https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Academy_of_Science_and_Letters

Finnish Academy of Science and Letters (1908-)

The Finnish Academy of Science and Letters (Finnish Suomalainen Tiedeakatemia; Latin Academia Scientiarum Fennica) is a Finnish learned society. It was founded in 1908 and is thus the second oldest academy in Finland. The oldest is the Finnish Society of Sciences and Letters, which was founded in 1838.

Members

The academy has a total of 328 seats for Finnish members. When a member of the academy turns 65 years, his seat is free for selection of a new member, but he remains a full member until death. The seats are divided into two sections.

Section of Science (189 seats)

• Mathematics and Computer Science 28 members
• Physics and Astronomy 26 members
• Geosciences 24 members
• Chemistry 21 members
• Biology 22 members
• Agriculture and Forestry 22 members
• Medicine 46 members

Section of the Humanities (139 seats)

• Theology and Religion 11 members
• Philosophy and Aesthetics 12 members
• Psychology and Pedagogy 14 members
• History and Archaeology 17 members
• Finno-Ugric Studies 17 members
• Linguistics 21 members
• Jurisprudence 18 members
• Social sciences 29 members

Foreign members

Since 1924, foreign members have also been invited to the academy. A foreign scientist who has proven to be a leading researcher can be elected as a foreign member. The selection of foreign members follows the same strict principles as the selection of domestic members. Foreign members represent the best of science around the world.

Vaisala Prize

The Vaisala Prize (Finnish: Väisälä Prize) was established by the Finnish Academy of Sciences and Letters in cooperation with the Väisälä Foundation. The prize is awarded to outstanding scientists in the active parts of their careers in the fields of mathematics and natural sciences.[2] The prize is awarded by the Board of the Finnish Academy of Science and Letters. The first prize was awarded in 2000 and has been awarded annually since then. The Vaisala Prize is analogous to the Fields Prize for young mathematicians and has the same remuneration of 15 thousand, but is paid in euros (for 2021 this is about one and a half more than the Fields Prize due to the difference in exchange rates of euro and canadian dollar).

See also

Members of the Finnish Academy of Science and Letters

Vaisala Prize Laureates

Official gome page of the Finnish Academy of Science and Letters

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Tiedeakatemia

Suomalainen Tiedeakatemia (1908-)

Suomalainen Tiedeakatemia eli Academia Scientiarum Fennica (engl. Finnish Academy of Science and Letters) on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen keskusseura, joka sääntöjensä mukaan edistää tutkimusta ja toimii korkeatasoista tutkimusta harjoittavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Tiedeakatemialla on yli 800 kotimaista ja 180 ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella.

Suomalaisen Tiedeakatemian toimitilat ovat Helsingissä Mariankadulla.

Historia

Historiallisesti Suomalainen Tiedeakatemia on ollut nimenomaan suomenkielisen tieteenharjoituksen edistäjä. Huhtikuussa 1909 pitämässään vuosikokousesitelmässä Eliel Aspelin-Haapkylä liitti Suomalaisen Tiedeakatemian perustamisen luontevaksi jatkoksi sitä kehitystä, joka oli alkanut Mikael Agricolan Uuden testamentin suomentamisesta, Elias Lönnrotin Kalevalan julkaisemisesta ja J. V. Snellmanin kansallisuusaatteen jalostumisesta poliittiseksi fennomaniaksi. Aspelin-Haapkylän näkemyksen mukaan Tiedeakatemian perustaminen oli siten historiallinen välttämättömyys.

Suomalaisen Tiedeakatemian perustava kokous pidettiin 10. lokakuuta 1908. Valmistavassa kokouksessa 1907 olivat mukana Eliel Aspelin-Haapkylä, J. R. Danielson-Kalmari, J. J. Karvonen, Taavi Laitinen, Gustaf Komppa, Kaarle Krohn, Hjalmar Mellin, J. J. Mikkola, Heikki Paasonen, E. N. Setälä, O. E. Tudeer ja Matti Äyräpää. Näistä Danielsson-Kalmari, Mellin ja Setälä olivat myös Suomen Tiedeseuran jäseniä ja Komppa ja Krohn valittiin jäseniksi vuonna 1908, Paasonen vuonna 1909 ja Mikkola vuonna 1915.

Toiminta

Seuran jäsenmäärä on rajoitettu ja jäsenistö valitsee itse uudet jäsenet. Tiedeakatemia jakaantuu matemaattis-luonnontieteelliseen ja humanistiseen osastoon, jotka edelleen jakautuvat tieteenalakohtaisiin ryhmiin. Uudet jäsenet valitaan vuosikokouksessa huhtikuussa.

Tiedeakatemian kotimaiseksi jäsenmääräksi on rajattu enintään 333 alle 65-vuotiasta jäsentä, joista matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa 194 ja humanistisessa osastossa 139. Jäsenen täyttäessä 65 vuotta hänen kiintiöpaikkansa tieteenalakohtaisessa ryhmässä vapautuu, mutta hän jatkaa Tiedeakatemian täysivaltaisena jäsenenä. Tiedeakatemian jäsenyyttä pidetään erityisenä tiedeyhteisön tunnustuksena kuulumisesta alansa eliittiin. Akatemian kunniajäseniä ovat kanslerit Risto Ihamuotila ja Kari Raivio, professorit Elina Haavio-Mannila, Marjatta Hietala, Bengt Holmström, Heikki Palva, ja Jarmo Visakorpi sekä akateemikko Risto Nieminen.

Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Lisäksi Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja erityisesti nuorille tutkijoille. Tiedeakatemia rahoittaa tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja muun muassa Väisälän rahastosta, Jutikkalan rahastosta, Brusiinin Säätiöstä sekä Öhmannin Säätiöstä.

Apurahojen lisäksi Tiedeakatemia myöntää myös erilaisia palkintoja. Väisälän palkinto jaetaan vuosittain 1–3 aktiivivaiheessa olevalle, jo ansioituneelle tutkijalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 2000, ja se myönnetään Väisälän rahaston tukemille aloille. Vuodesta 2011 on jaettu Humanistipalkinto uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Joka kolmas vuosi myönnetään Eino Jutikkalan historiapalkinto ansiokkaasta historiantutkimustyöstä akateemikko Eino Jutikkalan testamentin mukaisesti. Tiedeakatemia myös myöntää vuosittain kunniapalkinnon yhdelle tieteellisessä työssään ansioituneelle akatemian jäsenelle. Vuodesta 2017 Tiedeakatemia on jakanut kahden vuoden välein Pro Scientia -palkintoa ansioituneelle tieteen puolestapuhujalle.

Organisaatio

Suomalainen Tiedeakatemia on rekisteröity yhdistys, jonka ylintä toimivaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Suomalaisen Tiedeakatemian asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Hallituksen esittelijänä ja päätösten toteuttajana toimii Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri, joka vuoden 2016 alusta on toiminut täysipäiväisenä. Pääsihteerin tehtävässä on vuodesta 2016 toiminut professori Pekka Aula.

Esimiehet

Luettelo on täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Tiedeakatemia