Laila Inkeri Niemioja

Arkkitehti, joka keskittyi julkisiin rakennuskohteisiin.

Piti arkkitehtitoimistoa Keuruulla (1946-1956), sen jälkeen Helsingissä.

Elämäkerta

Laila Niemioja o.s. Tuhkanen syntyi 23. toukokuuta 1914 Kajaanissa. Hänen vanhempansa olivat taidemaalari Toivo Gideon Johannes Tuhkanen ja Martta Tuhkanen o.s. Rechardt.

Ylioppilaaksi hän valmistui Töölön yhteiskoulusta vuonna 1932 ja arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938. Opintomatkoja hän teki Ruotsiin, Viroon, Ranskaan, Englantiin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. [1, 2]

Työura

Laila Niemioja työskenteli SOK:n rakennusosastolla vuosina 1937-41, arkkitehti Aarne Ervin toimistossa 1941-42 ja SAFA:n standardisoimislaitoksessa vuosina 1943-45, jonka jälkeen hän perusti Arkkitehtitoimisto Laila Niemiojan Keuruulle vuonna 1946.

Keuruun kaupunkikuvaan hän jätti merkittävän kädenjälkensä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin rakentamisen tarve oli suuri. Hänen suunnitteleminaan ovat valmistuneet Keuruun keskuskansakoulu eli "Kivikoulu" opettajaintaloineen (1953 ja 1956), Keuruun yhteiskoulu (1961), kansalaiskoulu (1970) ja kunnansairaala eli terveyskeskuksen vanhin osa (1950-luvun loppupuoli), jonka yhteyteen hän suunnitteli lisäksi uuden varuskuntasairaalan. Keuruun keskustaajamaan valmistuneita asuin- ja liiketaloja ovat mm. Keuruun Osuuskassan rakennuttama Kassatalo Oy (1955), torin varren liiketalo vuodelta (1957), Keuruun Sähkö Oy:n toimitalo, niin kutsuttu eCenter (1958), asuinliiketalot Keuruuntie 11 ja Keuruuntie 13 (1960-luvun alkupuolella) ja asunto-osakeyhtiö Eräpuisto (1965). Keuruun Haapamäelle hän suunnitteli terveystalon eli ”lääkärintalon” (1950) ja kansakoulun opettajien asuntolan (1956). Keuruun Pohjoislahdelle hän suunnitteli Heikkilän vanhainkodin ulkoasun (1953).

Hän suunnitteli Keuruulle myös lukuisia yksityisiä rakennuksia. Niistä ensimmäisenä valmistui Keuruun Mäki-Matin johtajan, kauppaneuvos Erkki Luodon kesämökin turvekattoinen hirsisauna (1948). Tunnetuin näistä kohteista lienee kulttuurivaikuttaja Olavi Paavolaisen Pekanniemen huvila (1949). Kunnanjohtaja Toivo Purolle hän suunnitteli kaksikin taloa. Asuintalot hän suunnitteli myös eläinlääkäri B. Vuorentielle, tehtaanjohtaja Niilo Vuolle-Apialalle, rehtori Jussi Rainiolle, hammaslääkäri Jukka Rönnholmille ja valokuvaajana tunnetulle Matti Tuomiselle. Myös G. A. Serlachius Oy tilasi häneltä metsänhoitajalleen Kukkainniemeen valmistuneen talon (1954) piirustukset.

Laila Niemiojan Keuruulle ja sen lähikuntiin suunnittelemia muistomerkkejä ovat Pihlajaveden hautausmaan sankaripatsas (1949), jonka 3,3 metriä korkean paaden vapaudenristeineen valmisti Tervajoen Kiviveistämö, ja Karjalaan jääneiden muistomerkki (1957) Keuruun vanhan kirkon hautausmaalla, jonka valmisti Keuruun Kiviveistämö. Hän on suunnitellut myös Koskenpään sankaripatsaan (1950), jossa on professori Pentti Papinahon piirtämä reliefi ”Elämä jatkuu” (1977).

Laila Niemiojan suunnittelemia julkisia ja yksityisiä rakennuksia valmistui runsaasti myös Keuruun lähikuntiin, erityisesti Koskenpäälle. Arkkitehtitoimisto siirtyi Helsinkiin ja jatkoi kasvuaan. Osakaskunnan kasvaessa toimiston nimeksi vaihtui Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy:ksi. Laila Niemiojan ja Heikki Uusitalon suunnittelemia kouluja, toimistotaloja sairaaloita, terveysasemia, vanhainkoteja ja sairaskoteja, sekä uudis- että laajennusrakentamisen kohteita, valmistui kolmen eri vuosikymmenen kuluessa kymmenittäin eri puolille Suomea mm. Suolahteen, Äänekoskelle, Alavudelle, Ähtäriin, Suonenjoelle, Kauhavalle ja Kannukseen. Jämsään Laila Niemioja suunnitteli Jokilaakson aluesairaalan (1967). Saarijärvelle hän suunnitteli Saarijärven museon. Keuruulle arkkitehtitoimisto suunnitteli Kivelän korttelikoulun rakennuksen (1985) ja Lehtiniemen vanhainkodin palveluasuntoineen (1990). Arkkitehtitoimisto vastasi Keuruulla myös Lapin päiväkodin saneerauksesta ja laajennuksesta (1998). [1, 2, 3]

Keuruun Veräjässä on julkaistu kattava luettelo Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista: Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset. [4]

Laila Niemioja johti toimistoaan eläkkeelle siirtymiseensä asti 1982, mutta ohjasi ja seurasi tärkeimpien projektien suunnittelua vuoteen 1988 asti. [2]

Yksityiselämä

Laila Niemiojan puoliso oli diplomi-insinööri Teuvo Niemioja, joka toimi 1948-1954 Orion Oy:llä Keuruun tehtaanjohtajana ja isännöitsijänä. Työuransa viimeiset vuodet 1966-69 Teuvo Niemioja toimi Orion Oy:n toimitusjohtajana. Laila ja Teuvo Niemiojalla oli neljä lasta.

Jatkosodan päätyttyä Laila Niemioja oli solminut kirjeystävyyden Yhdysvalloissa asuvan opettajan Isabel Foyen kanssa. Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä, joka oli kiinnostunut sodasta toipuvien suomalaisten auttamisesta. Hän mm. järjesti keräyksiä, joista saadut varat käytettiin Keuruun evakkojen ja paikkallisten asukkaiden auttamiseen. Laila ja Teuvo Niemiojan kaikki lapset olivat kukin vuorollaan vaihto-oppilaina hänen luonaan.

Niemiojan perhe oli tunnettu Keuruulla myös vilkkaasta seuraelämästään. Juhlissa vieraili paikkakunnan ”merkkihenkilöiden” ohella myös Orionin tehtaan johtoa, mm. arkkiatri Arvo Ylppö ja professori Erkki Leikola. [3]

Laila ja Teuvo Niemioja sisaruksineen vuonna 1939. Takarivissä vasemmalta Martti Tuhkanen, Sakari Niemioja, Teuvo Niemioja, Kalevi Tuhkanen. Eturivissä vasemmalta Toini Tuhkanen, Urpo Niemioja ja Laila Niemioja.

Muistolaatta Keuruulla

Vuonna 2018 Keuruulla paljastettiin terveysaseman pääsisäänkäynnin vieressä oleva muistolaatta, joka muistuttaa Laila Niemiojan Keuruulle jättämästä kädenjäljestä lukuisissa rakennuskohteissa. [5]

Lähteet:

[1] Laila Niemiojan kuolinilmoitus

[2] Heikki Uusitalo: Suunnittelija keskittyi julkisiin rakennuksiin (muistokirjoitus), Helsingin Sanomat 13.7.2001

[3] Liisa Lappi & Jarmo Ruhanen: “Keuruu Laila Niemiojan piirustuslaudalla,” Keuruun Veräjä, viitattu 12. toukokuuta 2021, http://www.keuruunveraja.fi/items/show/19.

[4] Ahto Niemioja: “Laila Niemiojan suunnittelemat rakennukset,” Keuruun Veräjä, viitattu 12. toukokuuta 2021, http://www.xn--keuruunverj-u8ab.fi/items/show/37.

[5] Markku Piilemä: Kädenjälki näkyy yhä Keuruulla – arkkitehti Laila Niemiojan muistolaatta paljastettiin, Suur-Keuruu 10.9.2018

Lisätietoa:

• Laila Niemioja harrasti urheiluautoja. Ks. esim. MGB-henkilöautojen ensimmäiset omistajat: Myyntipvm 01.07.64 valmistenumero GHN3L-38673 Omistaja/paikkakunta Arkkit.tsto. L, Niemioja Ky., Helsinki http://www.sahk.fi/47