Matti Laurinpoika Mustonen

Syntymä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyne...

Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona Ruotu 13 Matts Fana

Matti Mustonen s.30.12.1777 Kiehimänsuussa, k.perunkirjan mukaan Veneheiton Mustolassa n:o 16 Maaliskuu 20. 1849 . Pso. Anna Mikkonen s.2.3.1774 Mieslahti.

Ruodun n:o 13 sotamiehenä oli aluksi Abram Svahn eli Abram Ollila, joka kuoli punatautiin 2.2.1791. Tauti oli peräisin Kustaan sodan ajoilta. Sotamies Swahn on Paltamon komppanian ruodussa n:o 13 merkinnällä "sjuk" eli sairas. Swanin jälkeen samassa ruodussa oli kajaanilaissyntyinen Påhl Tjeder, joka siirtyi edelleen vuonna 1796 ruotuun n:o 6. Hänen tilalleen rekrytoitiin Matts Fana 6.6.1797.

Vuoden 1800 katselmuksen mukaan Matts Fana oli 7 jalkaa pitkä eli nykymitoiksi muutettuna 208 cm. Yli kaksimetriset miehet olivat 1700- ja 1800 -luvulla erittäin harvinaisia Suomessa. Eräässä tutkimuksessa kartoitettiin 40.000 ruotusotilaan pituudet. Tutkituista vain kaksi miestä ylitti kahden metrin pituuden. Vuoden 1808 henkikirjassa mainitaan Melalahden Rusalan n:o 7 kohdalla sotilas Fanan vaimo Anna sekä lapset Matti 6v, Greta 4v ja Vappu 2v. Sotilaan etunimi ei henkikirjasta kuitenkaan selviä. Paltamon rippikirjassa 1805-1810 s. 42 sotilas Matti Mustonen oli naimisissa Anna Mikkosen kanssa ja heillä oli henkikirjoihin täsmäävät lapset Matti s. 1801 ja Greta s. 1803. Vuoden 1800 pääkatselmuksen perusteella Matts Fana oli syntynyt Paltamossa noin vuonna 1778, kun kirkonkirjoissa sotilas Matti Mustonen synt.aika on 30.12.1777.

Vuonna 1800 sotilas Mats Fana oli vielä naimaton, kun sotilas Matti Mustonen meni kirkonkirjojen mukaan naimisiin pian tämän jälkeen eli 27.2.1801. Hän muutti Kiehimäensuun Rahikkalasta n:o 8 Melalahteen 30.12.1800 (Paltamon rk. 1792-1798, s. 56). Näin ollen voimme pitää melko varmana, että Kajaanin pataljoonan pisin mies oli siviilissä Matti Mustonen. Hänen vanhempansa olivat Lauri Mustonen ja Gunilla Näyhä. Anna Mikkosen vanhemmat olivat Antti Mikkonen ja Elina Määttä Mieslahdesta. Matti Mustonen kuoli Veneheiton Mustolassa, Lämsälä n:o 16 20.3.1849 tehtyään sitä ennen testamenttia talon isännälle Matti Heikinpoika Huoviselle, joka oli mennyt naimisiin sotilaan tyttären Britan kanssa.

• Pituus: 208 cm
• Palveluksessa alkaen 1795.
• Ruotutalot 1788: Veneheitto n:o 1 Suutarila Johan, Veneheitto n:o 10 Suutarila Henrich, Veneheitto n:o 1 Kirjavala Michel, uudistila Arola.
• Ruodun nimi: 1796 Suutarila Johan, 1800 Suutarila.
• Torpan sijainti: Henkirja 1790: Veneheitto n:o 10 Suutarila, Enbuska: 1785-1788 Veneheitto n:o 8 Anttila (Suutarila), 1789 Veneheitto n:o 9 Arola. Henkikirja 1805: Melalahti n:o 7 Rusala sotilas Fahnin vaimo Anna, lapset Matti 3v ja Greta 1v. Torpankatselmus 1805: Kähkölä, Melalahti. Henkirja 1810: Melalahti Fahnin vaimo Anna, 3 alle 15 -vuotiasta lasta, Paltamon ripikirja 1803-1812, s. 42, Melalahti.

Entisen sotilaan Matti Mustosen poismenon jälkeen tehtiin perunkirja hänen vähäisestä omaisuudestaan luultavasti siksi, että Mustonen oli vähän ennen kuolemaansa ehtinyt tehdä testamentin. Vaimo Anna Mikkonen oli kuollut ennen miestään. Matti Mustosta jäi kaipaamaan neljä lasta. Testamentin saajana oli kuitenkin talonpoika Matti Heikinpoika Huovinen, jonka luona vainaja oli asunut elämänsä viimeiset elinvuodet Veneheiton Mustolassa (Lämsälässä) n:o 16. Maaliskuussa 1849 kuolleen Matti Mustosen jäämistö oli seuraava:

• 250 ruplaa käteistä rahaa
• vanha kalaverkko ja puolivalmis nuotanperä
• kaksi vanhaa hakkuukirvestä
• sirppi ja viikate
• kaksi raudoitettua arkkua
• kolme puukkoa
• lasisilmä
• ämpäri, puuastia ja kalavati
• sänkyvaatteet
• vanha lampaannahkainen välly
• vanha hattu
• yksi pari kenkiä

Sotilas Matti Laurinpoika Mustosen maallisen omaisuuden yhteenlaskettu arvo oli vain 85 ruplaa ja 20 kopeekkaa. Listan mielenkiintoisin yksityiskohta on vainajan lasisilmä. Arvelujen varaan jää, oliko Mustonen menettänyt toisen silmänsä sotatantereilla. Vuoden 1800 pääkatselmusta, kirkonkirjoja ja tätä perunkirjaa tulkitsemalla voidaan väittää, että kiehimänsuulainen, naimaton Matti Mustonen oli Matts Fana -nimisenä kirjautunut 20 vuotta täytettyään Kajaanin pataljoonaan 1797. Hänet sijoitettiin aluksi Veneheiton Suutarilan ruotuun. Vuoden 1799 vähennysten jälkeen ruotutorpaksi tuli Melalahden Kähkölän torppa. Hänen pituutensa 7 jalkaa (208cm) oli merkitty Kajaanin pataljoonan pääkatselmusluetteloon. Kainuun pataljoonan pisin mies kuoli ajan oloon kohtuullisen iäkkäänä eli 73 -vuotiaana. Perunkirjasta saa sellaisen käsityksen, että elämänsä viimeiset kaksi ja puoli vuotta vanha sotaveteraani joutui elämään tyttärensä Britan ja tämän miehen Matti Huovisen nurkissa.

Paltamo > rippikirja, 1773-1778 > 203: Kiehimänsuu 8 Rahickala IK182, sivu 211 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=192&...

Paltamo > rippikirja, 1781-1785 > 244: Kiehimänsu 8 Rahickala IK182_L, sivu 243 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=186&...

Paltamo > rippikirja, 1786-1791 > 178: Kiehimäsu 7, Hyrylä IK183, sivu 158 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=195&...

Paltamo rippikirja, 1813-1822 IK183 IAa:12 Kuva 71, sivu 53 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=156...

Paltamo > rippikirja, 1823-1831 > 74: Melalax: M IK183-184 IAa:13, sivu 54 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1577...

Paltamo rippikirja 1832-1841 (IK184 IAa:14) Sivu 45 Melalax 22, Hahtola ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1566... / Viitattu 05.09.2023

Lähtö Säräisniemelle 1845 Paltamo rippikirja 1842-1850 (IK184 IAa:15) Sivu 70 Melalax M: ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1566... / Viitattu 05.09.2023

Lähde: Hannu Romppainen: Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona, ruodut, päällystö, sotamiehet rajaseudun turvana 1788-1809, kustantaja Opuspaja, Multiprint Oy Oulu 2008, sivut 165,166, 257.

Kajaanin pataljoonan sotilaita Suomen sodassa 1808–1809
Paltamon komppania (kotiutus)
ruotu n:o 36 (n:o 13 v.1800, n:o 35 v.1805) Matts Fana (Fahna) eller Mustonen
s.1777, Melalahdesta, palveluksessa vuodesta 1797, viljeli Kähkölän sotilastorppaa Kiehimänsuussa, osallistui Suomen sotaan, kotiutettu Råneasta 17.8.1809 mennessä, asui torpassaan 1809, sodan jälkeen hyvin sairas, vaimo ja viisi lasta kerjuulla, haki eläkettä 1814.
Lähde: Hannu Romppainen, Kajaanin kuninkaallinen pataljoona, Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana 1788–1809, Opuspaja, 2021, sivu 486