Follow
Follow Us
Like Us
Kivennavan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Kivennavan ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Kivennavan kyläprojekteja
Ahjärvi | Haapala | Hortonen | Hiirelä | Holttila | Ikola | Jalkala | Joutselkä | Jäppinen | Kanala | Karvala | Kaukolempiälä | Kauksamo | Kekrola | Kivennavan kirkonkylä | Kontu | Korpikylä | Kotselkä | Kurkela | Lavola | Liikola | Lintula | Lipola | Miettilä | Multala | Mustapohja | Pamppala | Patrikki | Pihlainen | Polviselkä | Raivola | Rantakylä | Rasala | Riihisyrjä | Riihiö | Rontu | Räikylä | Saarenmaa | Seppälä | Siiranmäki | Soppikylä | Suurselkälä | Tammiselkä | Tiilinmaa | Tirttula | Tonteri | Uupune | Vaittila | Vanhakylä | Vehmainen | Voipiala | Vuottaa | Ylentelä |
Syventävä projekti
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Lähteitä alkuperäisdokumenttien lisäksi: Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
Erinomainen tietopaketti: Kivennapa Wiki
Kalevi Hyytiän laatimat kyläkartat Virtuaali Kivennapa
Sukujen kanta-isiä ja varhaisimmat tunnetut asuinpaikat
Ahjärvi
- Matti Tuomaanpoika Hokkanen
- Elias Kakin pojat
- Olli Kannus
- Matti Kopra
- Anders Hendricksson Kijain
- Mikko Kärkinen
- Thomas Andersson Mattinen
- Pentti Iivanainen
Haapala
- Anders Eliasson Ivaska
- Yrjö Tiitta
- Eerikki Ukkonen
- Juho Pullinen
- Matti Rastas
- Paavo Tulokas (Kaukonenen
Holttila
Ikola (ja Järvelä)
- Antti Antinpoika Hänninen
- Matti Jurvanen
- Risto Lempinen
- Antti Matinpoika Kauranen
- Nuutti Patrikki
- Heikki Siika
- Heikki Savolainen
Joutselkä
Kanala
Karvala
Kaukolempiälä
Kauksamo
Kekrola
Kivennapa (ja Pappilanmäki)
Korpikylä
Kotselkä
Kuokkala
Kurkela (ja Vanhakylä)
Liikola
Lipola
- Antti Ilonen
- Jaakko Levo
- Simo Muurilainen
- Olli Rampanen
- Bertil Larsson Susi
- Jaakko Thusberg
- Juho Ristonpoika Ukkonen
Miettilä
Pamppala
Pihlainen
Polviselkä
Puhtula
Raivola
Rantakylä (ja Kukonmäki)
- Risto Tuomaanpoika Hyttinen
- Tahvo Pukki
- Juho Tolvanen
- Eerikki Nikkanen
- Juho Ruokonen
- Martti Koisti
- Martti Halonen
- Pietari Martinpoika Vanonen
- Iivana Iivanainen / Iivonen
Riihisyrjä
Räikylä
Saarenmaa
Seppälä (ja Termala)
Siiranmäki
Sikiälä
Soppikylä
Suurselkä
Tammiselkä
Terijoki
Tiilinmaa
Tirttula
Vaittila
Vehmainen
Voipiala
Vuottaa
Ylentelä
Tietoja kunnasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivennapa
Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Kivennavan naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.
Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000. Viipuri–Pietari-maantie kulki pitäjän halki.
Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje, ja se on Leningradin alueen Viipurin piirin Pervomaiskojen eli Kivennavan maalaiskunnan keskus, jonka rajat kuitenkin poikkeavat suuresti Suomen aikaisen Kivennavan kunnan rajoista. Entisen Kivennavan Raivolan kylä puolestaan on nykyisen Roštšinon eli Raivolan kaupunkikunnan keskustaajama.
Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.
Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhdenä perusteluna asialle oli Kivennavan kuntaan vielä silloin kuuluneen Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi, ja näin ollen myös Kivennapa jäi Suomelle.
Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.
Kivennavan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti
Kivennavan ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Rekisteröidy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas
Luettelo Karjalan paikkakuntaprojektista ja Kivennavan kyläprojekteista sivun lopussa.
Lähteitä alkuperäisdokumenttien lisäksi:
Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen
Puhtaaksikirjoitettu Kivennavan maakirja vuodelta 1723
https://digihakemisto.net/item/1606615046/5955375985/83
Erinomainen tietopaketti: Kivennapa Wiki
Kalevi Hyytiän laatimat kyläkartat Virtuaali Kivennapa
Kyläluettelo, josta aukevat asukasluettelot
Sukujen kanta-isiä ja varhaisimmat tunnetut asuinpaikat
Ahjärvi
- Matti Tuomaanpoika Hokkanen
- Heikki Eerikinpoika Hämäläinen
- Elias Kakin pojat
- Pietari Kannus
- Olli Kannus
- Matti Kopra
- Carl Carlinpoika Koskelainen
- Anders Hendricksson Kijain
- Mikko Kärkinen
- Thomas Andersson Mattinen
- Sipi Heikinpoika Melto
- Pietari Pietarinpoika Motturi
Haapala (ja Luutahäntä)
- Anders Eliasson Ivaska
- Juho Tuomaanpoika Kuppinen
- Yrjö Tiitta
- Eerikki Ukkonen
- Juho Pullinen
- Matti Rastas
- Paavo Tulokas (Kaukonen)
- Matts Savolainen
Holttila
Ikola (ja Järvelä)
- Antti Antinpoika Hänninen
- Matti Jurvanen
- Sakari Paavonpoika Jurvanen
- Risto Lempinen
- Antti Matinpoika Kauranen
- Nuutti Patrikki
- Heikki Siika
- Heikki Savolainen
Joutselkä (ja Mustapohja)
- Paavo Simonpoika Henttinen
- Matti Hänninen
- Sakarias Jaakopinpoika Karhu
- Heikki Eerikinpoika Kurki
- Jaakko Matinpoika Toikka
- Mikko Martinpoika Villanen
Kanala
Karvala
Kaukolempiälä
- Mikko Yrjönpoika Huli
- Heikki Iivonen
- Perttu Iivonen
- Reko Leskinen
- Anders Hendrichsson Mytty
- Thomas Pawolainen
Kauksamo
Kekrola
- Perttu Huuhtanen
- Paavo Lempinen
- Maunu Juhonpoika Nenonen
- Mikko Juhonpoika Pirinen (Valkjärveltä)
- Simo Varvas
Kivennapa (ja Pappilanmäki)
Korpikylä
Kotselkä
Kuokkala
Kurkela (ja Vanhakylä)
- Heikki Simonpoika Akkanen
- Risto Hiiri
- Matti Laurinpoika Hippeläinen
- Tuomas Kostiainen
- Sipi Kirjavaisen pojat
- Simo Lensu
Liikola
Lipola
- Antti Ilonen
- Påhl Samuelsson Kukkonen
- Jaakko Levo
- Simo Muurilainen
- Bertil Larsson Susi
- Jaakko Thusberg
- Juho Ristonpoika Ukkonen
Miettilä
Pamppala
Pihlainen
Polviselkä
- Antti Juhonpoika Hirvi
- Jakob Hendriksson Kamppi
- Juho Wahlberg
- Hannu Sopo
- Erkki Pohjalainen
- Matti Porvali
- Eerikki Martinpoika Röyttä, Sinkko
Puhtula
Raivola
Rantakylä (ja Kukonmäki)
- Risto Tuomaanpoika Hyttinen
- Tahvo Pukki
- Juho Tolvanen
- Eerikki Nikkanen
- Juho Ruokonen
- Martti Koisti
- Martti Halonen
- Pietari Martinpoika Vanonen
Riihisyrjä
Räikylä
Saarenmaa
Seppälä (ja Termala)
- Juho Paavonpoika Kaukonen
- Antti Heikinpoika Leiniäinen
- Simo Lempinen
- Heikki Rontu
- Yrjö Juhonpoika Susi
Siiranmäki
Sikiälä l. Multala
Soppikylä
Suurselkä
Tammiselkä
- Erkki Sipinpoika Kakko
- Olli Heikinpoika Karvanen
- Mikko Lasonen
- Antti Antinpoika Nykänen
- Juho Pekonen
- Lasse Väisänen
Terijoki
Tiilinmaa
Tirttula
Vaittila
Vehmainen
Voipiala
Vuottaa
Ylentelä
Tietoja kunnasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivennapa
Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Kivennavan naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.
Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000. Viipuri–Pietari-maantie kulki pitäjän halki.
Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje, ja se on Leningradin alueen Viipurin piirin Pervomaiskojen eli Kivennavan maalaiskunnan keskus, jonka rajat kuitenkin poikkeavat suuresti Suomen aikaisen Kivennavan kunnan rajoista. Entisen Kivennavan Raivolan kylä puolestaan on nykyisen Roštšinon eli Raivolan kaupunkikunnan keskustaajama.
Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.
Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhdenä perusteluna asialle oli Kivennavan kuntaan vielä silloin kuuluneen Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi, ja näin ollen myös Kivennapa jäi Suomelle.
Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.
Kuva: Kivennavan kunnantalo v.1920-30 luku. Lähde, Museovirasto, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma
Kivennavan kyläprojekteja
Ahjärvi I Hartonen I Hiirelä I Holttila I Ikola I Jalkala I Joutselkä I Jäppinen I Kanala I Karvala I Kaukolempiälä I Kauksamo I Kekrola I Kivennavan kirkonkylä I Kontu I Korpikylä I Kotselkä I Kurkela I Lavola I Liikola I Lintula I Lipola I Miettilä I Multala I Mustapohja I Pamppala I Patrikki I Pihlainen I Polviselkä I Raivola I Rantakylä I Rasala I Riihisyrjä I Riihiö I Rontu I Räikylä I Saarenmaa I Seppälä I Siiranmäki I Soppikylä I Suurselkälä I Tammiselkä I Tiilinmaa I Tirttula I Tonteri I Uupune I Vaittila I Vanhakylä I Vehmainen I Voipiala I Vuottaa I Ylentelä
Syventävä projekti
Lähipaikkakuntien projekteja
Paikkakuntaprojektit
Paikkakuntaprojektit
Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi
Suuremmat kokonaisuudet
Волость Кивеннапа (фин. Kivennapa), до 1918 года — Кивинебб (швед. Kivinebb) включала как лютеранские, так и православные поселения. Метрические записи жителей многих православных поселений можно найти в метрических книгах сестрорецкой церкви. Территория входит в состав современного Первомайского сельского поселения Ленинградской области.