Harald "Harry" August Fabritius

HARALD AUGUST FABRITIUS (1877-1948), neurologian dosentti vuodesta 1913 ja psykiatrian professori 1925-1946, väitteli hänkin Homenin johdolla selkäytimen sensorisia ratoja koskevalla kliinisella ja patologis-anatomisella työllä. Myöhemminkin Fabritiuksen tieteelliset julkaisut käsittelivät paljolti neurologiaa; hänen huomattavimpia tieteellisiä oivalluksiaan oli uraauurtava havainto mansettitekniikan käyttökelpoi- suudesta tutkittaessa tuntofunktioita. Homenin ohella Fabritiuksen opettajia olivat mm. Wagner von Jauregg, Freud ja Dejerine.

Kliinisessä työssäänkin Fabritius harrasti enemmän neurologiaa kuin edeltäjänsä Sibelius ja hän pitikin itseään enemmän neurologina kuin psykiatrina. Fabritiuksen aikana Lapinlahden sairaalaan perustettiin virallisesti neurologinen osasto ja psykiatrian potilasopetuksessa tapaukset olivat usein neurologisia. Fabritiuksen suuntautumisesta kertonee se, että hänen professorikaudellaan v. 1929 Suomen Psykiatrisen Yhdistyksen nimi muutettiin muotoon Suomen Psykiatris- Neurologinen Yhdistys. Fabritius ilmaisikin eräässä kirjoituksessaan näkemyksen, että tulevaisuuden psykiatrian täytyy pohjautua neurologian kehitykseen.

"Faba" oli hyvä luennoitsija ja suuri persoonallisuus, josta kerrotaan lukuisia kaskuja. Hän oli erinomainen viulunsoittaja ja kamarimuusikko ja tiistai-iltaisin Lapinlahden ylilääkärin asuntoon kerääntyi tuolloisen musiikkielämämme kerma musisoimaan yhdessä.

Fabritius inhosi itsensä kuvaamista ja seuraajansa mukaan uhkasi ryhtyä kummittelemaan Lapinlahdessa post mortem, jos hänestä maalautetaan sinne muotokuva. Valokuviakin on siis niukasti; yksi harvoista onnistuneista otoksista kuvaa Fabritiusta pitämässä luentoa Lapinlahden sairaalan luentosalissa.

http://www.neuro.fi/yhd_historia4.html

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

Ernst Fredrikin ja Alma Elisabethin omista lapsista on jälkipolville tullut tunnetuimmaksi mielitautiopin professori Harald "Harry" August Fabritius, joka eli vuosina 1877-1948. Hän syntyi Myrskylän pitäjässä ja oli naimisissa Sofia Felicia Friedländerin kanssa. Virkaansa liittyvien mainetekojen lisäksi Harald August muistetaan lukuisista kaskuista, joissa hän esiintyy hyvinkin originellina hahmona.

http://juhansuku.blogspot.fi/2008/08/viulisti-fabritius-ja-pari-tar...

Elintiedot/Vanhemmat:

FABRITIUS Harald August Neurologian dos./psykiatrian prof. 1913-45

   Myrskylä 21.6.1877 † Helsinki 2.6.1948, vanht agron. Ernst Fredrik Fabritius ja

Alma Elisabeth Polin.

Opinnot:

Yo (uusm.) Helsingin ruots. reaalilys. 95. FK 98, FM 00, LK 01, LL 05, LKT 07. Opintomatk. Saksaan 07, Saksaan ja Itävaltaan 10-13, Ranskaan 14.

Ura ja luottamustoimet:

Yliop. anat. lait. ylim. aman. 04-05. Helsingin yl. sairaalan kir. os. vt. apulaislääkäri 05-06, sisät. os. apulaislääkäri 07-10, Kivelän sairaalan apulaislääkäri 13-20, sisät. os. ylilääkäri 21-25. Yliop. neurologian dos. 13-25, sisätautiopin vt. prof. 22, psykiatrian prof. 25-45. Lapinlahden sairaalan ylilääkäri 25-46. – Helsingin yliop. dosenttiyhd. hall. j. 18-25. – Svenska läkaresällsk. ulkom. j. 38, Eestin (18) ja Tanskan (22) neurol. yhd. kjv.j.

Huomionosoitukset:

SVR K 40, SPR am 40, TanskDR R 29.

Perhetiedot:

Puoliso 1904 Sofia Olga Felicia Friedländer, s. 1880, k. 1956, vanht pörssivälittäjä Wilhelm Friedländer ja Emilia Bergson. Lapset: 1) Helena (Leena) 1905-94, FM, LL, lääkintöneuvos, pso 29 isännöitsijä Johannes (Jussi) Gustaf Christian Sibelius; 2) Eva Vilhelmina Barbara 1909-78, FL, pso FT, prof. Paavo Samuli Haapala.

Julkaisutoiminta:

Studien über die sensible Leitung im menschlichen Rückenmark auf Grund klinischer und pathologisch-anatomischer Tatsachen (vk.) 07, Människokroppens anatomi och fysiologi 10 (myös suom.), Praktiska anvisningar och sjukvårdshandgrepp (& alii) 12, Nervositet och nervsjukdomar 40 (myös suom.).

FK 1898. FM 1900. MK 1901. ML 1905. MKD 1907. Assistentläk. vid Hfors allm. sjukh. 1907—10. Underläk. vid Stengårds sjukhus 1913—20; överläk. vid inremed. avd. därst. 1921—25. Docent i neurologi vid Hfors Universitet 1913—25. Prof. i psykiatri därst. samt överläkare vid Lappvikens sjukh. 1925— 46. Studieresor till Berlin 1907 och (med Rosen¬bergs stip. 1910—12, Wien 1912—13, Paris 1914. Ledamot i Yerein fur Psychiatrie und Neurologie (Wien), Svenska Läkarsällskapet (Stockholm) m.m. Sakkunnig vid besättandet av professuren i psykiatri vid Karol. inst. i Stockholm 1928.