Clemet Söfringsson Juusten, till Juttila

Klemet Söfringsson till Juttila
Hauhon nimismies, Tuuloksen Juttilan kylän Ylöskartanon isäntä.

Klemet Söfringsson Juusten oli Impolan mukaan hyvin toimeen tuleva. Hän oli Hauhon kirkkoherran Söfring Persson Juustenin poika. Hän toimi Hauhon voutina vuonna 1588 ja 1592-1594. Hän omisti vuonna 1602 rälssitiloja, mikä antaisi tukea Ramsayn esittämälle käsitykselle Juustenin suvusta ”vanhana rälssisukuna Viipurin pitäjästä”. Klemet Söfringsson Juusten johti vuosina 1607-1608 yhdessä veljensä, amiraali Benkt Söfringssonin kanssa Viipurin Juustilan kanaalin töitä. Hän omisti kivitalon Viipurin Nyportissa. Lisäksi hän sai äidinperintönään Tuuloksen Juttilassa verotalon, jonka omistukseen hän sai kirjeessä luvan kuningas Sigismundilta. Klemet Söfringsson sai verovapauden myös kotitilaansa Tuuloksen Sappeessa. Hänestä ei ole lähdemerkintää vuoden 1626 jälkeen.
(Henrik Impola: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. Skrifter utgivna av Genealogiska Samfundet i Finland 59, Helsingfors 2011. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2011, s.92)

Henrik Impola: Clemet Söfringsson till Juttila (Tuulois). Av släkten Juusten, son till kyrkoherden i Hauho Severin Persson Juusten, herr Söfring i Hauho och hans till namnet okända hustru. Kallades ”välbördig” och upptogs så sent som 1602 i frälserusttjänstlängden, vilket stöder Ramsays uppfattning om släkten Juusten som ”en gammal frälsesläkt från Viborgs socken”. Källorna bekräftar dock inte Ramsays förmodan om släktskapsförbindelser med adliga Juttilasläkten. Borgare i Viborg. Fogde i Hauho och Övre härad 1588 och 1592-94. Borgmästare i Viborg 1600-25. Ledde 1607-1608 med sin bror Bengt kanalarbeten vid Juustila. Kritiserad av stadens borgare för sin undfallenhet gentemot ståthållaren Arvid Tönnesson. Ej nämnd i trycta källor efter 1625. Ägde i Juttila by som mödernearv ett skattehemman av 1/6 skatt och 6 spannland (Lagus) eller 11-14 öresland (Jutikkala) samt fick 14.7.1594 konung Sigismunds brev på att få njuta och behålla detta hemman. Denna i Reg 1602 omnämnda sätesgård hörde inte till det gamla frälset i byn utan var enligt Jutikkala ”ett gammalt storbondehemman”. Erhöll för besoldning och skadestånd frihet på ett hemman av 5/6 skatt i Sappis i Tuulois. Frälserusttjänstskylgigheten härrörde från att landbohemman med 20 dalers ränta. Ägde ett stenhus vid Nyporten i Viborg. Gift med N. N.
(Henrik Impola: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. Skrifter utgivna av Genealogiska Samfundet i Finland 59, Helsingfors 2011. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2011, s.92)

Jully Ramsay: Klemet Severinsson Juusten, ”välbördig”, fick 1594 11/12 frihet för sitt hemman i Juttila by i Tuulois kapellsocken. Fogde i Hollola härad 1592-1594. Borgmästare i Viborg 1600-1625. Befriad från erläggandet af tull 1606 och 1607 af gränskommissarierne ”för den flit och omak han framför alla andra borgare om befästningens byggning och förbättring hafver haft”. Ledde 1607-1608 med sin broder, amiralen Benkt Severinsson, kanalarbetet vid Juustila. Egde en gård vid Nyporten i Viborg. Barn: Severin Klemetsson, Fältväbel under Villiam Leslies fana 1623. Krister Klemetsson, Rumormästare under Klas Kristerssons fana, † 1614.
(Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. 1909-1911, s.216)
http://runeberg.org/frfinl/0229.html

Matti Walta esittää julkaisussaan Virkamiesmatrikkeli 1540–1600 (viite 41, voudintilit 4329), ettei Tuuloksen nimismies Clemet Söfringsson olisi voinut olla samaan aikaan Viipurin pormestari, vaikka niin onkin yleisesti oletettu. Jälkimmäiselle merkittiin lisäksi patronyymi Sigfridsson.
Esko Karisalmen tiedonto 2021 Suomen Sukututkimusseuran keskustelusivustolla SukuForum:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=322203#post322203

Hauhon voudin Klemet Söfringsson Juustenin poikia olivat ainakin ratsumiehinä mainitut Söfring, Krister sekä Anders Klemetinpojat.

Tuuloksen Ylöskartanon isäntä 1583-1625
Klemet Söfringsson rekisteröitiin Tuuloksen Juttilan kylän Ylöskartanon isännäksi vuodesta 1583 lähtien. Hän sai kuninkaalta kirjeellä oikeuden omistukseen vuonna 1594. Tilaa oli isännöinyt leski Valborg. Klemet isännöi tilaa vuoteen 1625 saakka. Sitten tilan isännäksi merkittiin vänrikki Anders Klemetinpoika vuosina 1629-1636, ja tila oli autioitunut. Anders oli ratsastanut Henrik Sigfridssonin joukoissa. Vuodesta 1637 lähtien Henrik Månsson Spåre rekisteröitiin tilan omistajaksi.
Tuuloksen Juttilan kylän Ylöskartano 1580-1599: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564674
Tuuloksen Juttilan kylä SAY 1620-1639: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=612290

Klemetin ja hänen poikansa Andersin isännöimä Juttilan Ylöskartanon tila sijaitsi Tuuloksen kirkonkylän pohjoispuolella Pyhäjärven itärannalla. Vuonna 1600 alkavalla jaksolla Klemet Söfringsson merkittiin nimismieheksi ja tila Daniel Golanzin sekä Claes Christerssonin joukkojen ratsutilaksi.
Tuuloksen Ylöskartano 1600-1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564701

Tuuloksen Ylöskartano 1855, Gustaf Adolf Kalmberg. Jyväskylän Yliopiston karttoja: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2007814

Tuuloksen Mustilan isäntä 1589-1593
Klemet Söfringsson merkittiin autioituneen Tuuloksen Mustilan tilan isännäksi vuosina 1589-1593, sitten tila jälleen autioitui. Sen omistajaksi merkittiin rälssimies Jacob Lucasson. Tila sijaitsi aivan Ylöskartanon pohjoisnaapurissa.
Tuuloksen Mustila SAY 1580-1599: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=612155

Tuuloksen Sappeen uudistilallinen 1589-1600
Klemet Söfringsson rekisteröitiin uudistilan isännäksi Tuuloksen Sappeella vuodesta 1589 lähtien. Hän sai vuonna 1597 ja 1598 rälssikseen myöskin kaksi taloa naapurista. Sappeen kylä sijaitsee Ylöskartanon ja Mustilan pohjoispuolella ja sen maat ulottuvatkin aina Iso-Roineveden itärannalle saakka. Klemet merkittiin tilalla vielä vuonna 1600.
Tuuloksen Sappeen kylä SAY 1580-1599: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=612160
Hauhon Sappeen kylä SAY 1600-1619: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=158093

Hauhon Päitsärlän kylän talollinen 1595-1599
Klemet Söfringsson isännöi autiona ollutta Päitsärlän kylän tilaa vuosina 1595-1599. Sitä oli edesmenneen Henrik Arvidssonin jälkeen hoitanut rouva Margareta vuosina 1583-1587, sitten autiona vuoteen 1593. Päitsärlän kylä sijaitsi Hauhon kirkonkylän luoteispuolella Vitsiälän kylän vieressä.
Tuuloksen Petjarlan kylä SAY 1580-1599: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=612150
Hauho Päitsärlän kylä SAY 1580-1599. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=283123

Viimeinen kirjaus Hauhon nimismies Klemet Söfringsson Juustenista oli Tuuloksen Juttilan kylän Ylöskartanon tilan isäntänä vuonna 1625. Impola antaakin hänelle lisänimen Clemet Söfringsson till Juttila. Maatilan isännäksi tuli hänen poikansa, vänrikki ja ratsumies Anders Klemetinpoika.

Peder Juustenin jälkeläisiä, sukutaulut Juha Varola:
http://varola.fi/jviipuri/jviipuri_files/data.html

Juusten sukusivut, Wirmaila:
http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/sukujuusteen.html

Viipurin Juusteniun sukua, keskustelua Suomen Sukututkimusseuran keskustelusivustolla SukuForum:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=2708

Juustenin suvun mahdollisia jälkeläisiä, keskustelua Suomen Sukututkimusseuran keskustelusivustolla SukuForum:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=39776

Hauhon nimismies Klemet Söfringsson till Juttila teki arvokkaan elämäntyönsä Hauhossa. Hän ei kuitenkaan ollut aatelinen, joten häneen ei pidä liittää veljensä Bengt Söfringssonin saamaa aatelisvaakunaa.