Kim Borg was a Finnish bass, teacher and composer. He had a wide-ranging, resonant, warm voice.

Biography

Kim Borg was born in Helsinki. He studied voice with Heikki Teittinen at the Sibelius Academy (1936–1941 and 1945–1947), where he also received training in theory and composition with Leo Funtek and Aarre Merikanto, and then pursued vocal studies with Andrejewa de Skilondz in Stockholm (1950–1959). He also studied biochemistry at the Helsinki University of Technology, and received a diploma in 1946.

In 1947 he made his formal concert debut in Helsinki, and in 1951 his formal operatic debut in Århus as Colline in La bohème. In addition to his concert appearances, he sang regularly in opera in Helsinki and Copenhagen (1952–1970), Stockholm (1963–1975), and Hamburg (1964–1970). In October 1959 he made his Metropolitan Opera debut in New York City as Count Almaviva, remaining on its roster until 1962. In 1961 he appeared as Boris Godunov in Moscow.

He also had success in such roles as Osmin, Don Giovanni, King Marke, Hans Sachs, King Phillip II, Pimen, Gremin, Don Basilio and Arkel.

Recordings of him are available as Abner in Saul og David by Carl Nielsen, Shigolch in Lulu, Shchelkalov in Boris Godunov, the Messenger in Orff's "Antigonae", and both Sarastro, the Sprecher and the Second Armed Man in The Magic Flute; also doing bass solos in Mozart's Requiem, Beethoven's Missa Solemnis, Verdi's Requiem, Elgar's The Dream of Gerontius, Rossini's Stabat Mater, Dvořák's Stabat Mater, and Haydn's The Creation. He also left a fine recording of Mussorsky's Songs and Dances of Death.

In 1962 he received the Pro Finlandia Medal of the Order of the Lion of Finland.

He retired from the stage in 1980. From 1972 to 1989 he was a professor at the Royal Danish Conservatory of Music in Copenhagen. He published several books, wrote orchestral compositions (Trombone Concerto, two symphonies), chamber music, a Stabat Mater, and songs. He also prepared orchestrations to compositions of Mussorgsky and Hugo Wolf.

He died in Humlebæk, Denmark in April 2000, aged 80. He is buried in the Hietaniemi Cemetery in Helsinki.

Kim Borg war ein finnischer Opernsänger (Bass), Komponist und Gesangspädagoge. Er gilt als der Vorläufer der bedeutenden Generation von skandinavischen Bässen (Martti Talvela, Matti Salminen, Aage Haugland). Neben Boris Christoff war er international der gefragteste Boris Godunow seiner Generation.

Leben

Borg studierte Gesang an der Sibelius-Akademie (und nebenbei Biochemie) und debütierte 1947 als Konzertsänger in der finnischen Hauptstadt. Sein Operndebüt fand 1951 in Aarhus statt, als Colline in La Bohème, der klassischen Bassdebütpartie schlechthin (auch jene von Christoff, Ruggero Raimondi und Willard White). Von da an stand er auf allen Bühnen (Nord-)Europas, debütierte dann 1959 an der Metropolitan Opera als Graf Almaviva (Le nozze di Figaro) und sang 1961 den Boris in Moskau. Von 1964 bis 1970 sang er an der Hamburgischen Staatsoper. 1980 verabschiedete er sich von der Bühne.

Seit 1972 und bis 1989 bekleidete er einen Posten als Gesangslehrer an der Königlichen Musikhochschule Kopenhagen. Er komponierte ebenfalls Vokalmusik.

Borgs feste, vitale Stimme und seine unsentimentale und schmalzlose Art ist unter anderem in der Aufnahme der Messa da Requiem unter der Leitung von Ferenc Fricsay gut zu studieren.

Als Komponist verfasste Borg mehrere Instrumentalwerke, darunter zwei Sinfonien, sowie Vokalmusik, darunter eine eigene Vertonung des Stabat mater.

Kim Borg

Kim Borg, oli suomalainen oopperalaulaja (basso) ja lauluprofessori. Borgia pidetään yhtenä aikansa arvostetuimmista suomalaistaiteilijoista.

Borg valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1946, mutta sen jälkeen hän keskittyi laulu- ja musiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiassa. Luonteeltaan leikkisä ja räiskyvä Borg kutsui itseään taustaansa viitaten "ikuiseksi teekkariksi".

Läpimurtonsa Borg teki Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa vuonna 1952. Vuonna 1959 hän esiintyi ensimmäisenä suomalaisena mieslaulajana arvostetussa New Yorkin Metropolitanissa. Hänet palkittiin vuonna 1962 Pro Finlandia-mitalilla. Borg lopetti aktiivisen laulajanuransa jo 1960-1970-luvun taitteessa ja toimi sen jälkeen Kööpenhaminan kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun professorina 1972-1989. Hän opetti laulu-uralle aikovia omassa televisio-ohjelmassaan Suomessa.

Kim Borgin huippusuorituksiin kuuluivat muun muassa nimirooli Musorgskin oopperassa Boris Godunov, Ruhtinas Greminin rooli Pjotr Tšaikovskin Jevgeni Oneginissa, ylipappi Sarastro W.A. Mozartin Taikahuilussa sekä Mefisto Charles Gounod’n Faustissa.

Borg teki 1950- ja 1960-luvulla useita levytyksiä saksalaiselle Deutsche Grammophon -levymerkille. Hänen levytystuotantonsa ulottuu ooppera-aarioista ja yksinlauluista hengellisiin lauluihin ja joululauluihin. Uransa alkuvaiheessa vuonna 1945 hän levytti salanimellä Timo Poro kaksi Toivo Kärjen säveltämää iskelmää ”Nuoren miehen lauantai” ja ”Täyttä laukkaa”.

Borg käytti värikästä ja syvää bassoaan erittäin intensiivisesti, väkevästi eläytyen. Lisäksi hänessä oli todellista lavakarismaa, mikä olikin yksi hänen suosionsa salaisuuksista.

Kim Borgin veljiä olivat sisustusarkkitehti Olli Borg ja musiikkituottaja Jaakko Borg. Heidän isänsä oli arkkitehti Kaarlo Borg.

Kim Borg kuoli Humlebækissa lähellä Kööpenhaminaa.

Populaarikulttuurissa

Suurelle yleisölle Kim Borgin nimi lienee tutuin elokuvasta Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1986). Opettaessaan tennistä everstin tyttärelle (Hannele Lauri) Uuno (Vesa-Matti Loiri) toteaa, että "ei kukaan ole Kim Borg syntyessään" sekoittaen näin Kim Borgin ja tennispelaaja Björn Borgin toisiinsa.

/////

Hän otti elämänkumppanikseen Ebon Karin Ingeborg Ringbom. Vanhemmat: Allan Ringbom ja Ingeborg Pliniussen. Ebon Karin Ingeborg Ringbom oli s. 22 Hel. 1924.

Esiintyi eri Euroopan maissa, Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa ooppera-, konsertti- ja oratoriolaulajana 1948-80. Hän vieraili myös Suomen Kansallisoopperassa ja kuului mm. Mirjam Helin-kilpailun tuomaristoon. Hänellä oli mahtava ääni ja voimakas eläytymiskyky. Parhaimmillaan hän oli Boris Godunovin
nimiosassa, Don Carlosissa Filip II:na, Taikahuilun Sarastona ja Faustin Mefistona. 1972 lähtien hän oli Kööpenhaminan musiikkikorkeakoulun professorina. Kim Borgin muistelmateos ukmestyi 1992; Kim Borg, Muistelmia. WSOY, Juva 1992

http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/index.html

http://runeberg.org/kuka/1978/0085.html

http://sv.wikipedia.org/wiki/Kim_Borg

Kim Borg était une basse finlandaise.

Biographie

Il est diplômé de l'Université technologique d'Helsinki. Il étudie le chant à l'académie Sibelius (1936-1941 et 1945-1947).

En octobre 1959, il chante pour la première fois au Metropolitan Opera de New York dans le rôle du comte Almaviva. En 1961, il prend le rôle de Boris Godounov à Moscou. Il chante aussi le rôle soliste du Requiem de Dvořák.

Il a reçu la Médaille Pro Finlandia en 1962.

Il apparaît dans le volume IV de The EMI Record of Singing (partie : l'école scandinave).

Kim Borg

Kim Borg var en finländsk operasångare (bas) och sånglärare.

Han var främst känd för sina tolkningar som Boris Godunov, don Giovanni, Osmin i Enleveringen ur seraljen, Scarpia i Tosca, Gremin i Eugen Onegin och Sarastro i Trollflöjten.

Utbildning

Borg studerade sång för Heikki Teittinen vid Sibelius-Akademin i Helsingfors under åren 1936-1941 och 1945-1947, där fick han också utbildning i teori och komposition för Leo Funtek och Aarre Merikanto. Därefter fortsatte han med sångstudier för Andrejewa de Skilondz i Stockholm (1950-1959).

Han tog även examen för civilingenjör i biokemi vid Helsingfors universitet 1946.

Karriär

Borg debuterade som konsertsångare i Helsingfors 1947. Han bodde från början av 1950-talet i Danmark och gjorde debut 1951 på Den jyske opera i Århus som Colline i Puccinis La Bohème. Utöver sina konsertframträdanden, sjöng han regelbundet opera i Helsingfors och Köpenhamn (1952-1970), Stockholm (1963-1975) och Hamburg (1964-1970). Han fick sitt genombrott vid Det Kongelige Teater i Köpenhamn 1952, där han även fick ett gästkontrakt. På Metropolitan debuterade han i oktober 1959 som greve Almaviva i Mozarts Figaros bröllop. Han framträdde där under de tre följande säsongerna, fram till 1962. Han gjorde Boris Godunov i Moskva 1961.

Han verkade som professor i sång vid Det Kongelige Danske Musikkonservatorium 1972-1989, och drog sig tillbaka från scenen 1980. Han publicerade flera böcker, skrev orkesterverk, kammarmusik, ett Stabat Mater och sånger. Han orkestrerade också kompositioner av Mussorgsky och Wolf.

Utöver Boris Godunov var han framgångsrik i roller som Osmin, Don Giovanni, kung Marke, Hans Sachs, kung Filip II, Pimen, Gremin, Rossinis Don Basilio, Debussys Arkel.

Familj

Borg var son till arkitekten Kaarlo Nathanael Borg och dennes hustru Lea Hillervo Ainikki Stenius. Han var gift med Ebon Karin Ingeborg Ringblom som han fick två barn med.

Han är begravd på Sandudds begravningsplats i Helsingfors.

Teater

Roller (urval)

• 1952 – Émile de Becque i South Pacific av Richard Rodgers, Oscar Hammerstein och Joshua Logan, regi Sven Aage Larsen, Oscarsteatern

Inspelningar

Det finns inspelningar av Kim Borg där han gör

• Abner i Saul och David av Carl Nielsen
• Shigolch i Lulu av Alban Berg
• Både talaren och den andre beväpnade mannen i Trollflöjten av Wolfgang Amadeus Mozart
• Bas- eller barytonsolona i

Requiem av Mozart
Missa solemnis av Ludwig van Beethoven
Messa da requiem av Giuseppe Verdi
Stabat mater av Gioacchino Rossini
Skapelsen av Joseph Haydn
The Dream of Gerontius av Edward Elgar

Han har även gjort en inspelning av Musorgskij Dödens sånger och danser.

Sagt om Kim Borg:

” Han hade en omfattande, resonant, varm röst och ett ansett artisteri. „

- Dödsrunan om Kim Borg i den brittiska tidskriften Gramophone, juli 2000