä aika: 04.11.1912, Kirkonkirjan lehti: Korpiselkä, 837, Vihittyin sääty, nimi, kotopaikka ja uskonto (jos ei ole luterilainen) ja vihkijä: Metsänvart. poika Andreas Filipinp. Wornanen Korpiselän Kreikk. Tal.t. Hilja Lyydia Matint. Joronen Mentalahti 4, Vihittyin ikä: 23, 23. Kaksi naimatonta. Vihki T. Tuominen.

Parikkala > vihityt, 1908-1918 > Sivu 84 ja 85 46: 1912 syyskuu
[https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...]

Kuolema / Death / Смерть:

Suojärven evankelisluterilainen seurakunta, kuolleet v. 1937: Suojärvi Evangelical-Lutheran Parish, Deaths year 1937: Суоярви лютеранский приход, смертей 1937 г.:

Seurakunta Suojärvi Lisätiedot: Ei tallennettuja lisätietoja.

Kuolinpäivä 23.2.1937, Hautauspäivä 2.3.1937, Asuinpaikka Varpakylä, Ammatti Kant. soittaja, Etunimi Antero, Muut etunimet -, Patronyymi -, Sukunimi Vornanen, Syntymäaika 1889, Sukupuoli Mies, Siviilisääty Naimisissa, Ikä (vv/kk/vk/pp) 47 / 5 / 0 / 23, Yliviivaus Ei, Kuolemaan liittyvää -, Hautaukseen liittyvää -, Kuolinsyy -, Kuolinseurakunta -, Hautausseurakunta -, Kirkonkirjan sivu158/3. Lisätiedot: Ei tallennettuja lisätietoja.

Kuolinmerkintä (Katiha 2, Suojärvi ev.lut.):

http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=K19370000782&srk=0516

Kuolinmerkintä (Katiha XAMK, Suojärvi ev.lut.):

https://katiha.xamk.fi/View.action?item=0516K19370000782&register=K...

Kuolinsyy Angina pectoris 3035 Sydänhalvaus

Elämäkerta / Biography / Биография:

Antero Vornanen sai käsityönopettajan koulutuksen Mäkisen ammattikoulussa Sortavalassa. Hän toimi sittemmin käsityönopettajana Soanlahden maamieskoulussa, kiertävänä käsityönopettajana Itä-Karjalan maamieskoulussa sekä käsityön, laulun, piirustuksen ja voimistelun opettajana Siikasalmen maamieskoulussa Liperissä. Hän oli Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistyksen sihteerinä ja neuvojana Lahdessa ja vastasi samalla kotiteollisuuskoulujen tarkastuksesta. [1]

Opetuksen ja neuvonnan tehtävistä hän siirtyi vuonna 1921 Helylän tehtaiden kokoonpano-osaston mestariksi Sortavalaan ja sieltä Utran lauttausyhdistyksen palvelukseen Joensuuhun. Täältä hän muutti Suojärven Varpakylään yksityisyrittäjäksi ostettuaan sisarensa perheeltä sekatavarakaupan. Muutto Suojärvelle oli merkittävä siksi, että hän perusti sinne puuverstaan ja korjauspajan voidakseen rakentaa kanteleita ja toteuttaa luovuutta keksijänä. Antero Vornanen oli "mies monena" ja poikkesi siten sukunsa perinteisistä ammateista ja elämäntavoista. [1]

Jo opettajavuosinaan hän oli rakentanut kymmenittäin kanteleita ja ollut asumillaan paikkakunnilla innolla mukana musiikkielämässä ja soittanut mm. kanteletta, viulua ja hanuria. Mutta nyt hänen oli mahdollista keskittyä sekä kanteleiden rakentamiseen että kanteleensoittoon aikaisempaa paremmin. Kanteleiden rakentamisessa hän suuntautui varsinkin pohjallisiin ja pohjattomiin pikkukanteleisiin ja siten elvytti 5-kielisen kanteleen soittoharrastusta. Kanteleiden rakentamisessa hän oli saanut ohjausta isältään Hilipalta. Mainittakoon, että Antero Vornanen oli rakentanut kanteleen itselleen jo poikasena - raaka-aineena oli ollut puinen sikarilaatikko. [1]

Antero Vornanen on kertonut, miten aikoinaan savupirtin 5-kielinen kantele syntyi: "Kantele tehtiin yleisimmin havupuusta, useassa tapauksesa hongasta. Kanteleeseen tarvittava puuaine otettiin hongan alimpien oksien väliltä, sillä vanhat kanteleentekijät ja soittajat pitivät parhaana kannelpuuna oksien väliltä otettua puuainetta. Onhan muuten aivan luonnollista, että latvapuu sisältää melko vähän pihkaa ja näin ollen on luonnostaan kepeämpää ja samalla miellyttävän kaikuisaa. Puuaineen kuivaaminen on ollut monivaiheista, sillä eihän kantele kahteen iltaan "syntynyt", harvoinhan jouduttiin sitä yhtäjaksoisesti valmistamaan. Vanhoissa kanteleissa sideaineena useissa tapauksissa on käytetty tuohta, kunnes rautanaulat ja liima tulivat tunnetuiksi. Viritystapit tehtiin koivusta, vieläpä joskus pihlajastakin. Kielet vanhimmissa kanteleissa olivat jouhesta, sittemmin messinkilangasta (vaskikannel) ja myöhemmin teräslangasta." [1]

Itse hän käytti materiaalina mäntyä, ts. honkaa sekä usein myös tervaleppää rakentaessaan viisikielisiä. Viritystapit hän vuoli koivussta. Antero Vornanen tunsi siis 5-kielisen kanteen rakentamisperinteen. Hän oli kantelesuunnittelija. Hänen suunnittelemansa mallin työpiirrustukset ja teko-ohjeet julkaistiin Yhteishyvän joulunumerossa vuonna 1931. Ne sisältyivät A.O. Väisäsen kirjoittamaan artikkeliin, jossa tämä selvitti Suomen eri puolilla tavattavia kanteleentekotapoja, niiden eroavuuksia sekä eri raaka-aineiden vaikutusta soittimen ääneen. Laajalevikkisen Yhteishyvän välityksellä Vornasen kantelemalli innosti useita rakentamaan suomalaisen perinnesoittimen. [1]

Antero Vornanen sai kanteleensoiton ohjausta isältään Hilippa Timofeinpoika Vornaselta, joka soitti 12-kielistä kanteletta. Hänen läpimurtonsa kanteleensoittajana tapahtui Suistamon kanteleensoitto- ja runonlaulukilpailussa vuonna 1911. Tuolloin 22-vuotias Vornanen voitti uuden kantelemusiikin sarjassa toisen palkinnon. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Tuomaristo kehottikin häntä vielä paneutumaan "kalevalaisen kanteleensoiton henkeen", olihan kilpailun tarkoituksena elvyttää kalevalaista soittoa ja laulua. [1, 2]

Suistamon kilpailusta alkoivat hänen konserttimatkansa, joilla hän kulki varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Hän esiintyi isänmaallisissa juhlissa, varuskunnissa, kouluissa ja yleensä juhlatilaisuuksissa, joissa kanteleensoittoa ja kansanmusiikkia arvostettiin. Yleisradiossa hän esiintyi useita kertoja ja soitti kahdelle presidentille, Relanderille ja Svinhufvudille. Järjestämiensä kanteleiltojen ohjelmana oli mm. kansansävelmiä Korpiselästä ja Salmista sekä omaa tuotantoa. Kalevalan riemuvuonna 1935 hän oli pääjuhlien huomatuimpia esiintyjiä. [1]

Vuonna 1936 Antero oli soittamassa Lyypekin Pohjoismaisilla päivillä - kuulijoiden joukossa mm. tuleva valtakunnanmarsalkka Hermann Göring. Samalla matkalla Pohjois-Saksan radio nauhoitti pikalevylle Kellojen soitto- ja Karhunkaatoon lähtö -sävelmät, jotka hän soitti 37-kielisellä suurkanteleella. Jo vuotta aikaisemmin hän oli soittanut Yleisradion pikalevylle suurkanteleella Karhunpeijaiset ja Katrillin. Molemmat äänitteet ovat säilyneet, joskin kotimainen äänite on heikkotasoisempi kuin Saksassa tehty. Saksassa äänitystekniikka oli tuolloin parempi kuin meillä Suomessa. [1]

Antero Vornanen sävelsi ja sovitti kantelemusiikkia. Hänen sävellyksiään ovat mm. Karhunpeijaiset, Karhunkaatoon lähtö, Kalevan kellot, Kirkonkellot, Katrilli, Kehtolaulu (Tuuti, tuuti, tuuti tuota lasta) ja Rajanlapsen mielialoja (Ikävä). Näistä tunnetuin on Kirkonkellot (eli Valamon kirkonkellot), jonka säveltäjä omisti presidentti Svinhufvudille. [1]

Mainittakoon, että Antero Vornanen osallistui Yleisradion järjestämään välisoiton sävellyskilpailuun, johon mukaan A.O. Väisänen oli häntä pyytänyt. Antero Vornanen sävelsi välisoiton, mutta kilpailun tuloksen hän sai ihmeekseen kuulla radiosta maininnalla, että sävellys on Väisäsen sovittama. Hänen nimeään ei edes sanottu. Välisoitto soi vieläkin Yleisradiossa. Säveltäjä ei saanut palkkiota työstään koskaan, eikä milloinkaan ole mainittu, että välisoiton säveltäjä on Antero Vornanen. [1]

Antero Vornasen kertoman kansanuskomuksen mukaan parhaiten oppii soittamaan kanteletta joulun ja loppiaisen välisenä aikana - synnynaikana kuten Karjalassa sanottiin - saunankiukaan päällä keskiyöllä se, joka vain niin uskaltaa tehdä. Lieneekö hän itse noudattanut tätä uskomusta, koska hänestä tuli erinomainen soittaja! Hän soitti perinteisellä tavalla lyhyet kielet lähinnä soittajaa. Antero Vornasella oli loistava tekniikka, luontaiset lahjat ja hän harjoitteli tunnollisesti. Poikansa Osmo Vornasen mukaan hän vahvisti sormenpäitään kuumalla silitysraudalla, jotta ne paremmin kestäisivät näppäilemistä. Hänen soittiminaan olivat pikku- välikokoiset- ja suurkanteleet. [1]

Kanteleensoittajana Antero Vornanen edusti kansansoittajain linjaa kuten esim. hänen aikalaisensa Vanja Tallas ja Eino Tulikari. Häntä ja Vanja Tallasta voidaankin pitää rajakarjalaisen kanteleperinteen taitureina - kansantaiteilijoina - ja karjalaisen soittotyylin huippuedustajina. [1]

Vornasten suvussa oli 40 kirjallisesti tunnettua runonlaulajaa. Heistä miehiä oli 20 ja naisia 19. Edellä on voitu tunnistaa suvun yhdeksän kanteleensoittajaa. Heistä kolme oli samalla runonlaulajia. Kanteleensoittajissa ei ollut ainuttakaan naista. Taidollisesti pisimmälle pääsi Antero Vornanen, joka koko sielultaan omistautui kanteleelle ja kantelemusiikille ja kohosi suureen julkisuuteen. [1]

Viitteet:

• [1] Rauno Malviniemi: Iro-neidon pojat. Vornasen sukuseura, Kokkola 1996, ss. 44-45.
• [2] Kooste Reijo Savola.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Korpiselän paikkakuntaprojekti
• Korpiselän Tolvajärven kyläprojekti
• Kirkonkellot/ Kanteleensoittaja Antero Vornanen. Karjalan Sivistysseura: http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/musiikki/kirkonkellot/
• Kuollut karjalainen kanteleensoittaja/ Viena-Aunus 3-4, 1937. Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura ry. http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 120. viikkoprofiili (25.03.2018-31.03.2018).