Jalo Johan Petterinpoika Kohonen

Kansanedustaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, toimittaja, opettaja, kielenkääntäjä.

• Viipuri
• Leningrad, Neuvosto-Venäjä
• Petroskoi, Neuvostoliitto

  ---

Syntymä / Birth / Рождение:

Viipurin tuomiokirkkoseurakunta - Viborgs domkyrkoförsamling Kastetut https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8884154
Syntynyt / Kastettu 20.8.1884 24.8.1884 Kylä / Talo Isä vääpeli Petter Kohonen Äiti vmo Klara Maria Kakkinen Lapsi Jalo Johan Linkit SSHY - Digiarkisto

Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkkoseurakunta, syntyneet v. 1884: Viipuri Evangelical-Lutheran Cathedral Parish, Births year 1884: Выборгский лютеранский кафедральный приход, рождений 1884 г.:

Kuukausi: elokuu, Synty päivä: 20, Kaste päivä: 24, Lehden numero kirkonkirjassa: - Lapsen nimi ynnä vanhempain ja kummein sääty, nimet ja kotopaikka sekä missä lapsi kastettiin ja kuka kastoi: Jalo Johan. par. vääpeli Petter Kohonen vmo Klara Maria Kakkinen. Tes. Johan Jernvall vmo Hilda Maria, Johan Auvinen, Maria Kymén. Risti kappl E. H. Lybeck.

Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1881-1888 (I Ca:8)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2188060

Avioliitto / Marriage / Брак:

Jalo Johan Kohonen ja Hanna Rönkkö vihittiin 1911.

Kuolema / Death / Смерть:

Jalo Johan Kohonen kuoli vankilassa Petroskoissa Neuvosto-Karjalassa toukokuussa 1935.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Jalo Johan Kohonen oli yksi Suomen itsenäistymiseen liittyvistä merkkihenkilöistä [1, 2]. Hän syntyi Viipurissa 1884 ylijunailija (silloinen vääpeli) Petter Kohosen ja hänen vaimonsa Klara Maria Kakkisen perheeseen. [3, 2] Jalo Kohosen sukujuuret olivat hänen isänsä puolelta Impilahdelta ja hänen äitinsä puolelta Juuasta. [2]

Kohonen pääsi ylioppilaaksi 1903 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1910. Hän työskenteli toimittajana Työ-lehdessä Viipurissa 1910–1915 ja Sanantuoja-lehdessä Kuopiossa 1915–1917. [3, 2]

Jalo Kohonen oli naimisissa vuodesta 1911 sittemmin kansanedustaja Johanna (Hanna) Rönkön kanssa.

Jalo Kohonen toimi erilaisissa tehtävissä sosialidemokraattisessa liikkeessä. Hän toimi työväenopiston opettajana 1911–1915, Viipurin sosialidemokraattisen nuorisopiirin (SSN) sihteerinä 1911–1912 sekä osuuskaupallisena piirineuvojana Viipurissa ja Kuopiossa 1912–1916. [3] SSN eli Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto (1906–1923) oli vasemmistolainen poliittinen nuorisojärjestö. Liitto oli perustettaessa lähellä Suomen sosialidemokraattista puoluetta (SDP), mutta sisällissodan jälkeen se valitsi viiteryhmäkseen Suomen sosialistisen työväenpuolueen (SSTP) ja kommunistit. [4]

Hän oli kansanedustajana 04.04.1917-16.05.1918 sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä [5], edustaen Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli myös tämän vaalipiirin sos.dem. piiritoimikunnan puheenjohtajana. [3. 2]

Vuonna 1917 Kohosesta tuli työväen vallankumousoikeuden keskusneuvoston tiedotusosaston hoitaja ja Suomen sisällissodan aikana hän oli kansanvaltuuskunnan raha-asiainvaltuutettuna ja Suomen Pankin komissaarina. [3] Jalo Kohonen oli sisällissodan aikana 1918 punaisten hallituksena toimineen Suomen kansanvaltuuskunnan nuorin jäsen, jolla oli vastuullaan valtion romahtamispisteessä oleva talous. [6]

Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajana toimi toimittaja Kullervo Manner, ulkoasiainvaltuutettuna toimittaja Yrjö Sirola, sisäasiain valtuutettuina Suomen Sahatyöväenliiton asiamies Eero Haapalainen ja viilaaja Adolf Taimi, oikeusasiain valtuutettuina toimittaja Lauri Letonmäki ja puuseppä Antti Kiviranta, valitusasiain valtuutettuina toimittaja Otto Vilhelm Kuusinen, raha-asiain valtuutettuna toimittaja Jalo Kohonen, työasiain valtuutettuna Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Johan Erik Lumivuokko, maatalousasiain valtuutettuna toimittaja Evert Eloranta, elintarvikeasiain valtuutettuna Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Oskari Tokoi, liikenneasiain valtuutettuna veturinkuljettaja Konstantin Lindqvist, posti- ja tiedotusasiain valtuutettuna toimittaja Emil Elo ja prokuraattorina puoluesihteeri Matti Turkia. [7, 2]

Kansanvaltuuskunta muodosti Suomen vallankumoushallituksen ja antoi Suomen kansanvaltuuskunnan julistuksen 28.01.1918. Ote julistuksesta [8]:

Meidän mielestämme on nyt Suomessa pyrittävä rohkein, harkituin ottein muuttamaan koko valtiojärjestystä. Virkavalta on nyt niin murrettava, ettei se enää myöhemminkään voi kansan herraksi päästä. Tuomioistuintenkin itsevaltiudesta on tehtävä kertakaikkiaan loppu. Koko valtiosääntö perustettava taatusti työväen etujen mukaisen kansanvallan pohjalle. Veroja ja rasituksia on siirrettävä vähävaraisten hartioilta rikkaiden riistäjäin kannettavaksi. Vanhain ja työkyvyttömäin vakuutus alettava käytännössä jo ennen kuin varsinainen vakuutuslaki ennättää tulla säädetyksi. Kansanvalistusasiain johdosta on hävitettävä taantumuksellisuus. Torpparit ja mäkitupalaiset heti vapautettava kokonaan isäntiensä vallasta. Ja vieläkin syvemmältä on käytävä kapitalismin riistojärjestelmään käsiksi. Pankkipääoma alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuus- ja kauppapääomaa. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.

Sodan loppuvaiheessa, vallankumouksen epäonnistumisen jälkeen Kohonen pakeni Venäjälle [3]. Hän matkusti yhdessä perheensä kanssa 1918 muiden emigranttien ryhmässä laittomasti laivalla Pietariin. [9, 2]. Kuitenkin pian hän siirtyi Ruotsiin SKP:n keskuskomitean edustajana valvoen ns. Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan muodostamista 1919, oleskellen Ruotsissa 1918-1920. [1, 2]

Palattuaan Venäjälle Kohosesta tuli Kustannusosuuskunta Kirjan hallituksen jäsen 1923 ja Inkerin suomalaisen sivistystoimiston johtaja 1925. [1] Moskovan osoiteluettelossa 1927 mainitaan Jalo Kohosen osoitteeksi Tšistoprodnyi-bulevardi 17, kortteli 3, Sovnatsmen (Kansallisten vähemmistöjen neuvosto) (Чистопрудный бул. 17, кв. 3 Совнацмен). [10]

1930-luvulla Kohonen oli Leningradin opettajaopiston suomen kielen opettajana 1930–1935 ja kuului Punainen Karjala -lehden toimituskuntaan 1931. Viimeksi hän oli Petroskoin radioaseman ulkomaanosaston kielenkääntäjänä vuodesta 1933 alkaen, josta tehtävästä hänet erotettiin 1935. Kohonen pidätettiin 1935 ja hän kuoli Petroskoissa vankilassa toukokuussa 1935. [1, 2]

Jalo ja Hanna Kohosella oli kaksi tytärtä, jotka elivät 1950-luvulla Moskovan lähellä.

Jalo Kohosen suomennoksia: [1]

• N. K. Krupskaja : Varhaiskoulukasvatuksesta maaseudulla : III Yleisvenäläinen varhaiskoulukasvatuksen konferenssi. Vähemmistökansallisuuksien valistusneuvoston suomalainen osasto, Moskova 1926
• V. I. Lenin : Sosialistinen vallankumous ja valistustehtävät : kirjoituksia ja puheita. Kirja, Leningrad 1929
• N. K. Krupskaja : Muistelmia Leninistä : bolshevikkien maanalaista toimintaa ja toveri Lenin Suomessa vv. 1905-1907 ; kokoillut Jalo Kohonen. Kirja, Leningrad 1931

Viitteet:

• [1] Svinhufvud - Suomen itsenäistymisen tekijät ja vaiheet: Jalo Kohonen. [http://itsenaisyys100.fi/persons/kohonen-jalo/]
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Wikipedia: [Jalo Kohonen https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalo_Kohonen]
• [4] Wikipedia: Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto [https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialidemokraattinen_nuorisol...]
• [5] Eduskunta: kansanedustajat. [https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910759.aspx]
• [6[ Kansallisbiografia: Kohonen, Jalo. [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7656]
• [7] Työmiehes-lehti 29.1.1918.
• [8] Suomen asetuskokoelma 1918 (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 10 (ensimmäinen): Suomen vallankumoushallitus. [https://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv10.html]
• [9] Официальный интернет-портал Республики Карелия: Список бывших депутатов Парламента Финляндии, репрессированных органами НКВД КАССР в 1937 - 1938 годах [http://www.gov.karelia.ru/Power/Office/FSB/a.html]
• [10] Вся Москва. Адресная и справочная книга на 1927 год. Отдел 5.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Viipurin paikkakuntaprojekti
• Pietarin paikkakuntaprojekti
• Petroskoin paikkakuntaprojekti
• Svinhufvud - Suomen itsenäistymisen tekijät ja vaiheet: Punaista Suomea johti kansanvaltuuskunta. [http://itsenaisyys100.fi/punaista-suomea-johti-kansanvaltuuskunta/]

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 105. viikkoprofiili (10.12.2017-16.12.2017).