Kaarlo Kustaa Samuli Aataminpoika Suomalainen

Kirjailija, sanomalehtimies, matematiikan lehtori. Sortavalan kaupunki. Aikaisemmin: Helsinki.

Syntyisin: Pietari, Venäjä. г. Санкт-Петербург.

"Samuli Suomalainen", "Samuli S.", "K. Suomalainen"

Syntymä / Birth / Рождение:

Pietarin Pyhän Marian evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1850: Saint Petersburg Saint Marie Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1850: Санкт-Петербургский евангелическо-лютеранский приход Святой Марии, рождений 1850 г.:

Jahr 1850, Monat Februarii

Tag und Stunde der Geburt. D. Sieben und Zwanzigsten Januar 12 Uhr Mittags. Tag der Taufe (§.20, 21. Instr. §.26,27). D. Vierten März. Nummer, Taufname des Kindes, Tauf- und Familiennamen und Confessionen der Aeltern, Stand, Rang und Gewerbe des Vaters, oder der Mutter, oder desjenigen, der das Kind zur Taufe vorgestellt hat, Name des Predigers, von dem die Taufe, und des Orts, wo sie vollzogen ist, Tauf- und Familiennamen, Stand, Rang oder Gewerbe der Pathen (§ 22, 23, 24, 27, 30. Instr. §. 39, 30, 31.) No. 58. und Namen des Kindes. Carl Gustaf Samuel. Ältern. Stadt Gem: Jouvelierer Gesell Adam Suomalain und dessen Ehew: Ewa Backman. Wo und wem getaust. Zu Hause v. P: Sirén. Pathen. Gustaf Relander, Jouvel. Meister. Michel Mikkola Posement: Gesell, Gustafva Kyhr, Jfrau. Wilhelmina Faurén, Jfrau, Maria Läber, Frau. Pag. im Personalbuche. -. Ehelich Geborne - Männliche 1.

Pietarin Pyhän Marian seurakunta > Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo 1848-1857 (I C:12) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8099230]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Ähtärin evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1876: Ähtäri Evangelical Lutheran Parish, Marriages year 1876: Эхтяри евангелическо-лютеранскый приход, браки 1876 г.:

Juni 27. Aktuarien i Statistiske byrån, Filos: Magistern Karl Gustaf Samuel Suomalainen från Helsingfors Stad och Jungfru Hillma Catharina Charlotta Bähr från Inha bruk.

Ähtäri , Vihityt, 1849-1884 > MKO1-2 [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ahtari/vihityt...]

Kuolema / Death / Смерт:

Kaarlo Kustaa Samuli Suomalainen kuoli Sortavalan kaupungissa 04.05.1907. Merkintä kuolemasta: Sortavalan evankelisluterilaisen kaupunkiseurakunnan rippikirjassa 1900-1909: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2079773]. Hänet haudattiin 09.05.1907 Sortavalassa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Lapsuus ja nuoruus

Kaarlo Kustaa Samuli Suomalainen, tai Samuli Suomalainen, syntyi Pietarissa jalokiviseppä Aatami Samulinpoika Suomalaisen ja hänen vaimonsa Eeva Henrikintytär o.s. Backmanin perheeseen vuonna 1850. [1, 2]

Samuli kävi Pietarissa seurakunnan suomalaista kirkkokoulua. [3, 4, 2] Koulun tarkastajan Kaarlo Slöörin kehotuksesta lahjakas poika lähetettiin opiskelemaan Jyväskylän alkeisopistoon, josta tämä pääsi ylioppilaaksi 1868. Suunnitellut lääkärinopinnot vaihtuivat yliopistossa matemaattisiin aineisiin. Jo opiskeluaikanaan Suomalainen toimi Slöörin apulaisena Suomen Virallisessa Lehdessä, ja valmistuttuaan maisteriksi 30.05.1873 hän opetti sekä matemaattisia aineita että suomea, saksaa ja venäjää helsinkiläisissä oppikouluissa. [3, 2] Nuori maisteri toimi 1873-1874 saksankielen opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa sekä matematiikan opettajana samassa koulussa 1874-1876. Kevätlukukaudella 1875 hän oli suomenkielen opettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa, opettaen 1872-1874 suomenkieltä myös venäläisessä lukiossa. [5, 2]

Suomalainen siirtyi 1876 Tilastollisen päätoimiston palvelukseen, toimien siellä aktuaarina vuoteen 1880, jolloin hänet nimitettiin Sortavalan seminaarin matematiikan lehtoriksi. [5, 2]

Perhe

Kaarlo Kustaa Samuli Suomalainen avioitui 1876 Ähtärissä Hilma Katarina Charlotta Bährin kanssa. Heille syntyivät Helsingissä Lauri, Lopella Lyyli ja Janakkalassa Yrjö. Suomalainen muutti vaimonsa ja 3 vanhimman lapsen kanssa Helsingistä Sortavalaan 16.12.1880. Nuoremmat lapset, Eva, Jaakko, Kaarlo, Saima ja Saara lapset syntyivät siellä. [2]

Sortavalan seminaari

Kun Sortavalan eli Kymölän seminaari 1880 aloitti toimintansa, oli Suomalainen sen ensimmäisimpiä opettajia. Hän oli silloi 30-vuotias, erittäin eloisa ja sukkela mies. Hänen olemuksensa oli sopusuhtaisesti leikkisä, totinen, tarpeeksi toverillinen ja tarpeeksi opettajan auktoriteettia korostava. Hän oli hyvin kaukana yksitoikkoisesta pedanttisuudesta ollen kuitenkin itse hyvänä esimerkkinä tehtävien tunnollisesta suorittamisesta. Suomalaisen opetusopillisena periaatteena oli, että mieluummin on opetettava vähän ja perinpohjaisesti kuin paljon ja pintapuolisesti. [6, 4, 2]

Sortavalan seminaaria pidettiin aikanaan Suomen kristillisen kasvatuksen keskuksena. Sen henkeen vaikutti ennen kaikkea kasvatusaineiden opettaja Bruno Boxström, joka moitti Uno Cygnaeuksen ja Olai Wallinin kasvatusajatuksia liian maallisiksi. Seminaarin matematiikan lehtorina Suomalainen kannatti Boxströmin mielipiteitä, ja uskonnollinen ote vahvistui kirjailija Samuli S:n tuotannossa 1900-luvun puolella. Ilotteleva sävy muuttui kohtaloon alistuneisuudeksi ja kristilliseksi nöyryydeksi kuten mietelmäkirja Suljetuissa kammioissa (1902) osoittaa. Yhtenä syynä muutokseen lienee ollut hänen juuri maisteriksi valmistuneen vanhimman poikansa kuolema 1901. [3, 2]

Kirjailija

Suomalainen aloitti kaunokirjalliset kokeilunsa nimimerkillä Samuel S. jo 1872 lehdissä julkaistuilla epigrammeilla ja pienillä runoilla. Hänen novellikokoelmansa (1876 ja 1886) herättivät ihastusta, ja näytelmistä suosituin oli Setä (1. esitys 1877). Niissä nähtiin ranskalaista henkevyyttä ja pirteää leikillisyyttä. [3, 2] Suomalaisen pääviehätys on soreassa, pirteässä kirjoitustavassa, jolla hän antoi värin suomenkieliselle novellityylille. Varsinkin leikillisissä kappaleissa tämä ilahteleva tyyli esiintyy edukseen. Lukija ilakoi niissä mukana. Me nauramme Rauhalinnan kreivin onnistumattomalle teatteriyllätykselle ja kunnon Sylvesterin suunnattomalle aivastajanenälle (Näytelmä), sukkelalle kaksoislemmen sekamelskalle (Kaks kertaa kaks), Nikkisen ja Rikkisen hupaisalle kylpykohtaukselle ja säästäväisyyshommalle (Kesäkylvyiltä). [4, 2] Muistelmateoksessaan Kevään ajoilta (1900) Samuli S. on tallentanut historiallisesti merkittäviä tunnelmakuvia Pietarin suomalaisista. Kokoelman piilokriittinen, järkyttävä kertomus Lakko muistuttaa gogolilaista venäläisen elämänmenon satiiria. [3, 2]

Harrastuksia

Suomalainen osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ja kulttuurikeskusteluun. Hän toimi Sortavalan kaupunginvaltuustossa, henkivakuutusalalla, perusti lehtiä, toimitti niitä ja kirjoitti niihin. [3, 4, 2] Erityisen lähellä hänen sydäntään oli myös musiikki. Musiikkiharrastus näyttää siirtyneen ainakin perheen neljälle pojalle, sillä jokainen heistä kuului Ylioppilaskunnan Laulajiin. Musiikkiin liittyviä, lyhyitä ja varsin hajanaisia ajatelmia sisältävän Andante-teoksensa (1903) Samuli S. omisti ystävälleen Jean Sibeliukselle. [3, 2]

Suomalainen ei voinut käsittää sitä, että Sortavalan tyttökoulu oli ruotsinkielinen. Suomalainen ryhtyi ajamaan sen opetuskielen muuttamista suomeksi, ja kieli ennenpitkään muutettiinkin. Innolla hän oli myös mukana puuhaamassa kaksiluokkaisen alkeiskoulun muuttamista lyseoksi. Monien vaiheiden jälkeen syntyikin viisiluokkainen yksityislyseo, jonka johtokunnan jäsenenä Suomalainen toimi koulun koko olemassaoloajan 1893-1898. [4, 2]

Suomalainen toimi Sortavalan edustajana Turun kirkolliskokouksessa 1886, virsikirjavaliokunnan jäsenenä ja sihteerinä. Samassa kokouksessa hänet valittiin valmistelemaan käsikirjoitusta silloin hyväksyttyyn suomalaisen virsikirjan mallipainokseen, joka ilmestyi seuraavana vuonna. [4, 2]

Suomi-yhtiön perustamisesta lähtien Suomalainen oli sen innokkaimpia asiamiehiä. Sortavalan kaupungin kirjaston ja lukusalin esimiehenä hän toimi sen perustamisesta vuodesta 1886 alkaen aina kuolemaansa saakka. [4, 2]

Suomentaja

On sanottu, että Suomalainen on myhäilevällä, pakinoivalla tyylillään vienyt suomalaisen kirjallisuuden kehitystä kappaleen matkaa eteenpäin ja antanut vaikutteita tuleville kirjailijoille. Enemmän ehkä kuitenkin jälkipolvi saa olla kiitollinen Samuli S:lle hänen perustavasta työstään erikielisen kauno- ja tietokirjallisuuden suomentajana. Hänen panoksensa matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjojen tuottamisessa ja niiden suomenkielisen sanaston luomisessa oli varsin runsas. Hänen kaunokirjallisista suomennoksistaan mainittakoon muun muassa venäläisten klassikkojen, kuten Aleksandr Puškinin, Nikolai Gogolin, Ivan Turgenjevin, Leo Tolstoin ja Maksim Gorkin, teoksia; ranskan kielestä Samuli S. suomensi Anatole Francea ja Jules Verneä, englannista Oliver Goldsmithiä ja nuorisolle uudet versiot kirjoista Robinson Crusoe sekä Gulliverin matkat ja ruotsin kielestä Z. Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita. Kaunokirjallisuuden suomennosten määrä nousee yli 30 teoksen. Käännöstöihin osallistuivat myös vanhin poika ja Hilma-vaimo. Samuli S:n kääntäjäntaidoista kertoo, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura palkitsi hänet 1882 Gogolin Kuolleet sielut -teoksen ja Ranskan akatemia 1901 Vernen teoksen Maan ympäri 80:ssa päivässä suomennoksesta (1. painos ilmestyi jo 1874). Monet Samuli S:n suomennokset ovat eläneet aina 1990-luvulle saakka. [3, 2]

Vuonna 1891 julkaistiin Suomalaisen Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä laatima lyhennelmä, "jonka huoleti saattaa panna nuorukaisten, jopa lastenkin käteen", kuten ideoija esipuheessaan sanoo. Kritisoidusta lyhennelmästä otettiin kyllä kolmekin painosta, mutta vain muutamat koulut käyttivät sitä 1900-luvun alussa lukemistona. Suomalainen oli jo 1875 ja 1878 julkaissut Suonion eli Julius Krohnin kanssa pari kuvakirjaa, jossa on heidän runojaan, ja myöhemmin Samuli S. laati tai suomensi tekstejä muutamaan muuhunkin kuvakirjaan, mutta pysyi useimmiten nimettömänä. Lisäksi hän esitteli Kirjallisen Kuukauslehden palstoilla uusinta lastenkirjallisuutta. [3, 2]

Fysiikan ja matematiikan alalla Suomalainen on niinikään ollut uranuurtajia: hän loi uusia oppi- ja ammattisanoja. Tässä suhteessa on mainittava erityisesti hänen 1877 kääntämänsä L. L. Lindelöfin Oppikirja analyyttisessä geometriassa ja 1883 suomentamansa L. Thomasin Suuret keksinnöt. [7, 4, 2]

Persoonallisuus

Samuli Suomalainen oli sekä idyllirunoilija että järjen ja käytännön mies, matemaatikko, joka hoiti lehtorinvirkaansa 27 vuotta säntillisyydellä ja innostuksella. [7, 2] Suomalaisen maailmankatsomus oli kristillinen ja hän oli elämänkatsomukseltaan vahva optimisti ja idealisti, hyvän voittoon uskova. [4, 2]

Sortavalan seminaarin historioissa on sanottu lehtori Suomalaista omalaatuiseksi persoonallisuudeksi, joka ei rahtuakaan tinkinyt vakaumuksestaan. Hän ei uusien suuntausten tullen muuttanut kirjallista tyyliään, mutta jätti oman tuotantonsa vähemmälle ja paneutui sitäkin uutterammin suomennostyöhön. Ja vaikka elämän vaikeudet koettelivatkin, hän säilytti idealisminsa loppuun saakka. Samuli Suomalainen kuoli toukokuussa 1907 Sortavalassa. [3, 2]

Viitteet:

• [1] Pietarin Pyhän Marian evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonarkisto.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Riitta Kuivasmäki: Suomalainen, Samuli. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (Viitattu 23.4.2021) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste [http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002952] (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
• [4] Kaarlo Suomalainen. Uudempi suomalainen kirjallisuus. I, Perustava aika : (kansallisromantiikka) / kirjoittanut O. A. Kallio., 1928, s. XX [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1914863?page=169] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• [5] Kaarlo Suomalainen. Raja-Karjala, 07.05.1907, nro 47, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/686012?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• [6] K. Suomalainen. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.05.1907, nro 20, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/934305?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• [7] V. Tarkiainen: Kaarlo Kustaa Samuli Suomalainen. Valvoja, 01.01.1907, nro 5-6, s. 47 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/497936?page=47] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Pietarin paikkakuntaprojekti
• Sortavalan kaupungin paikkakuntaprojekti
• Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland, 01.01.1869, nro Vår, s. 26 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2232418?page=26] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Inbjudningsskrift till den magister-promotion, som af filosofiska fakulteten vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland kommer att med sedvanliga högtidligheter anställas i Helsingfors den 30 maj 1873 / L. Lindelöf., 1873, s. XX [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203327?page=77] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Förteckning öfver embets- och tjenstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland, 01.01.1875, nro Höst, s. 16 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2232493?page=16] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Det Finska universitetets katalog, 01.01.1876, nro Höst, s. 90 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/2234436?page=90] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 15.02.1900, nro 5, s. 11 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940144?page=11] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 15.09.1903, nro 18, s. 3 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940193?page=3] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Kyläkirjaston Kuvalehti, 01.05.1907, nro 5, s. 11 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870483?page=11] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Raja-Karjala, 11.05.1907, nro 48, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/686013?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Finlands Allmänna Tidning, 21.08.1907, nro 191, s. 3 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/621565?page=3] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Kansakoulun lehti : kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle, 01.01.1908, nro 1-2, s. 33 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940264?page=33] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Vakuutussanomia, 01.12.1914, nro 12, s. 11 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/886221?page=11] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)
• Suomen kansalliskirjallisuuden vaiheet : kouluja varten / kirjoittanut J.W. Juvelius., 1914, s. XX [https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1914857?page=85] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (Viitattu 24.04.2021)

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 276. viikkoprofiili (21.03.2021-27.03.2021).