Otto Alfons Karhi

Is your surname Lindgrén?

Connect to 19,349 Lindgrén profiles on Geni

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Otto Alfons Karhi (Lindgrén)

Birthdate:
Birthplace: Oulu, Finland
Death: June 07, 1966 (90)
Oulu, Finland
Immediate Family:

Son of David Ephraim Lindgren and Margareta Mattsdotter Lindgrén
Husband of Aino Karhi (Sipola)
Ex-husband of Ida Karolina Ludvigintytär Karhi
Father of Aino Inkeri Naamanka; Private; Private; Private; Private and 1 other
Brother of David Emil Lindgrén; Amanda Lindgrén; Alma Emilia Sandström; Hugo Mauritz Lindgren; Aurora Eleanora Ståhlberg and 1 other

Occupation: kansanedustaja, Oulun osuuskaupan toimitusjohtaja, maanviljelijä
Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:
view all 16

Immediate Family

About Otto Alfons Karhi

Otto Alfons Karhi (vuoteen 1906 Lindgrén, 17. huhtikuuta 1876 Oulu – 7. kesäkuuta 1966 Oulu) oli suomalainen poliitikko ja Suomen Maalaisväestön Liiton (Maalaisliiton) ensimmäinen puheenjohtaja ja talouselämän, erityisesti pitkäaikainen oululaisen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja.
Otto Karhi toimi kansanedustajana 22.05.1907–31.07.1908, 01.06.1909–01.02.1914
Karhi oli oululaisen Liitto-lehden perustajajäsen ja lehden ensimmäinen päätoimittaja.
Oulussa keskeisellä paikalla sijainnut Palokunnan puisto nimettiin uudelleen Otto Karhin puistoksi.
Vanhemmat: liikkeenomistaja David Efraim Lindgren ja kauppa-apulainen Margareta Rusko
Puoliso: Ida Karolina Lalin, avioliittoon 16.8.1896, ero 8.2.1917. Aino Sipola, avioliittoon 1.7.1919

Nuoruus
Otto Karhi syntyi Oulussa varakkaaseen porvarisperheeseen. Isä David Efraim Lindgren oli muuttanut 1860-luvulla Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle värjäriksi. Äiti Margareta Rusko taas oli kotoisin alkujaan Tornionjokilaaksosta. Oulussa hän työskenteli aluksi kauppa-apulaisena. Pariskunta avioitui vuoden 1863 marraskuussa. Elantonsa he saivat värjäysliikkeestä ja lankakaupasta. Aluksi Lindgrenien yritys toimi vuokratiloissa, mutta liikkeen menestyessä toiminta keskittyi pian omaan taloon. Liiketoiminnan kasvusta kertoo myös se, että lopulta Lindgrenien palveluksessa oli peräti kymmenen oppipoikaa ja kisälliä.

Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista Otto Lindgren oli toiseksi nuorin. Suuren perheen isä David Lindgren kuoli tammikuussa 1886 vain 50 vuoden ikäisenä, minkä jälkeen sekä liikkeen- että lastenhoito jäivät äidin harteille.

Otto Lindgren kävi aluksi ruotsinkielistä koulua, mutta siirtyi jo parin vuoden jälkeen suomalaiseen lyseoon. Myös lyseon hän jätti kesken ja pyrki omin päin kauppakouluun, josta hän pääsi 15-vuotiaana. Lisäksi Lindgren suoritti opintoja täydentääkseen reaalilyseon kurssin itsenäisesti. Kauppakoulun jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa perheen liikkeessä.

Ura
Lindgren osti 15.4.1893, vasta 17-vuotiaana, maatilan Hailuodosta ja maksoi siitä 5 500 markkaa. Maatilan kauppakirjassa mainitaan erikseen, että tilan mukana tuli lehmä, lammas karitsoineen, karhi, muuripata sekä vaatteidensilityskone. 7/24 manttaalin tila oli nimeltään Nikula, ja se sijaitsi Hailuodon Ojakylässä. Lindgren ei hoitanut Hailuodossa pelkästään tilaansa vaan osallistui aktiivisesti kirkon- ja kuntakokouksiin, piti pirtissään pyhäkoulua sekä innostui nuorisoseura-aatteesta. Hän kannatti liikkeen tavoitteita ohjata nuorisoa hyvien harrastusten pariin sen sijaan, että se käyttäisi vapaa-aikansa tappeluun ja juopotteluun. Aatteesta kiinnostuttuaan Lindgren teki aloitteen nuorisoseuran perustamiseksi Hailuotoon, mikä tapahtuikin 14.2.1893. Hänet valittiin vastaperustetun seuran johtoon, jota tointa hän hoiti 1893–1894.

Elokuussa 1896 Otto Lindgren avioitui Hailuodossa saarelaisen Ida Karolina Lalinin kanssa. Nuoripari muutti mantereelle, kun Lindgrenin äiti tuli niin huonokuntoiseksi, että pojan täytyi ottaa perheyritys hoitoonsa 20-vuotiaana. Hailuodon tila siirtyi vaihtokaupassa lumijokiselle viljelijälle, ja Lindgrenit puolestaan saivat itselleen maapaikan mantereelta.

Lindgren ryhtyi siis hoitamaan isänsä liiketoimintaa. Yritys siirtyi kaupparekisteriin 3.11.1896 toiminimellä Otto Lindgren. Uuden liikkeen toimialaan kuuluivat ”Wärjäys ja kemiallinen pesulaitos, Höyrymylly, Mallastehdas ja Lankakauppa”. Lindgren laajensi pian toimintaansa ja johtikin parhaimmillaan värjäämöä, pesulaa, kehräämöä, kutomoa, mallastehdasta, myllyä, konttoria, lanka- ja kangaskauppaa sekä sekatavaraliikettä ja kahta maatilaa. Vuonna 1903 hän jättäytyi syrjään perheyrityksen johdosta ja ryhtyi toteuttamaan maanviljelysintoaan hankkimillaan maatiloilla Lumijoella ja Oulujoella. Myöhemmin hän myi Lumijoen tilan tarpeettomana. Lisäksi Lindgren oli perustamassa Oulujoen maamiesseuraa seura-aatteen nousukautena 1900-luvun taitteessa ja toimi sen puheenjohtajana. Hän vaikutti myös maamiesseurojen paikallisen kattojärjestön, vuonna 1826 perustetun Oulun läänin talousseuran, toiminnassa.

Lindgren kiinnostui osuustoiminta-aatteesta luettuaan Suomen osuustoiminnan isäksi mainitun professori Hannes Gebhardin kirjoja. Lindgren olikin mukana perustamassa Oulun Osuuskauppaa, jonka perustava kokous pidettiin 28.11.1901. Hän toimi myös vuonna 1906 osuustoiminnan aatteellisen keskusjärjestön Pellervo-seuran konsulenttina kierrellen eri puolilla lääniä ja osallistuen osuustoiminnallisten yritysten perustamiseen. Konsulenttiaikanaan hän vaihtoi sukunimensä Karhiksi J. V. Snellmanin satavuotispäivän ja nimien suomalaistamiskampanjan innoittamana.

Kaiken muun työn ohessa Lindgrenillä riitti vielä aikaa ja mielenkiintoa harrastuksiinkin. Hän oli ulkomailla matkustellessaan tutustunut jo NMKY:n toimintaan. Oulun NMKY:een hän liittyikin miltei heti sen perustamisen jälkeen ja oli yhdistyksen aktiivinen jäsen seuraavina vuosina. Hän toimi muun muassa ONMKY:n sihteerinä vuoden 1905 lokakuuhun asti. Näihin aikoihin Lindgren jatkoi myös jo Hailuodossa alkanutta nuorisoseuraharrastustaan. Hän oli keskeisiä henkilöitä perustettaessa nuorisoseurojen keskusseuraa Oulun lääniin. Lisäksi hän kierteli innokkaasti eri puolilla lääniä puhumassa nuorisoseura-aatteesta. Näiden harrastustensa lisäksi hän oli innokas raittiusmies, joka oli vastustanut alkoholin käyttöä lapsuudestaan saakka. Raittiusaatetta hän toi vahvasti esiin myös myöhemmin elämässään sekä poliittisessa toiminnassaan että osuuskauppaliikkeessä.

Otto Karhi ryhtyi vuonna 1906 ajamaan maaseudun väestölle uuden, valtakunnallisen puolueen perustamista. Tähän häntä innoitti osaltaan edellisvuoden marraskuun suurlakko. Lisäksi hän oli ympäri Oulun lääniä kierrellessään nähnyt maaseudun köyhän kansanosan elinoloja sekä oppinut tuntemaan maalaisten ajatuksia ja elämää. Huomaamiaan epäkohtia ja omia näkemyksiään hän esitteli Oulun lehdissä.

Elokuussa 1906 Karhi pyysi Oulujoen maalaisseuran nimissä Oulun läänin lehtiä julkaisemaan läänin maata viljelevän väestön edustajille kutsun saapua 18.9.1906 Ouluun keskustelemaan uuden puolueen perustamisesta. Kyseisessä kokouksessa tehtiin päätös Suomen Maalaisväestön Liiton perustamisesta. Karhi toimi puolueen johdossa vuosina 1906–1908. Hän oli perustamassa myös puolueen äänenkannattajaa, sanomalehti Liittoa, jonka päätoimittajana hän toimi 1907–1912. Maalaisliiton kansanedustajana Otto Karhi oli vuosina 1907–1913. Sisäisten välienselvittelyjen takia hän jätti puolueen lopullisesti vuonna 1914 ja jättäytyi sivuun aktiivisesta poliittisesta toiminnasta muutamaksi vuodeksi.

Valtakunnan tason puoluepolitiikan jätettyään Otto Karhi keskittyi täysin osuustoimintaan Oulun Osuuskaupan toimitusjohtajana. Hän oli myös mukana perustamassa sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskuntaa (SOK) että Kulutusosuuskuntien Keskusliittoa (KK). Kansalaissodan jälkeen tilanne muuttui ja politiikka tuli Karhille taas ajankohtaiseksi. Edistymismielisenä osuuskaupan johtajana Otto Karhille oli luontevaa valita puolueeksi SDP. Karhi ei kuitenkaan osallistunut Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimintaan samassa määrin kuin aiemmin maalaisliiton, sillä itsenäisyyden ajan alusta hän keskittyi Oulun Osuuskaupan toimitusjohtajan tehtävien ohella kunnallispolitiikkaan. Hänet valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon ensimmäisissä uuden kunnallislain mukaisissa vaaleissa vuonna 1918. Karhi kuului kaupunginvaltuustoon vuoteen 1964 saakka ja saavutti laajan luottamuksen ja arvonannon oululaisten keskuudessa.

Oulun Osuuskaupan toimitusjohtajana Karhi oli kaikkiaan liki 50 vuotta vuosina 1916–1951. Hänen jäädessään eläkkeelle oli Oulun Osuuskauppa suomen edistysmielisistä osuuskaupoista neljänneksi suurin. Kun Karhi vuonna 1956 täytti 80 vuotta, muisti Oulun kaupunki häntä lahjalla, mutta varsinaisen tunnustuksen ansioistaan hän sai, kun Oulussa keskeisellä paikalla sijainnut Palokunnan puisto nimettiin uudelleen Otto Karhin puistoksi. Otto Karhi kuoli 6.7.1966 Oulun kaupunginsairaalassa 90 vuoden iässä.

Lähdeluettelo
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Karhi
Tanja Lomu: Sanoja ja tekoja yhteiseksi hyväksi – Otto Karhin elämä ja toiminta.
Kansallisbiografia: Otto Karhi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Eduskunta: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910683.aspx
Kirjastovirma: http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Karhi_Otto

Syntymätieto:
Otto Aalfons s. 17.04.1876 Oulu, vanhemmat David Efraim Lindgrén ja vaimo Margaretha
Oulu Tuomiokirkkoseurakunta - syntyneet, 1869-1879 (MKO11-20) > Sivu 131 135: sivu ???: vuosi 1876 huhtikuu; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=186... / Viitattu 15.4.2021

Oulu Tuomiokirkkoseurakunta - rippikirja, 1868-1880 (MKO33-58) > Sivu 11 15: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=186... / Viitattu 16.4.2021

view all 11

Otto Alfons Karhi's Timeline

1876
April 17, 1876
Oulu, Finland
1907
February 15, 1907
Oulujoki, Finland
1966
June 7, 1966
Age 90
Oulu, Finland