Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 16615

Profiles

  • Emma Amalia Lehtonen (1930 - 2018)
    Emma oli emäntä, jolla oli tarmoa, sisua, hyvää tahtoa ja taitoa moneen. Hän välitti paljon ihmisistä ja lapsista, ja usein ilo oli lähellä, vaikeiden asioidenkin keskellä. "Menkää nyt hyvällä onnella"...
  • Juho Jaakonpoika Thusberg (1873 - 1931)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1890-1899 (I Aa:23, Kivennapa - Raivola), jakso 203, sivu 586: Lipola N:o 4 Thusberg, Karvanen; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.6.2020
  • Jaakko Hiopinpoika Thusberg (1837 - 1892)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1890-1899 (I Aa:23, Kivennapa - Raivola), jakso 203, sivu 586: Lipola N:o 4 Thusberg, Karvanen; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.6.2020
  • Saara Juhontytär Rontu (1842 - 1896)
    Kivennavan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1890-1899 (I Aa:23, Kivennapa - Raivola), jakso 203, sivu 586: Lipola N:o 4 Thusberg, Karvanen; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.6.2020

Kivennavan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Kivennavan ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas


Kivennavan kyläprojekteja

Ahjärvi | Haapala | Hortonen | Hiirelä | Holttila | Ikola | Jalkala | Joutselkä | Jäppinen | Kanala | Karvala | Kaukolempiälä | Kauksamo | Kekrola | Kivennavan kirkonkylä | Kontu | Korpikylä | Kotselkä | Kurkela | Lavola | Liikola | Lintula | Lipola | Miettilä | Multala | Mustapohja | Pamppala | Patrikki | Pihlainen | Polviselkä | Raivola | Rantakylä | Rasala | Riihisyrjä | Riihiö | Rontu | Räikylä | Saarenmaa | Seppälä | Siiranmäki | Soppikylä | Suurselkälä | Tammiselkä | Tiilinmaa | Tirttula | Tonteri | Uupune | Vaittila | Vanhakylä | Vehmainen | Voipiala | Vuottaa | Ylentelä |

Syventävä projekti

Papit Kivennapa

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi


Lähteitä alkuperäisdokumenttien lisäksi: Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen

Erinomainen tietopaketti: Kivennapa Wiki

Kalevi Hyytiän laatimat kyläkartat Virtuaali Kivennapa


Sukujen kanta-isiä ja varhaisimmat tunnetut asuinpaikat

Ahjärvi

Haapala

Holttila

Ikola (ja Järvelä)

Joutselkä

Kanala

Karvala

Kaukolempiälä

Kauksamo

Kekrola

Kivennapa (ja Pappilanmäki)

Korpikylä

Kotselkä

Kuokkala

Kurkela (ja Vanhakylä)

Liikola

Lipola

Miettilä

Pamppala

Pihlainen

Polviselkä

Puhtula

Raivola

Rantakylä (ja Kukonmäki)

Riihisyrjä

Räikylä

Saarenmaa

Seppälä (ja Termala)

Siiranmäki

Sikiälä

Soppikylä

Suurselkä

Tammiselkä

Terijoki

Tiilinmaa

Tirttula

Vaittila

Vehmainen

Voipiala

Vuottaa

Ylentelä

Tietoja kunnasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivennapa

Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Kivennavan naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.

Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000. Viipuri–Pietari-maantie kulki pitäjän halki.

Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje, ja se on Leningradin alueen Viipurin piirin Pervomaiskojen eli Kivennavan maalaiskunnan keskus, jonka rajat kuitenkin poikkeavat suuresti Suomen aikaisen Kivennavan kunnan rajoista. Entisen Kivennavan Raivolan kylä puolestaan on nykyisen Roštšinon eli Raivolan kaupunkikunnan keskustaajama.

Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.

Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhdenä perusteluna asialle oli Kivennavan kuntaan vielä silloin kuuluneen Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi, ja näin ollen myös Kivennapa jäi Suomelle.

Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.

Kivennavan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Kivennavan ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröidy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Kivennavan kyläprojekteja

Kylä Ahjärvi, Kylä Hartonen, Kylä Hiirelä, Kylä Holttila, Kylä Ikola, Kylä Jalkala, Kylä Joutselkä, Kylä Jäppinen, Kylä Kanala, Kylä Karvala, Kylä Kaukolempiälä, Kylä Kauksamo, Kylä Kekrola, Kylä Kivennavan kirkonkylä, Kylä Kontu, Kylä Korpikylä, Kylä Kotselkä, Kylä Kurkela, Kylä Lavola, Kylä Liikola, Kylä Lintula, Kylä Lipola, Kylä Miettilä, Kylä Multala, Kylä Mustapohja, Kylä Pamppala, Kylä Patrikki, Kylä Pihlainen, Kylä Polviselkä, Kylä Raivola, Kylä Rantakylä, Kylä Rasala, Kylä Riihisyrjä, Kylä Riihiö, Kylä Rontu, Kylä Räikylä, Kylä Saarenmaa, Kylä Seppälä, Kylä Siiranmäki, Kylä Soppikylä, Kylä Suurselkälä, Kylä Tammiselkä, Kylä Tiilinmaa, Kylä Tirttula, Kylä Tonteri, Kylä Uupune, Kylä Vaittila, Kylä Vanhakylä, Kylä Vehmainen, Kylä Voipiala, Kylä Vuottaa, Kylä Ylentelä

Syventävä projekti

Papit Kivennapa

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi


Lähteitä alkuperäisdokumenttien lisäksi: Sirkka Karskela: Kivennapa, väestö ja tilat isonvihan jälkeen

Erinomainen tietopaketti: Kivennapa Wiki

Kalevi Hyytiän laatimat kyläkartat Virtuaali Kivennapa
Kyläluettelo, josta aukevat asukasluettelot

Maarekisteri 1895

Sukujen kanta-isiä ja varhaisimmat tunnetut asuinpaikat

Ahjärvi

Haapala (ja Luutahäntä)

Holttila

Ikola (ja Järvelä)

Joutselkä (ja Mustapohja)

Kanala

Karvala

Kaukolempiälä

Kauksamo

Kekrola

Kivennapa (ja Pappilanmäki)

Korpikylä

Kotselkä

Kuokkala

Kurkela (ja Vanhakylä)

Liikola

Lipola

Miettilä

Pamppala

Pihlainen

Polviselkä

Puhtula

Raivola

Rantakylä (ja Kukonmäki)

Riihisyrjä

Räikylä

Saarenmaa

Seppälä (ja Termala)

Siiranmäki

Sikiälä l. Multala

Soppikylä

Suurselkä

Tammiselkä

Terijoki

Tiilinmaa

Tirttula

Vaittila

Vehmainen

Voipiala

Vuottaa

Ylentelä

Tietoja kunnasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivennapa

Kivennapa (ruots. Kivinebb) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenäinen raja Neuvostoliiton kanssa, 54 km. Kivennavan naapureina olivat etelässä Terijoki ja Uusikirkko, lännessä Kanneljärvi, pohjoisessa Muolaa ja Valkjärvi sekä koillisessa Rautu.

Kivennavan pinta-ala oli 633 km², asukkaita 10 000. Viipuri–Pietari-maantie kulki pitäjän halki.

Nykyisin Kivennavan kirkonkylän nimi on venäjäksi Pervomaiskoje, ja se on Leningradin alueen Viipurin piirin Pervomaiskojen eli Kivennavan maalaiskunnan keskus, jonka rajat kuitenkin poikkeavat suuresti Suomen aikaisen Kivennavan kunnan rajoista. Entisen Kivennavan Raivolan kylä puolestaan on nykyisen Roštšinon eli Raivolan kaupunkikunnan keskustaajama.

Itsenäiseksi seurakunnaksi Kivennapa muodostui vuonna 1352 Hanttula-nimisenä. Ensimmäisen kerran Kivennapa mainitaan asiakirjoissa vuonna 1445 ja merkinnee etuvarustusta (saks. Kivenibbe). Kivennavalla siirryttiin kunnallishallintoon vuonna 1871. Vuonna 1911 Kivennavan Suomenlahteen rajoittuvasta eteläosasta muodostettiin Terijoen kunta. Valtio pidätti metsistä huomattavan osan ns. kruununpuistoiksi. Kivennavan metsistä erotettiin valtion metsiksi 10 000 hehtaaria eli 21 % koko pitäjän metsävaroista.

Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhdenä perusteluna asialle oli Kivennavan kuntaan vielä silloin kuuluneen Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[4] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi, ja näin ollen myös Kivennapa jäi Suomelle.

Maataloudesta sai toimeentulonsa 85 % väestöstä. Viimeisinä vuosina erikoistuttiin perunan ja sokerijuurikkaan sopimusviljelyyn. Pitäjässä oli mylly ja sahalaitoksia monissa kylissä, samoin pienteollisuutta ja monipuolista palvelutoimintaa. Raivolan kotelotehtaissa tehtiin lähes kaikki Suomen savukerasiat. Raivolassa oli myös oma sähkölaitos.

Kuva: Kivennavan kunnantalo v.1920-30 luku. Lähde, Museovirasto, historian kuvakokoelma, Karjalan Liiton kokoelma

Волость Кивеннапа (фин. Kivennapa), до 1918 года — Кивинебб (швед. Kivinebb) включала как лютеранские, так и православные поселения. Метрические записи жителей многих православных поселений можно найти в метрических книгах сестрорецкой церкви. Территория входит в состав современного Первомайского сельского поселения Ленинградской области.