Ivan Nikitanpoika

Talollinen. Kaipaa, Suojärvi.

Kotoisin: Ägläjärvi, Suojärvi.

Nykytietojen valossa vanhin Ägläjärven kylässä yhtäjaksoisesti asunut suku on ägläjärveläisen Lari Feodorinpojan suku. Siihen kuuluvat isälinjaa muun muassa Ägläjärven (ns. I-haara) Röpeliset (Röpelit), Naumaset, Rajavaarat, Viinimäet, Salovaarat sekä (II-haara) Retsut ja Teroset. Lari Feodorinpojan on merkitty jo Käkisalmen läänin vuoden 1631 maakirjoissa olleen ägläjärveläinen talonpoika. Vuoden 1618 maakirjassa häntä ei näy, mutta tuona vuonna kylässä asui Ignat Feodorinpoika Vepsä, jonka Veijo Saloheimo (2004) on tulkinnut Larin veljeksi. Se, onko Ignat todella Larin veli ja Vepsä suvun alkuperäinen sukunimi, on vielä selvittämättä. [1]

Lari Feodorinpojan suku asutti Ägläjärvellä kantatilaa nro 1 eli Väistölän perintötilaa, joka sijaitsi Kitilänselän kylänosassa. Siitä, milloin Kitilänselän vanhin tilan paikka on otettu asuinkäyttöön, ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti joku suvun esi-isistä on tullut Suojärven tai Ägläjärven alueelle Sortavalan Väistölän perevaarasta 1400-1500-luvulla. Mahdollisesti suku on ensin asuttanut Ägläjärven kylän keskustaa ja sitten siirtynyt Kitilänselkään tai jopa asuttanut sekä Kitilänselän ja Ägläjärven paikkoja yhtä aikaa ja sitten myöhemmin lähes kokonaan siirtynyt Kitilänselkään. [1]

Lari Feodorinpojasta ja hänen 1600-luvulla eläneistä jälkeläisistään tiedetään jonkin verran Käkisalmen pohjoisen läänin 1600-luvun tuomiokirjojen ansiosta. Helmikuun 28. päivänä 1643 pidettiin Suojärven ja Pälkjärven pitäjien yhteiset talvikäräjät Pälkjärvellä staarostan (nyk. nimismiehen) luona. Lari Feodorinpoika toimi käräjillä todistajana, kun suojärveläinen Iisakki Iivananpoika sai haltuunsa Antto Riikonpojan autiotilan. Alueen ortodoksinen alkuperäisväestö oli alkanut siirtyä Käkisalmen läänin alueelta pois Venäjälle pakoon Ruotsin uskonvainoja, ja tässä yhteydessä oli muodostunut paljon autiotiloja. Niinpä Suojärven talvikäräjilläkin käsiteltiin myös autiotilojen siirtämistä uusille talonpojille. [1]

Lari Feodorinpojalle on merkitty aikakirjoihin pojat Mikitta ja Ivan. Heistä Ivan naapureineen joutui 1690-luvun alussa käräjille tolvajärveläisten Vornasten kanssa, kun erään Aunukseen biegloina (pakolaisina) paenneen entisen tolvajärveläisen poika alkoi oikeusteitse perätä oikeuksiaan ja 1670-luvulla tapahtuneiden "vääryyksien oikaisemista". Ruptuurin aikaan biegloihin liittyvät maa- ja viljakiistat olivat usein esillä käräjillä. Lari Feodorinpojan pojalla Mikitalla oli kolme poikaa Ontrei, Ivan ja Jerumei (Jeremias). Heistä Ivan muutti ilmeisesti noin vuonna 1694 Suojärven Kaipaan kylään. Huomionarvoista on, että Ivania ei ole merkitty tilattomaksi Kaipaaseen vaan suoraan tilalliseksi, joka voisi tarkoittaa jonkinmoista Kaipaassa jo olemassa olevaa sukutilaa. Suvun tätä haaraa ei ole pystytty toistaiseksi jäljittämään pidemmälle. [1]

• [1] Jarkko Mutanen: Ägläjärveläinen Lari Feodorinpoika ja hänen jälkeläisensä: Väistölä. Osana: Outi Patronen (toim.): Ägläjärvi - Elämää Korpiselän itäosan kylissä 1900-luvulla. 2015. ss. 88-89.