Historical records matching Ludvig Leonard Lindberg
Immediate Family
-
daughter
-
daughter
-
father
-
mother
-
brother
-
brother
-
brother
-
sister
-
sister
-
brother
-
sister
About Ludvig Leonard Lindberg
Helsinki lastenkirja 1856-1869 (MKO35-51 L1) Sivu 454 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2347... / Viitattu 08.03.2023
Viipurin tuomiokirkkoseurakunta - Viborgs domkyrkoförsamling - poismuuttaneet :
https://hiski.genealogia.fi/hiski/g35fk
https://katiha.kansallisarkisto.fi/henkilotieto.php?keyId=0625M1880...
Entinen veturinkuljettaja, leski Ludvig Leonard Lindberg:
Viipurin maaseurakunnan arkisto - I Aa:45 Pää- ja rippikirjat V A, tilattomat L 1910-1919, jakso 199, sivu 204: Lindberg; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5748147004&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022
------------------------------------------------
https://katiha.kansallisarkisto.fi/henkilotieto.php?keyId=0625M1879...
Vihitty 26.5.1892 tehtaantyöm. ruotsin seurakunnasta Ludwig Leonard Lindberg neiti Wilhelmina Karoliina Malinen
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8911735
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t2143688
Muutto Jaakkimaan :
Lähtöpäivä / Saapumispäivä 20.12.1901 30.12.1901
Mistä : Wiipurin kaup. ruotsal. sk.
Henkilö : Junankulj. Ludvig Leonard Antinp. Lindberg
Muuttaja : Vaimo Wilhelmina Karolina Malinen
Muuttaja : Julia Wilhelmiina Lindberg
Muuttaja : Karin Hildegard Lindberg
https://www.myheritage.fi/research/collection-20310/finland-karelia...
https://katiha.kansallisarkisto.fi/henkilotieto.php?keyId=0627K1929...
Rautatiehallitus matrikkeli 1875-1902 (AP_KONEOSASTO_I Ba:1) Sivu 159 Lindberg ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3197... / Viitattu 01.07.2023
Rautatiehallitus matrikkeli 1913-1916 (AP Bcf1) Sivu 3-4 Wiborgs depot ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3290... / Viitattu 25.10.2022
Haudattu 12. kesäkuuta 1929
--------------------------------------------------------------------------------------
Manner-Euroopan ensimmäinen rautatie rakennettiin vuonna 1832 Ranskaan, seuraavat vuosina 1835 Belgiaan ja Saksaan sekä 1838 Venäjälle. Rautatiet yhdistivät monilla alueilla kansakuntia taloudellisesti, poliittisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Afrikassa ja Aasiassa rautatiet palvelivat yleensä kolonialistisia tarkoitusperiä sekä edistivät vientikauppaa, ja kiskot vedettiinkin usein plantaaseilta ja kaivoksilta lähimpään satamaan.
Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin jo vuonna 1836 Taipaleen kanavan rakennustyömaalle lähellä Varkautta. Suomen ensimmäinen henkilöliikenteen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1858–1862. Seuraavaksi valmistuivat rataosuudet Riihimäki–Pietari 1869–1870, Hyvinkää–Hanko-rata 1873, Kerava–Porvoo 1874, Hämeenlinna–Tampere 1876 ja Turku–Toijala 1876. Savon rata avattiin 1889.
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomessa tehtiin 20. maaliskuuta 1849, jolloin Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Hänen ehdotuksensa mukaan rautatie olisi toteutettu hevosvetoisena. Tutkimusten tuloksena vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi höyryveturivetoisena toteutettavan radan välille Helsinki–Hämeenlinna. Maaliskuussa 1853 Hämeenlinnan kaupunki yhdessä suurtilallistensa kanssa oli anonut toimilupaa rakentaa rautatie Helsinkiin, mutta anomus hylättiin. Rautatiehanketta ja siitä esitetyn ratasuunnitelman käsittelyä jarrutti myös vuosina 1853–1856 käyty Krimin sota.
Vuoden 1856 maaliskuussa tapahtuneen Helsingin vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski mm. laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi. Toimeksianto osoitettiin kenraalikuvernööri Bergin johtamalle komitealle jonka tuli selvittää sisämaan ja satamien välisiä, sekä keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin johtavia liikenneyhteyksiä kanavia ja rautateitä käyttäen. Vuonna 1851 laadittu ratasuunnitelma tarkastettiin komiteaan kuuluneen Alfred Stjernvallin velipuolen Knut Stjernvallin johdolla, josta oli tullut uusi insinöörikunnan päällikkö. Tarkastettu ratasuunnitelma välille Helsinki–Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, joka johti komitean enemmistön kannatukseen. Komitea lähetti laatimansa ehdotuksen senaatille, joka hyväksyi ratasuunnitelman jo saman vuoden joulukuussa. Aleksanteri II teki lopullisen hyväksyvän päätöksen radan rakentamisesta 4. maaliskuuta 1857.
Keisarillisella päätöksellä rata säädettiin rakennettavaksi yksiraiteisena, mutta kahdella penkereellä. Rakentaminen alkoi välittömästi. Työnjohtajaksi määrättiin Uudenmaan läänin kuvernööri Knut Stjernvall ja rakennusvalvojana toimi kenraali Johan Mauritz Nordenstamin johtama rautatiejohtokunta.
Hyvästä palkkauksesta huolimatta työnjohdolla oli vaikeuksia saada kokoon riittävästi työvoimaa, jonka määrä vaihteli rakennushankkeen aikana 1 000–4 000 välillä. Lisäksi Saimaan kanavan rakennustyömaalta vapautuneita kuritushuonevankeja oli radan rakennuksessa mukana yli 200.
Ensimmäiset koejunat kulkivat radalla jo tammikuussa 1862. Ensimmäinen radan pohjoispäähän asti ajettu vihkiäisjuna saapui Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862 kello 11 aamupäivällä. Lemminkäisen vetämään junaan oli kytketty useita vaunuja, joissa oli yhteensä 30 kutsuvierasta. Matkalippujen hinnasto julkaistiin helmikuussa ja ensimmäinen aikataulu maaliskuussa. Radan viralliset avajaiset pidettiin 17. maaliskuuta, joka on nykyään VR:n syntymäpäivä.
Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.
Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.
Ludvig Leonard Lindberg's Timeline
1865 |
October 1, 1865
|
Viipuri, Finland
|
|
1893 |
July 1, 1893
|
Viipuri, Finland
|
|
1897 |
April 8, 1897
|
Viipuri, Finland
|
|
1929 |
June 6, 1929
Age 63
|
Karisalmi, Finland
|
|
June 12, 1929
Age 63
|
Suomi (Finland)
|