Juho Heikki Henrikinpoika Reijonen

Is your surname Reijonen?

Research the Reijonen family

Juho Heikki Henrikinpoika Reijonen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

About Juho Heikki Henrikinpoika Reijonen

Kirjailija, kirkkoherra, rovasti. Valkjärvi. Aikaisemmin: Virolahti, Jyväskylän maalaiskunta, Hiitola ja Kivennapa.

Syntyisin: Ylikylä, Nurmes.

Nimimerkkejä: Heikki, -ijo-

Vapaasti ladattavia Juho Heikki Reijosen e-kirjoja: Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä.


Syntymä / Birth / Рождение:

Nurmeksen evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1855: Nurmes Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1855: Нурмес евангелическо-лютеранский приход, рождений 1855 г.:

Synt. 27.04.1855, kast. (ei merkitty). Henrik Johan. [ ... ] Henrik Reijonen, ho Anna Stina Pääkönen, Johan Korhonen, Stina Kotilain, Ylikylä.

Nurmes , Syntyneet, 1835-1861 > TK1363-1364 [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyne...]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Juho Heikki Reijonen ja Hilma Johanna Taskinen vihittiin 04.10.1883.

Kuulutus Kiihtelysvaaran seurakunnassa: Kiihtelysvaara - vihityt, 1879-1889 (MKO569-572 IEa1) > 45: 1883; SSHY: [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=417...]

Tieto vihkipäivämäärästä Kivennavan seurakunnassa: Kivennavan seurakunta > Kivennavan seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1883-1889 (I Aa:21) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3327095]

Kuolema / Death / Смерт:

Valkjärven evankelisluterilainen maaseurakunta, kuolleet v. 1924: Valkjärvi Provincial Evangelical-Lutheran Parish, Deaths year 1924: Валкъярви провинциальный лютеранский приход, смертей 1924 г.:

Kuol. 10.04.1924, haud. 21.04.1924. Kirkonkirjan lehti. 915. Kuolleen sääty, nimi ja kotopaikka. Rovasti Juho Henrik Reijonen, Kirkkoherranvirkatalo. Tauti tahi kuoleman syy. Keuhkojen kuivuminen ja verensyöksy. Ikä. 68 v 11 kk 13 p. Syntymävuosi. 27.4.1855. Nainut. Miespuoli 1.

Valkjärven seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1905-1943 s. 123 [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2305639]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Lapsuus ja nuoruus

Heikki Juho Reijonen, kutsumanimeltään Juho, syntyi 1855 Nurmeksessa maakauppias Henrik Vilhelm Juhonpoika Reijosen ja hänen vaimonsa Anna Stiina Eliaksentytär o.s. Pääkkösen perheeseen vanhimpana lapsena. [1, 2]

Juho Reijonen vietti lapsuusvuotensa Nurmeksessa. Kouluun oli kuitenkin lähdettävä kaupunkiin, ja Reijonen tuli ylioppilaaksi 17-vuotiaana Kuopion lukiosta 1872. [3, 2] Tämän jälkeen hän lähti Helsinkiin yliopistoon opiskelemaan aluksi historiallis-kielitieteellisiä opintoja, mutta vaihtoi ne 1876 jumaluusopillisiin ja ansaitsi samalla elantoaan mm. kotiopetustöillä. [3, 4, 2] Opinnot sujuivat verkkaisesti, sillä vasta yhdeksän vuoden kuluttua Reijonen suoritti erotutkinnon ja hänet vihittiin papiksi. [3, 2]

Opiskeluvuosinaan Reijonen kuului Savo-Karjalaiseen osakuntaan, jonka inspehtorina oli tuolloin August Ahlqvist. Suomenkielistä kirjallisuutta harrastettiin osakunnassa ahkerasti, ja Reijonen tutustui Ahlqvistin lisäksi muun muassa kuraattori Julius Krohniin, joka hänkin oli innokas suomenkielisen kirjallisuuden edistäjä. [3, 2] Julius Krohn huomasi Reijosen kirjalliset lahjat ja kehotti häntä kirjoittamaan lehtiin. [5, 2] Reijonen alkoi kirjoittaa osakunnan Koitar-albumiin nimimerkillä Heikki. Aikakauslehti Valvojaan, J. H. Erkon perustamaan Ilmiö-lehteen ja Julius Krohnin toimittamaan Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti nimimerkillä -ijo-. Koitar-albumissa 1880 ilmestyneitä Reijosen novelleja Ensimmäiset ystäväni ja Maisteriko vai kirkkoherra? pidetään suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisinä merkittävinä humoristisina lapsikuvauksina. [3, 2]

Nuori kustantaja Werner Söderström kiinnitti huomionsa Reijosen lehtinovelleihin, ja niistä koottiin kolme kokoelmaa Kertoelmia, joista ensimmäinen ilmestyi 1884 ja loput kaksi seuraavana vuonna. Reijonen itse painatti Tampereella laajimman novellinsa Vaihdokas (1884), jonka koko painoksen Söderström osti. Vaihdokkaassa Reijonen osoitti olevansa hyvä kansanelämän tuntija, jota kiinnostivat kansan tavat ja uskomukset. [3, 4, 2] Vaihdokkaassa on viljalti sekä realismia että romantiikkaa. Novellin alkupuolella kuvataan köyhän loispojan Jeriko Kaikusen syntymä- ja lapsuushistoriaa. Jeriko paimenessa ollessan tutustuu soitannolliseen ja omituiseen herraserakkoon. Tämä opettaa pojan viulua soittamaan, ja niinpä Jeriko sitten ulkomailla ansaitsee rahaa ja maailmanmainetta, kunnes kymmenen vuoden kuluttua mestari Echon nimellä palaa matkoiltaan parivaljakolla karjalaiseen kotikyläänsä ja nai nuoruutensa rakastetun. [4, 2]

Apulaispappi pappilan kuistilla

Reijonen toimi apulaispappina Kivennavalla, Hiitolassa ja Jyväskylän maaseurakunnassa. [3, 2] Vuosikymmen toisensa jälkeen hän tarkkaili kansanelämää "pappilansa kuistilta" ja nuoruusvuosiensa optimismin innoittamana näki suomalaisen rahvaan pohjimmiltaan hyvänä ja luotettavana. [6, 2] Hänellä näyttää olleen hyvin voimakas ja herkkä huomiokyky, ja myös tarkka vaisto arvioida, mikä ihmiselämän ja luonnon huomioista on kirjallisen aiheen kannalta arvokasta. [5, 2] Reijonen ei kääntänyt katsettaan pois kansan elämän ja tapojen varjopuolista, mutta selvemmin kuin monet muut näki siinä kaunista ja ihanteellista. Kansa antoi hänelle arvokkaita yleisinhimillisiä opetuksia, ja hän antoi ne takaisin kansalle taiteelliseen muotoon puettuina. [6, 2]

Jyväskylässä hän alkoi avustaa Nuoren Suomen äänenkannattajaa Keski-Suomea, jonka toimittaja oli 1886 Juhani Aho. Reijonen kirjoitti 1880-luvulla Keski-Suomeen ja Päivälehteen koko joukon novelleja, joista koottiin kokoelmat Uusia kertoelmia (1889) ja Suuteita (1891). [3, 2] Suuteiden, pikku kertoelmien ja kuvausten kirjoittajana on Juho Reijosta pidettävä Juhani Ahon lastujen tien näyttäjänä, ehkä esikuvanakin. Molemmissa on värikästä ja tunnelmallista luonnonkuvausta ja laatumaalausta, jossa malleina ovat maan pienimmät: mökkiläiset, irtolaiset ja muut ankaroine kohtaloineen. [5, 2]

Reijosen kertomukset ovat yleensä perusvireeltään varsin romanttisia, mutta muutamissa niistä on realistista kertojanotetta ja jopa yhteiskunnallisen tendenssikirjallisuuden piirteitä. Reijonen saattaa kuvata "herroja" satiiriseen sävyyn, ja joissakin kertomuksissa on melko karuja ihmiskohtaloita. Eniten tunnustusta hän on kuitenkin saanut humoristina, joka sekä huumorillaan että kansanelämän kuvauksillaan on antanut virikkeitä 1880-luvun realisteille. [3, 2]

Kappalaisena Vironlahdella ja kirkkoherrana Valkjärvellä

Jyväskylästä Reijonen siirtyi kappalaiseksi Virolahdelle. Hänet nimitettiin 1908 Valkjärven kirkkoherraksi, jossa virassa hän toimi kuolemaansa saakka. Kaunokirjallinen työ jäi 1880-luvun jälkeen Reijoselta vähiin. [3, 2] Puhtaasti kannakselaisia, Valkjärven kauden novelleja on tiedossa vain kaksi. Varhaisempi niistä, nimeltään Pieti Puhalaisen taivaassa käynti ilmestyi joululehdessä Kulkuset (1916). Se kuvaa niitä Kannaksen kulta-aikoja, jolloin tie oli auki Pietariin ja rahdinajo hyvä raha-apaja. Reijonen näyttää novellissa kiinnittäneen huomionsa rajaseudun asujaimiston heikkouksiin: salakuljetukseen ja viinanjuontiin. Novelli Kärsivällisyyttä, kyllä kaikki kerran selvenee ilmestyi Karjalan Aamulehden joulunumerossa v. 1920. Se on kertoelma vapaussodasta ja sen jälkeisistä monenlaisia ristiriitoja ja järkytyksiä tarjonneesta selvittelyn ajasta. Se lienee samalla viimeinen Reijosen painetuista kaunokirjallisista tuotteista. [7, 2] Valkjärven aikana Reijonen kirjoitti ja suomensi hengellistä kirjallisuutta. Merkittävin hänen suomennoksistaan on Tuomas Kempiläisen hartauskirja Neljä kirjaa Kristuksen seuraamisesta. [3, 8, 2] Hän työskenteli myös Säkkijärven Sanomat -lehden toimittajana 1905-1907. [9, 2]

Luonnon kuvaukset

Reijonen toi kaunokirjallisuuteemme aivan uuden maailman, Pohjois-Karjalan jylhän luonnon ja alkuperäiset ihmiset. Näihin hän myöhemmin liitti kauniin pohjoisssavolaisen luonnon ja leikkisän kansan kuvia, veipä lukijansa myös Suomenlahden mahtavia merimaisemiakin ihailemaan. Juuri luonnonkuvaajana on Reijonen kirjallisuutemme ensimmäisiä ja voimaperäisimpiä. Karjalan vaarat, korvet ja kosket, Savon hymyilevät järvet ja rantamaisemat, Pielisjärven aavat, aaltoiset ulapat ja Suomenlahden suurenmoinen meriluonto esiintyvät Reijosella mahdikkaasti ja värikylläisesti kuvattuina. [4, 2]

Murroskauden kirjailija

Juho Reijosen tuotanto edustaa 1800-luvun suomalaisen kirjallisuuden yhtä murrosvaihetta. Pienoishuumorin vuosikymmeneksi sanotulla 1870-luvulla romanttinen perinne alkoi murtua ja antaa tilaa realistisemmalle kuvaustavalle. Kirjallisuuden aihealue laajeni: kirjailijat kokeilivat uusia näkökulmia muun muassa kansanelämän ja lasten maailman kuvaamisessa. Suomalainen kirjallinen kertomus alkoi saada nykyaikaisen novellin piirteitä. [3, 2]

Juho Reijosen velipuoli oli Päivälehden aputoimittajana 1891 aloittanut Erkki Reijonen, joka siirtyi ensin liike-elämään ja Suomen itsenäistyttyä ulkoasiainhallinnon palvelukseen. [3, 2]

Teoksia [10]:

  • Vaihdokas, kuvauksia vanhan kansan elämästä 1884
  • Kertoelmia 1884–1885
  • Koskelan ukko 1885
  • Noveller af Juho Reijonen 1885
  • Kertoelmia, kirj. -ijo- 1888
  • Uusia kertoelmia 1889
  • Saarnoja 1891
  • Suuteita 1891
  • Kirkko apostolien aikana, kirj. -ijo- 1892
  • Sivistyksistä 1892
  • Kotilukemista Herran päivinä 1895
  • Filip Melanchtonin elämä 1897
  • Diakonissatoimen ulkoinen kehitys 1899
  • Kertoelmia ja kuvauksia 1900
  • Kulku-ukon kertomuksia kansan elämästä 1905

Viitteet:

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 277. viikkoprofiili (28.03.2021-03.04.2021).

Juho Heikki Reijosen velipuoli Erkki Reijonen oli Karjalan 278. viikkoprofiili.

view all 12

Juho Heikki Henrikinpoika Reijonen's Timeline

1855
April 27, 1855
Nurmes, Finland
1884
September 1, 1884
Jyväskylän maalaiskunta, Finland
1886
April 19, 1886
Toivakka, Finland
1888
April 14, 1888
Jyväskylä, Finland
1890
April 21, 1890
Jyväskylä, Finland
1893
October 6, 1893
Virolahti, Finland
1895
May 13, 1895
Virolahti, Finland
1898
January 23, 1898
Virolahti, Finland
1902
August 28, 1902
Virolahti, Finland