Grigorei ("Ukko-Riiko") Ivaninpoika Bogdanov

Valtiontalonpoika. Lusma, Repola, Aunus, Venäjä. д. Лужмы.

"Repolan pitäjän Lusman kylässä syntyi vuonna 1830 tai -31 Riiko-niminen mies. isänsä ainoa poika, josta kehittyi voimiltaan ja ruumiinrakenteeltaan vahva mies. Hänelle syntyi vuonna 1860 poika Pekka ja seitsemän tytärtä, jotka sitten menivät naimisiin Iivana Höttöselle Lentiiran kylään, Teppana Leskiselle Kiimanvaaraan ja leskeksi jouduttuaan Tuomahalle Kolvajärvelle, Karottiselle Vuokkiniemelle, Petteri Tsernille Tuulivaaraan, Timo Mauraselle Koroppiin ja Kormilaiselle Kovasjärvelle, Ivan Marttiselle Solkankylään. Ukko Riiko oli kova kasken kaataja ja ahkera kalastaja, niin että talo vaurastui hänen elämänsä aikana ja hän sai maanviljelyksestä ensimmäisen palkinnon, kultamitalin, lääninhallitukselta. Hän kuoli noin 80 vuoden vanhana."

(Lähde: Grigorieffin suvun historiaa … Kuvaus: Pekka Kyöttinen kertoo: Grigorieffin suvun historiaa, Yrjö Riionheimon haastattelu ja hänen muistiinpanonsa. Yrjö Riionheimon kopiosta kirjoittanut puhtaaksi Heikki Tarma. Linkki:

[http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/dokum...])

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
”Grigori Bogdanoffin syntymäaika on 1800-luvun alku, mahdollisesti 1810-luku ja hän oli ollut isänsä ainoa poika, kertoo puolestaan Kyöttinen. Grigori Bogdanoffin isän syntymäaika sattuisi näin 1760-luvulle. Vaikka Pekka Kyöttinen sanoo Grigorin syntyneen vuonna 1760, lienee syntymä katsottava osuneeksi tuolle vuosikymmenelle. Hänen nimensä olisi ollut Iivana, haukkumanimeltään Parta. Sukunimeltään hän oli luultavammin ollut Törhönen, koska Iivanan pojanpoika Petri käyttää itsestään nimeä Tergujeff eli Törhönen esittäytyessään eräälle suomalaiselle matkailijalle. Iivana "Parta" Törhönen oli ollut sotilaskarkulainen ja asettunut asumaan Lusmaan, jossa oli ollut hyvät piileskelymahdollisuudet. Siellä ollessaan hän olisi tavannut jonkun naisen ja suhteesta syntynyt avioton poika, jolle annettiin nimi Grigori. Koska Bogdanoffeiksi kutsuttiin kaikkia aviottomia lapsia, alettiin Grigoriakin kutsua tällä nimellä. Mutta poika halusi välttää käyttämästä tätä leimaa sukunimeä, ettei hänen avioton syntyperänsä olisi paljastunut. Niinpä hän alkoi kutsua itseään Riikoksi, joka sitten vanhemmalla iällä sai etuliitteen Ukko. "Ukko-Riiko oli kova kaskenkaataja ja ahkera kalastaja niin että talo vaurastui hänen elämänsä aikana ja sai hän maanviljelyksestä ensimmäisen palkinnon kultamitalin lääninhallitukselta. Hän kuoli noin 80 v. vanhana" (P. Kyöttinen). Ukko-Riiko avioitui aikanaan erään Jelenan kanssa, jonka sukunimeä tai kotipaikkaa emme tiedä. Riikon perheeseen syntyi 1830 tai 1831 poika Pekka ja seitsemän tytärtä, jotka sitten menivät naimisiin Iivana Höttöselle Lentiiran kylään, Teppana Leskiselle Kiimanvaaraan ja leskeksi jouduttuaan Tuomahalle Kolvasjärvelle, Karottiselle Vuokkiniemelle, Petteri Tsernille Tuulivaaraan, Timo Mauraselle Koroppiin ja Kormilaiselle Kolvasjärvelle, Ivan Marttinaiselle Solkan kylään (Tsolkka). Tiedämme, että Iivana Höttösen kanssa naimisiin menneen naisen nimi oli Outi, Teppana Leskiselle ja sittemmin Tuomahalle menneen nimi oli Narvana. Tämä Tuomas oli Repolan ainoa seppä, joka kykeni tekemään vaikeampia töitä. Sepän sukunimi oli Keränen ja hän teki hevosenkenkiä, kengännauloja, sirppejä, viikatteita, saranoita ja muita tarviskaluja. Taloissa yleensä tehtiin vähäisempiä sepäntöitä. Timo Mauraselle menneen nimi Anna ja Iivana Marttiselle oli Okuliina. Muiden Pekan siskojen nimiä ei tunneta.” (Lähde: Tarma Heikki: Karjalaiset kauppiaat Joensuussa 1920-luvulla. Heikki Tarma 1996. s. 90-92)