Arvi Jakosuo

Rehtori. Jyväskylä.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Rehtori Arvi Jakosuo kuoli Jyväskylässä 25.2. Hän oli syntynyt Suojärven Hyrsylän mutkan Hautavaaran kylässä 16.8.1928 kolmetoistalapsiseen perheeseen.

Talvisodan syttyessä Jakosuo jäi kylän evakuointipäällikkönä toimineen isänsä ja vanhemman veljensä kanssa sotavangiksi. Heidät siirrettiin liki tuhannen muun hyrsylänmutkalaisen sotavangin joukossa "tasavallan panttivankeina" Interposolkan vankileirille, Suatnoihin Vasoijärvelle, jossa nyttemmin toimii jälleenrakennettuna kukoistava luostari. Sieltä heidät palautettiin Suomeen vasta toukokuun lopulla 1940 ja sijoitettiin Helsingin Kaisaniemen koululle perustettuun karanteenileiriin.

Arvi Jakosuo valmistui opettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta. Opettajana hän toimi aluksi Porissa ja sittemmin Jyväskylässä Cygnaeuksen koulussa, jonka rehtorinvirasta (1966–88) hän jäi eläkkeelle. Kollegat ja oppilaat muistavat Arvi Jakosuota lämmöllä oivana opettajana sekä tasapuolisena ja rehtinä rehtorina, joka erosi edukseen perinteisestä johtajatyypistä. Hänen rehtorikaudellaan käynnistettiin Cygnaeuksen koulussa muun muassa musiikkiluokkatoiminta.

Opettajantyönsä ohella Arvi Jakosuo teki Jyväskylässä merkittävän ja pitkän uran yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli Kansallisen Kokoomuspuolueen edustajana useamman kauden niin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa kuin kaupunginhallituksessakin ja toimi myös niin kaupunginvaltuuston kuin kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajana. Hän oli myös tulla valituksi kansanedustajaksi vuoden 1979 eduskuntavaaleissa. Aikalaispoliitikot muistavat Arvi Jakosuon arvostettuna, maltillisena ja yhteistyöhaluisena kollegana, joka oli erityisen taitava puhuja. Poikkeuksellisen monialaisen elämäntyön ja elämänkokemuksen omaavana ja sivistyneenä sydämen ihmisenä hän erottautui edukseen muista tavanomaisista poliitikoista. Arvi Jakosuo oli myös usean vuoden muun muassa Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston ja -neuvoston, Suo-säätiön hallituksen ja sen hallintoneuvoston jäsen. Yhteiskunnallisen toiminnan sekä raja-karjalaisen että ortodoksisen perinteen ohella Arvi Jakosuon sydäntä lähellä olivat myös taide ja ruumiin kulttuuri. Hän oli aktiivinen ja tunnustettu vaikuttaja niin Mieskuoro Sirkkojen kuin Suomen ja Jyväskylän Ladun toiminnassa.

Sotilasarvoltaan Arvi Jakosuo oli reservin kapteeni.

Erityisen rakkaaksi paikaksi Arvi Jakosuolle tuli 1960-luvun lopusta Rautalammilla sijaitseva Velan huvila laajoine kalastusvesineen.

Viimeisimpänä harrastuksenaan Arvi Jakosuo sai valmisteltua julkaisukuntoon myös oman kotikylänsä Hautavaaran yksityiskohtaisen talokartan sotaa edeltävältä ajalta tsasounineen ja kalmistoineen. Perhe sekä laaja suku- ja ystäväkunta muistaa Arvi Jakosuon aina avuliaana, lempeänä, ryhdikkäänä ja rakastettavana puolisona, isänä ja lähimmäisenä. Kirjoittajat ovat vainajan sisarusten lapsia.

Matti Jakosuo, Mitro Repo