Martti Elis (Masa) Niemi

public profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Martti Elis Niemi

Also Known As: "Masa", "Pätkä"
Birthdate:
Birthplace: Tiiliruukki, Viipurin maalaiskunta, Finland
Death: May 03, 1960 (45)
Tampere, Finland
Place of Burial: Helsinki, Finland
Immediate Family:

Son of Matti Mariananpoika Davidsson and Johanna Pekantytär Niemi
Husband of Helvi Alisa Niemi
Brother of Toivo Davidsson; Maria Niemi; Paavo Niemi; Elna Niemi; Taimi Niemi and 2 others
Half brother of Armas Niemi

Occupation: Näyttelijä, muusikko, koomikko, viihdyttäjä
Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:
view all

Immediate Family

About Martti Elis (Masa) Niemi

Näyttelijä, koomikko, muusikko, viihdyttäjä.

Viipuri ja Helsinki.

Pekka Puupää -elokuvien Pätkä.


Syntymä / Birth / Рождение:

Viipurin maaseurakunnan evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1914: Viipuri provincial parish Evangelical Lutheran Parish, Marriages year 1914: Выборг провинциальный приход евангелическо-лютеранскый приход, рождений 1914 г.:

synt. 20.07.1914, kast. 03.08.1914. Lapsen nimi: Martti Elis, Vanhempain nimi, sääty ja kotipaikka: Maalari Matti Niemi / Davidsson / ja vo Johana Leskinen, Tiiliruukki, Kummit ja kuka kasteen toimitti: Kaup. Elis Robert Wahlman ja vo Hilma, neiti Ruusa Seppänen ja konttor Jussi Hyttinen. Kast. Mikko Suikka. Äidin ikä: 34, Kirkonk. sivu: 203/III

Viipurin maaseurakunta > Viipurin maaseurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1913-1915 (I Ca:21) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2267302]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Martti Elis Niemi avioitui Helvi Alisa Kilpeläisen kanssa 1938.

Kuolema / Death / Смерт:

Martti Elis Niemi kuoli Tampereella 03.05.1960.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Asiahan ei tietysti minulle kuulu
Masa Niemen vakiorepliikki Pekka ja Pätkä -elokuvissa.

Viipuri

Martti Elis Niemi syntyi silloisen Viipurin maalaiskunnan Tiiliruukissa alunperin Vetelistä kotoisin olleen maalari Matti Niemen ja hänen vaimonsa Johanna o.s. Leskisen perheeseen kuopuksena. Perheessä oli yhdeksän lasta. [1, 2]

Martti oli jo pienenä poikana hyvin musikaalinen. Hän otti pianotunteja Viipurin musiikkiopistossa. Myös laulaminen oli pojalle tärkeää. Ei ihme, että näyttelijän ja viihdyttäjän uran ohella Niemi toimi myöhemmin myös muusikkona, instrumenttinaan rummut. Jo lapsuudessa hän keikkaili ja ansaitsi sillä rahaa. [3, 2]

Monilahjakkuus kehitti itseään. Vaikka Niemi teki rivitöitä makkarayhtiö Viipurin Makkaran autonkuljettajana aina sotaan asti, kävi hän jo varhain Saksassa opettelemassa taikatemppuja. Lyhytvartinen Niemi piti jopa omaa sirkusta sekä pelasi jääpalloa ja jalkapalloa. Jälkimmäisessä hän toimii joukkueensa maalivahtina ja kapteenina. [3, 4, 2]

Rumpalina ja viihdytysjoukoissa

Sitten tuli aika liittyä rumpaliksi Auvo Nuotion Sointupojat-yhtyeeseen, joka Helsinkiin siirtymisen myötä vaihtui Sinipojiksi. Samoihin aikoihin ennen sotaa Niemi meni naimisiin Helvi Kilpeläisen kanssa. Lapsia perheeseen ei tullut. [3, 2] Niemi muutti sota-aikaan Helsinkiin [4, 2]

Jatkosodassa Niemi kiersi rintamaa viihdytysjoukoissa hauskuuttaja-vitsinkertojana, aikansa stand up -koomikkona. Helsingissä hän soitti rumpuja Kirjan talolla. Ensimmäinen filmirooli oli 1945 Suviyön salaisuudessa. Lentävän kalakukon (1953) kuvauksissa Suomen Filmiteollisuuden Reino Helismaa huomasi, miten Pakarisen, 181 cm, ja Niemen, 152 cm, kemiat sopivat yhteen. Siitä lähti filmitähden ura lentoon. [4, 2]

Pekka ja Pätkä

Pekka ja Pätkä -elokuvia tehtiin yhteensä 13. Sarjan suosio oli valtaisaa. Kansa rakasti, kun hattupäiset hauskuuttajat toilailivat Justiinan (Siiri Angerkoski) kanssa kesälaitumilla, Suezilla, Lapissa ja ties missä. Elokuvista tuli todellisia klassikoita. [4, 2]

Pekka Puupää oli sarjakuvapiirtäjä Ola Fogelbergin luoma hahmo, joka esiintyi 1925–1975 samannimisessä suositussa sarjakuvassa. [5, 2] Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa Pekka Puupäätä näytteli Esa Pakarinen, Pätkää Masa Niemi ja Justiinaa Siiri Angerkoski. Fogelbergin sarjakuvasta oli elokuviin otettu lähinnä hahmojen ulkoinen olemus, muilta osin ne muokattiin uusiksi vastaamaan pääosanesittäjien aiemmista rooleista tuttuja maneereja. Esimerkiksi Pakarinen laittoi Pekan puhumaan savon murretta. Justiina on kuvattu elokuvissa hurjempana. Pätkän hahmo muuttui eniten, ja hänestä ja Pekasta tehtiin tasaveroinen parivaljakko, kun taas sarjakuvassa Pekka oli ollut selkeästi päähenkilö. Neljänneksi vakiohahmoksi luotiin Armas Jokion näyttelemä talonmies Pikkarainen, joka ei perustunut lainkaan sarjakuvaan. Elokuvissa Pekka ja Justiina asuivat Helsingissä kuvitteellisessa osoitteessa Voikukankatu 5 B 13. [6, 2]

Puaha-hahaa

Surullisen hahmon ritari, jonka komiikassa ilon ollessa riehakkaimmillaan, ja suusta purkautuvan "puaha-hahaa" naurun raikuessa, välähtää silmissä jotain tummaa ja äärimmäisen surumielistä, kadoten samantien, uuden ilonpidon alle, ennen kuin siitä ehtii saada otetta. Ne ilonhetket ja vapauttavat naurut, joita Masa Niemi tarjosi sodasta toipuville sukupolville ja heidän jälkeläisilleen, olivat äärimmäisen tärkeää raaka-ainetta jälleenrakentamisen rasittamalle kansalle. Mustelmilla olevan mielen lääkitsemistä, jolle heidän aikansa ei ymmärtänyt antaa sitä arvoa mikä sille kuului. Iltamakiertueilla ja elokuvissa nauranut kansa sai tarvitsemaansa terapiaa, unohtaakseen hetkeksi arkensa ankeuden, eikä yhteiskunnalta kulunut penniäkään tuon henkisen huollon tarjoamiseen, päin vastoin, valtio vielä rokotti hyvän mielen tuottamisesta huviveron muodossa. Asia ei tietysti minulle kuulu, mutta reiluako, mie vaan kysyn? Kun Masa Niemi elokuvan kuvauksissa, Pätkän hahmossa joutui nostetuksi nosturilla, vaijeri kaulukseen kiinnitettynä kahdenkymmenenviiden metrin korkeuteen roikkumaan, ei häntä päästänyt pälkähästä stuntman, sijaisnäyttelijä, joka olisi sen hänen puolestaan tehnyt. Ei liioin alapuolella odottanut turvaverkkoa, joka olisi ottanut miehen vastaan, jos jokin olisi mennyt pieleen. Tuo kohtaus vertautuu suoraan Masa Niemen omaan elämään. [7, 2]

Elämän varjopuolet

Niemen hauskuudessa oli lopulta varjopuolensa. Niemelle ja hänen vaimolleen tuli rahaongelmia. Niemi lääkitsi kriisin keskellä esiintymispelkoaan alkoholilla. Sen käyttö ei pysynyt kohtuudessa, ja tarina sai ikävän suunnan. Loppuvuosinaan Niemi otti viinaa niin paljon, että se vaikutti työskentelyyn ja kiristi välejä kollegoihin ja toimeksiantajiin. Niemi masentui. [3, 2]

Keväällä 1960 elokuva Kaks’ tavallista Lahtista oli kuitenkin kuvattu ja se oli tulossa toukokuun lopulla ensi-iltaan. Odotukset olivat suuret. Niemi toivoi voivansa tehdä lisää Pekka ja Pätkä -elokuvia, sillä niissä hän oli omimmillaan. Hän pyysi Esa Pakarista kysymään filmiyhtiötä luotsaavalta TJ Särkältä, olisiko elokuville tulossa jatkoa. Yllättäen Särkkä vastasi kieltävästi. Niemi masentui entisestään ja syöksykierre sai vauhtia. [3, 2] Masa Niemi teki itsemurhan Tampereella Pyynikin uimahallin retkeilymajassa ottamalla yliannostuksen unilääkettä toukokuussa 1960, hän kuoli muutamaa päivää myöhemmin sairaalassa. [3, 2]

Viitteet:

  • [1] Viipurin maaseurakunnan kirkonarkisto.
  • [2] Kooste Reijo Savola.
  • [3] Markus Ahonen: Pekka ja Pätkä -elokuvien tähden karu kohtalo ei unohdu. Iltalehti 22.07.2014. [https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2014072218511131]
  • [4] Kaisla Kuuskoski: Puupää-elokuvien Pätkän kohtalo oli traaginen - Masa Niemi kirjoitti kahvilakuittiin londuttoman viestin. Iltasanomat 10.08.2019. [https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006199856.html]
  • [5] Jukka Rislakki ja Rainer Sandell: Varsinainen Puupää! Ola Fogelbergin ja hänen Pekkansa tarina. Tammi. Helsinki 2005.
  • [6] Esko Varho: Pekka Puupään maailmat. Teoksessa: Matti Peltonen (toim.): Rillumarei ja valistus: Kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1996. (Historiallinen Arkisto 108).
  • [7] Timo Koivusalo: Pätkä - Timo Koivusalon esipuhe. Kustannus HD. [http://www.kustannushd.fi/kirjailijat-pietila-patka-esipuhe.htm]

Lisätietoja - More information - Больше информации:

https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000009262027.html?fbclid=IwAR...


Tämä profiili oli Karjalan 217. viikkoprofiili (02.02.2020-08.02.2020).

view all

Martti Elis (Masa) Niemi's Timeline

1914
July 20, 1914
Tiiliruukki, Viipurin maalaiskunta, Finland
1960
May 3, 1960
Age 45
Tampere, Finland
????
Uurnalehto, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki, Finland