Gustaf Komppa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Komppa:

Gustaf Komppa (28. heinäkuuta 1867 Viipuri – 20. tammikuuta 1949 Helsinki) oli arvostetuimpia suomalaisia kemistejä. Hän toimi kemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa 1908–1937 ja Turun yliopiston kanslerina 1935–1945. Komppa toimi ensimmäisenä Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtajana.

Hänen tunnetuimpia saavutuksiansa oli kamferin kokonaissynteesin kehittäminen vuosina 1901–1903 sekä myös pineenin totaalisynteesin kehittäminen 1937. 1930-luvulla Komppa kehitti ns. Komppa-menetelmän synteettisen bensiinin valmistamiseksi turpeesta ja puuraaka-aineesta mutta ei onnistunut saamaan rahoitusta bensiinin teollisen valmistamisen aloittamiseen. Komppa sai mainetta myös koristepuiden ja -kasvien viljelijänä.

Kunta Karjalohja. Kylä Tammisto. Tilan nimi Tammisto. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Gustav Komppa , Siiri o.s. Andelin Lisätietoja Tammisto, 23 km Pohjankurun asemalta ja 106 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1919 prof. Gustav Komppa ja puolisonsa Siiri (o. s. Andelin). Pinta-ala 164,51 ha, josta peltoa 49,22, luonnonniittyä 0,5, metsämaata 114,29 ja joutomaata 0,5 ha. Pellot epätasaisia savi-, hiekka-, suo- ja multamaita, niistä on 10 ha kivi- ja risusalaojissa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Lohjanjärven rannalla. Päärakennus, navetta ja talli puusta v:lta 1918, sikala sementtitiilistä v:lta 1928 ja 200 kanan kanala puusta v:lta 1923. Karjasuojissa painovesi. Viljelysjärjestys: kesanto, syysvilja, 3 heinää, 2 kevät-viljaa. V. 1929 oli 6 ha kesannolla, 3,25 rukiilla, 3 vehnällä, 10 kauralla, 0,5 ohralla, 0,5 sekaviljalla, 0,25 herneellä, 1 perunalla, 0,3 rehujuurikasveilla, 21,42 heinällä ja 3 ha muussa käytössä. Kotieläimiä: 6 hevosta, 21 lehmää, 2 sonnia, 3 sikaa ja 80 kanaa. Karja Ay- ja sekarotua, kanat valkoista leghornia ja sekarotua. Maito viedään meijeriin, munia, perunoita ja lihaa myydään paikkakunnalle. Metsä järkiperäisesti hoidettua kuusivaltaista metsää. Tilalla on suuri ulkolaisten puulajien, pensaiden ja monivuotisten kukkien koeviljelys. Yhteensä noin 1 500 eri lajia.

Lähde Suomen maatilat, I osa

Yksi Suomen etevimmistä kemisteistä.

Gustaf Komppa (28. heinäkuuta 1867 Viipuri – 20. tammikuuta 1949 Helsinki) oli arvostetuimpia suomalaisia kemistejä 1900-luvun alkupuolella. Hän toimi kemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa 1908–1937 ja Turun yliopiston kanslerina 1935–1945. Hän oli merkittävä yhteiskunnallinen toimija Suomen tiede-elämässä.

Gustaf Komppa (28.7.1867–20. 1.1949) on yksi Suomen kaikkien aikojen arvostetuimmista kemisteistä. Professori Komppa teki lähes viisi vuosikymmentä kestäneen elämäntyön Teknillisen korkeakoulun kemian opettajana ja tutkijana. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Kamferin synteesi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Komppa