Johan Henrik Lumivuokko e. Lindqvist

Mynämäki syntyneet 1861-1889 (MKO43-46) Sivu 178-179 1.3.1884 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2283... / Viitattu 04.06.2023

Mynämäki rippikirja 1881-1890 (AP_II I Aa:23) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3890... / Viitattu 04.06.2023

Mynämäki rippikirja 1881-1890 (MKO97-107 I Aa:23) Sivu 393 Nihattula, Pöykö ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2070... / Viitattu 04.06.2023

Mynämäki rippikirja 1891-1900 (AP_I I Aa:24) Sivu 453 Nihattula Pöykö Uustorppa ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3890... / Viitattu 04.06.2023

Mynämäki rippikirja 1901-1910 (AP_II I Aa:27) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3890... / Viitattu 04.06.2023

http://www.gov.karelia.ru/Power/Office/FSB/b_f.html#04

LUMIVUOKKO JOHAN HENRIK Synt. 29.03.1884 Suomessa Turun ja Porin läänin Mynämäen kihlakunnan Nihattulan kylässä, suomalainen, työläisperheestä, puuseppä, kansakoulu, naimisissa, Neuvostoliiton kansalainen, asui Petroskoissa. Liityi 1903 vallankumousliikkeeseen, SSDPn jäsen samasta vuodesta. Otti punakaartilaisena vuonna 1906 osaa Sveaborgin työläiskapinaan. Oli propagandistina 1910 - 1911 Uudenmaan läänissä. 1911 - 1916 -- Suomen puunjalostajain ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Valittiin Eduskuntaan 1913, jossa vuoteen 1917, jolloin Kerenski hajoitti sen. Valittin 1916 SSDPn pää-äänenkannattaja "Työmies" - lehden toimitukseen, oli vallankumouksen aikana Suomen ammattiliittojen yhdistyksen puheenjohtajana ja vallankumouksellisen hallituksen jäsenenä - vastuullaan teollisuuden ja kaupan järjestäminen. Vallankumouksen jälkeen 1918 saapui Venäjälle, liittyi joulukuussa VKP(b)n riveihin. Toimi 1918 - 1919 Kominternin suomalaisjaoston teollisen komitean puheenjohtajana, valittiin puoluekokouksessa SKPn KKn jäseneksi, vuodesta 1925 -- poliittisen toimikunnan jäsen. Profinternin kongressissa 1924 valittiin Toimeenpanevan komitean jäseneksi johtamaan toimintaa Skandinaavian maissa, kävi usien ulkomailla "viisumitta". Osallistui taisteluihin Judenitsia vastaan ja Kronshtatin kapinan kukistamiseen. VKP(b)n Karjalan aluekomitean pyynöstä lähetettiin 1927 Karjalaan, oli kaksi vuotta Kansantalousneuvoston varapuheenjohtajana, "Punainen Karjala"-lehden apulaispäätoimittajana. Joulukuussa 1932 nimitettiin Radiokomitean puheenjohtajaksi, maaliskuussa 1935 erotettiin tehtävistä terveyssyistä. MOPRn aluekomitean puoluejäjestön päätöksellä erotettiin puoluesta 4.10.37 kansalliskiihkoilusta. Vangittiin 17.01.38 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta, tuomittiin ammuttavaksi, teloitettiin 26.02.38 Petroskoin liepeillä. Maine palautettu 1956. Pidättämishetkellä perheeseen kuuluivat: puliso Klimenko Nadezhda Petrovna (1890) ja vuonna 1928 synynyt tytär Tamara (1956 -- Gosteva, asui Lahdenpohjassa). Aineistoa säilytetään FSBn Karjalan Hallinnon arkistossa.

Työskenteli Henrik Kilpisen huonekaluliikkeessä Helsingin city-käytävällä verhoilijana. Muutti sukunimensä vuonna 1906 Lumivuokoksi. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1911-1918. 1918 hän muutti Venäjälle, jossa hänet vangittiin 1938. Tällä välillä hän toimi myös Venäjällä kansanedustajana. 1912-1917 hän toimi Suomen puuntekijäin liiton puheenjohtajana. 01.01.1975 hänet julistettiin kuolleeksi Venäjällä.

+++

LUMIVUOKKO, aik. Lindqvist, Johan Henrik

✓ Suomen eduskunnan jäsen 1914, 1917, 1918;
✓ paennut Neuvostoliittoon 1918, asui Moskovassa,
✓ SKP:n keskuskomitean poliittisen toimikunnan jäsen,
✓ Karjalassa vuodesta 1927, asui Petroskoissa,
✓ Kansantalouden kansankomissaarien neuvoston varajohtaja,Petroskoin radiotoimikunnan puheenjohtaja,
✓ eläkkeellä maaliskuusta1935,
✓ VKP (b)n jäsen,
✓ vangittiin 17.1.1938, tuomittiin 13.2.1938 rikoslain kohtien 58/10, 11 perusteella,
✓ ammuttiin Petroskoissa 26.2.1938.
✓ rehabilitoitiin (maine palautettiin) 8.8.1956.

LÄHDE:

Eila Lahti-Argutina, OLIMME JOUKKO VIERAS VAAN - Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun, Siirtolaisuusinstituutti 2001, s.313 // 16.8.2022

Hannu Rautkallio, SUURI VIHA, WSOY 1995, s. 144, 166, 199, 211 // 16.8.2022