Ernst Evert Lindberg

Is your surname Lindberg?

Research the Lindberg family

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Ernst Evert Lindberg

Birthdate:
Birthplace: Helsinki, Finland
Death: March 02, 1908 (44)
Johannesburg, Transvaal Province, South Africa
Immediate Family:

Son of Anders Wilhelm Lindberg and Maria Sofia Lindberg
Husband of Maria Vilhelmiina Lindberg
Father of Sylvia Mercedes McCormack
Brother of August Wilhelm Lindberg; Wilhelm Waldemar Lindberg; Ludvig Leonard Lindberg; Aksel Valfrid Lindberg; Hilma Augusta Lindberg and 2 others

Occupation: Koriste- ja muotokuvamaalari, mainari, välskäri
Managed by: Heidi Airasmaa-Fouchault
Last Updated:

About Ernst Evert Lindberg

Ernst Lindberg syntyi Helsingissä vuonna 1864. Työskenneltyään ensin koristemaalarina Viipurissa hän muutti vuonna 1892 Yhdysvaltoihin, jossa avioitui. Sieltä perhe muutti Johannesburgiin Etelä-Afrikkaan, jossa Ernst ryhtyi kaivosalalle. Buurisodassa hän toimi ambulanssimiehenä.

--------------------------------

Marja-Liisa Koliseva kirjoittaa seuraavasti isosedästään:

Ernst syntyi Helsingissä vuonna 1864. Hänen vanhempana olivat Anders Wilhelm ja Maria Sofia o.s. Lindfors, jotka olivat avioituneet vuonna 1860 Helsingissä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 4 poikaa ja 3 tytärtä. Yksi pojista oli isoisäni Axel Lindberg. Kun Ernst oli 5 vuoden vanha, perhe muutti Viipuriin. Ernstistä tuli koristemaalari ja taiteilija.


Vuonna 1892 hän matkusti Amerikkaan, asettuen New Yorkiin, jossa toimi koristemaalarina, kuten oli tehnyt Suomessakin. Amerikassa hän meni naimisiin aikaisemmin Amerikkaan muuttaneen suomalaisen naisen kanssa.

Töiden ja ansioiden vähennyttyä New Yorkissa, Ernst päätti muuttaa Etelä-Afrikkaan. Hän toimi koristemaalarina Johannesburgissa Transvaalin tasavallassa. Ajat kävivät huonommiksi ja Ernst joutui menemään töihin kultakaivokseen Johannesburgin lähellä.

Buurit julistivat sodan englantilaisille lokakuussa 1899. Ernst liittyi ns. skandinavialaiseen osastoon ja taisteli buurien puolella englantilaisia vastaan.

Ernst joutui englantilaisten vangiksi helmikuun lopulla 1900 ja oli vuoteen 1902 St.Helenan saarella kaikkiaan 2 vuotta 7 kk, kuten hän itse kirjoittaa. Rauhansopimus allekirjoitettiin 31.5., mutta vasta marraskuussa Ernst pääsi laivaan, joka toi hänet Eurooppaan. Ja Vasta jouluaattona hän pääsi lähtemään Lontoosta laivalla Riiaan ja sieltä junalla Pietariin ja edelleen Viipuriin. Suomesta Ernst oli ollut poissa 11 vuotta. Viipurissa hän viipyi vanhempiensa luona noin 6 kuukautta ja kirjoitti sinä aikana kirjan ”Suomalaisen seikkailuja Buurisodassa ja muistoja vankeudesta St.Helenan saarella”

Ernst matkusti takaisin vaimonsa ja tyttärensä luo Johannesburgiin vuonna 1903 ja kirja julkaistiin vuonna 1904. Ernst työskenteli paluunsa jälkeen taas kultakaivoksessa. Hän kuoli vuonna 1907 vain 43vuotiaana. Ernst Evert Lindberg oli maailmanmatkaaja ja tarinan mukaan osasi seitsemää kieltä. Hänen vaimoaan ja tytärtään tai tämän jälkeläisiä ei kukaan Suomessa asuvista sukulaisista ole koskaan tavannut.

---------------------------


Sotakokemuksistaan Ernst kirjoitti kirjan nimeltä "Suomalaisen seikkailuja buurisodassa ja muistoja vankeudesta St Helenan saarella", joka ilmestyi Suomessa niinkin varhain kuin v. 1904.

'Sellaiset runoilijat ja laulujen sepittäjät, jotka niin hurmaavasti kertovat sotamiehen töistä ja elämästä, pitäisi panna luotisateeseen, eikä pahaa tekisi, jos tulisivat hyvästi haavoitetuiksi; ehkä sairaala veisi heiltä sankarikuoleman ihailun' Ernst Lindberg

"Joulukuun 11. päivän vastaisena yönä raivonneen rankkasateen ja ukkosmyrskyn laannuttua kävi kenraalimajuri Andrew Wauchopen komentama ylämaalaisprikaati - kuuluisa Black Watch, Musta Vartio, sekä Seaforthin, Argyllin ja Sutherlandin rykmentit, kaikkiaan 3500 sotilasta - hyökkäykseen buurien Magersfonteinin asemia vastaan luottaen pimeän suojaan ja kompassin opastukseen. Vailla perusteellista tiedustelua tehty päätös puoli yhdeltä aamulla aloitetusta hyökkäyksestä osoittautui kohtalokkaaksi virheeksi, eivätkä tiiviissä, suljetussa muodostelmassa edenneet ylämaalaiset edes havainneet taisteluhaudoissa odottavia vihollisiaan ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Näkymättömistä, piikkilankaesteiden suojaamista asemista skotteja yllättäen kohdannut murhaava kiväärituli herätti kauhua jopa vihollisiin yleensä kylmäverisesti suhtautuneessa Lindbergissä: "Sen ihmisen, joka tällaista näkee ja siitä huolimatta yhä yllyttää sotaan, täytyy olla sydämetön, sillä todella sydäntäsärkevä on kuolevien ja haavoitettujen kirkuna." Kauempana buurien vasemmalla laidalla vapaajoukon seurassa tilannetta tarkkailleet Viklund ja Gustafsson havaitsivat niin ikään äkilliset suuliekkien leimahdukset yötä vasten ja pimeydessä kompastelleiden skottien epätoivoiset yritykset etsiä suojaa buurien luotisateelta".

http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24928-magersfonteinin-taistelu-1112-sota-ja-sen-muisto

The repulse of Magersfontein cost the British nearly a thousand men, killed, wounded, and missing, of which over seven hundred belonged to the Highlanders. Fifty-seven officers had fallen in that brigade alone, including their Brigadier and Colonel Downman of the Gordons. Colonel Codrington of the Coldstreams was wounded early, fought through the action, and came back in the evening on a Maxim gun. Lord Winchester of the same battalion was killed, after injudiciously but heroically exposing himself all day. The Black Watch alone had lost nineteen officers and over three hundred men killed and wounded, a catastrophe which can only be matched in all the bloody and glorious annals of that splendid regiment by their slaughter at Ticonderoga in 1757, when no fewer than five hundred fell before Montcalm's muskets. Never has Scotland had a more grievous day than this of Magersfontein. She has always given her best blood with lavish generosity for the Empire, but it may be doubted if any single battle has ever put so many families of high and low into mourning from the Tweed to the Caithness shore. There is a legend that when sorrow comes upon Scotland the old Edinburgh Castle is lit by ghostly lights and gleams white at every window in the murk of midnight. If ever the watcher could have seen so sinister a sight, it should have been on this, the fatal night of December 11, 1899. As to the Boer loss it is impossible to determine it. Their official returns stated it to be seventy killed and two hundred and fifty wounded, but the reports of prisoners and deserters placed it at a very much higher figure. One unit, the Scandinavian corps, was placed in an advanced position at Spytfontein, and was overwhelmed by the Seaforths, who killed, wounded, or took the eighty men of whom it was composed. The stories of prisoners and of deserters all speak of losses very much higher than those which have been officially acknowledged.

Ote kirjasta The Great Boer War, kirj. Sir Arthur Conan-Doyle


Jalonen Jussi : Vapaaehtoiset. Viisi tarinaa vieraisiin sotiin osallistuneista suomalaisista.

https://www.kampinkirjakauppa.fi/tuotteet.html?id=39/759967

view all

Ernst Evert Lindberg's Timeline

1864
January 3, 1864
Helsinki, Finland
1895
February 3, 1895
New York, NY, United States
1908
March 2, 1908
Age 44
Johannesburg, Transvaal Province, South Africa