Grigori Petterinpoika Riionheimo

Lusman asukkaat 31.7.1920 (Pentti Keynään aineistot, Karjalan sivistysseura, Sampo-tietokanta: [http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/content/31-7-1920-lusm...]

Grigorjew, Grigor Peterinp., talollinen, isäntä, lautamies 1919, kunnanvaltuuston jäsen 1918, elintarvikejakelija s. 14.11.1869 v.l., venäl. kk. 3lk.

aviol. 1. 12.6.1891 v.l. taloll. tr. Klaudia Jaakopintr. os. Samoilow, Rukajärveltä, kuollut 11.7.1910 u.l.

aviol. 2. 2.10.1911 Nurmeksessa puusepän tr. Alina Augusta Richardintr. os. Juntunen, s. Kajaani 24.12 1880 u.l.

Lapset: 1. Viktor, Joensuu

Nadeschda, s. 17.9. 1884, naimisissa Lentierassa taloll. Pekka Höttösen kanssa

Olga, s. Joensuussa 20. 7.1902, suomal. kk. 2 luokkaa, venäl. kk. 2 luokkaa

Maria, s. Joensuussa asuinp. Viipuri, käy tyttökoulua

Lubow, s. Nurmes, asuinp. Viipuri, käy alkeiskoulua

Aleksandra, s. Nurmes 19.1.1908 u. 1., venäl. kk. 2 lk., suomal. kk. 2 lk.

Grigor, adopteerattu sedälle kaupp. Feodor Grigorjeffille

2. Raisa, s. Nurmes 3.3.1912 u.l., suomal. al. kk. 1 lk.

Lero, s. 19.8.1913 u.l.

Lydmila, s. 14.2.1915 u.l.

Alvian, s. 8.9.1916 u.l.

Valentin, s. 4.4.1918 u.l.

Irja, s. 13.6.1920 u.l.

Grigori Riionheimo kuollut (Viena-Aunus, No.7-8, 1944, 102):

[http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...]

Joensuun ortodoksinen hautausmaa:

[http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=1...]

”Grigori Grigorieff syntyi 14.11.1869 Repolan Lusman kylässä, ja hän oli vanhin aikuisikään eläneistä Riion Petrin pojista. Grigori perusti Joensuuhun sekatavarakaupan v.1892 ja v.1893 vielä räätälinliikkeen. Molemmat liikkeet menestyivät erittäin hyvin. Joka vuosi, aina v.1896 saakka, hänen kauppansa liikevaihto kaksinkertaistui. Veljensä Feodorin tavoin Grigorikin antoi velkaa kaikille, jotka sitä vain pyysivät. Liikkeen saamiset kasvoivat, eikä kassaan jäänyt lopulta varoja maksaa tavarantoimittajille laskuja. Niinpä nämä v.1896 kyllästyivät odottelemaan saamisiaan ja hakivat Grigori Gigorieffin yritykset konkurssiin. Grigori oli avioitunut kahdesti, avioliitosta Klaudia Jakovlevin kanssa syntyi kymmenen lasta ja avioliitosta Alina Juntusen kanssa syntyi seitsemän lasta. Grigorin sukua elää Suomessa edelleen … Monien kauppiaiden ura päättyi huomautukseen "köyhtynyt" tai "af sig kommen". Niinpä vuosien 1896-1900 luettelossa mainitaan 134 nimeä kauppiaista, joista 41 jäi ilman verotettavia tuloja. Laajaksi paisunut velkakauppa ja puutteellinen kirjanpito olivat ainakin joissakin tapauksissa epäonnistumisen syynä. Niinpä esimerkiksi 1890-luvulla vararikkoluetteloon kirjattiin seuraavia nimiä: Otto Laxell, Olli Lappalainen, Ivan Purmonen (kahdesti), Reinhold Mohell (velat 270 000 mk) ja Grigori Grigorieff. (Lähde: Martikainen, Unto: Kaupankäyntiä ja Joensuun toritunnelmaa. Kustantaja Laaksonen, Kariston kirjapaino, Hämeenlinna 2010, s. 145)

”Vuonna 1918 Repolassa ilmeni liittymishalukkuutta itsenäistyneeseen Suomen valtioon. Kunnanneuvosto kutsui koolle kansalaiskokouksen 2.8.1918, jossa laadittiin ehdot Suomeen liittymisestä. Samalla valittiin valtuuskunta saattamaan ehdot Suomen valtiovallan tietoon. Seuraavaksi pidettiin yleinen kokous 31.8. 1918, jossa yhteydessä tehtiin päätös Repolan liittämisestä Suomen valtioon. Syksyllä 1918 perustettiin tarvittavat kunnalliset elimet sekä myös kirkkoneuvosto. Repolalaiset kääntyivät myös valtionhoitaja Mannerheimin puoleen ja ilmaisivat halunsa Repolan seurakunnan liittämisestä Suomen kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Vaikka Repola oli täysin karjalainen alue, hallinnollaan se poikkesi Suomesta. Seurakunta oli osa kunnallista organisaatiota. Pappi sai palkkansa kunnan rahoista. Kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin A. F. Törhönen, F.V. Netsäinen, A. Jegoroff, G. P. Grigorjeff, V. Therni, S. Pavlov, S. Triihponen, Paavo Höttönen ja Jaakko Nesterinen. Syksyllä 1918 Repola liitettiinkin väliaikaisesti Suomen valtioon.” (Lähde: Stefan Holm: Seurakunta vallankumouksesta sen lakkauttamiseen. Teoksessa Tarma, Heikki (toim.): Aunuksen Repola. Repola-Seura r.y. Gummerus, Jyväskylä 2001. s. 98)

Lauri Turja: Mursut, 4. osa, Repolainen-lehti, 16/2000:

[http://repola-seura.net/repola_aineisto/repolainen/R_16/mursut_16.html]

”G.P.GRIGORJEFF (RIIONHEIMO) … syntyi aivan Suomen rajan läheisyydessä Lusman kylässä. Hän joutui nuorena läheisiin kosketuksiin suomalaisten kanssa ja omaksui lämpimän suhteen Suomeen. Myöhemmin hän toimi liikemiehenä Suomessa. Venäjän vallankumouksen jälkeen oli hän ensimmäisten joukossa, jotka alkoivat toimia heimomme hyväksi. Riionheimo oli yksi repolalaisten pienestä aktiivisten joukosta, jotka kävivät neuvotteluja suomalaisten kanssa siitä kuinka Karjala erotettaisiin Venäjästä. Samoin neuvoteltiin kuinka voitaisiin suojella Repolaa ja Karjalaa bolshevikeilta. Neuvotteluissa oli myöskin tullut esille autonomian saaminen Karjalaan. Näissä neuvotteluissa hänelle oli varattu vaativa edustustehtävä kihlakunnan semstvokokouksiin. Väliaikaisen hallituksen aikana hänet valittiinkin kihlakunnan semstvokokouksen jäseneksi. Hän esitti kokoukselle, että se ottaisi ohjelmaansa autonomian saamisen Karjalaan. Hänet valittiin jäseneksi myöskin kuvernementin semstvokokoukseen. Tämä kokous muodostui hyvin sekavaksi, koska bolshevikit yrittivät kaikin tavoin häiritä kokouksen kulkua. Kokouksessa ei saatu mitään päätöksiä aikaan, koska sotilaat uhkasivat hajoittaa kokouksen. Kokousedustajat poistuivat koteihinsa. Riionheimo otti osaa moniin tehtäviin. Hän oli suunnittelemassa uudistuksia ja yritti vaikuttaa heimomme parempaan tulevaisuuteen. Tilanteen muututtua suunnitelmista oli luovuttava. Mainittakoon, että ensimmäinen suomenkielinen koulu aloitti toimintansa Riionheimon talossa talvella 1918. Tämä tapahtui ennen Repolan liittymistä Suomeen.”

Maiju Keynäs: Grigori Riionheimon haastattelu (Karjalan Sivistysseuran arkisto):

[http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/dokum...]

Em. haastattelu (osia siitä) tässä profiilissa Media-välilehdellä.

"Grigori-poika lähetettiin toisella vuosikymmenellä ollessan Pietariin Miininin kauppaliikkeeseen juoksupojaksi ja oppimaan kirjoitus- sekä lukutaitoa, kun paikkakunnalla ei sellaista mahdollisuutta ollut. Palveltuaan kymmenkunnan vuotta liikkeessä hän pääsi vanhemmaksi myyjäksi. Opittuaan hyvän kirjoitus ja lukutaidon, silloin isä perusti hänelle kauppaliikkeen Repolan kirkolle. Vanhimpana pojista hänen ei tarvinnut suorittaa sotapalvelusta. Mutta Grigorista oli tämä liikepaikka liian hiljainen ja pieni ja hän halusi ja saikin ukon suostumaan siihen, että liike perustettiin Joensuuhun vuoden 1890 paikkeilla (vuonna 1892 hänen perusti sekatavaraliikkeen, joka meni konkurssiin vuonna 1896, ilmeisesti tulipalon seurauksena. Vuonna 1893 hän perusti räätäliliikkeen, joka loppui myös vuonna 1896. Heikki Tarma) kun hän oli mennyt naimisiin Klaudia Samulisen kanssa Rukajärven Zolmosta. Joitakin vuosia liikettä harjoitettuaan sattui onnettomuus: kauppatalo varastoineen paloi poroksi ja ellei äiti oman elämänsä uhalla olisi tunkeutunut palavaan huoneeseen, olisi Vikke poika jäänyt liekkeihin. Isä ei ollut silloin kotona."

(Lähde: Grigorieffin suvun historiaa … Kuvaus: Pekka Kyöttinen kertoo: Grigorieffin suvun historiaa, Yrjö Riionheimon haastattelu ja hänen muistiinpanonsa. Yrjö Riionheimon kopiosta kirjoittanut puhtaaksi Heikki Tarma)

[http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/dokum...]