Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen

How are you related to Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen?

Connect to the World Family Tree to find out

Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen

Swedish: Petter Johan Henriksson
Birthdate:
Birthplace: Rekulan tilan mökki, Nurmes, Finland
Death: September 13, 1924 (69)
Helsinki, Finland
Immediate Family:

Son of Heikki Mikonpoika Hannikainen and Eeva Heikintytär Hannikainen
Husband of Laura Alfhild (Alli) Kustaantytär Hannikainen
Father of Professor Toivo Ilmari Hannikainen; Tauno Heikki Hannikainen; Arvo Sakari Hannikainen; Väinö Aatos Hannikainen; Lauri Juhani Hannikainen and 1 other
Brother of Iida Sofia Heikintytär Hannikainen; Edla Maria Heikintytär Hannikainen and Aina Vilhelmiina Heikintytär Pitkänen

Occupation: Musiikin lehtori. säveltäjä, lehtori, ylioppilaskunnan lalajien perustaja
Managed by: Reijo Mitro Savola, Geni Curator
Last Updated:

About Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen

Musiikin lehtori, säveltäjä, runoilja.

Ylioppiskunnan laulajien perustaja

Jyväskylä.

Kotoisin: Lehtovaara, Nurmes.


Syntymä / Birth / Рождение:

Nurmeksen evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1854: Nurmes Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1854: Нурмес лютеранский приход, рождений 1854 г.:

Nro 9. synt. 09.12.1854, kast. 23.12.1854. Petter Johan. Vanhemmat: klockare H. Hannikain, hu Eva Rihti, 22 vuotta. Kummit: Joh. Fr. Jurvelius, demois Adelaide Kajanus.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntynee...

Nurmes lastenkirja 1853-1877 (TK1362_II) Sivu 876-877 Nurmis 35, 38 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6520... / Viitattu 27.01.2024

Nurmes rippikirja 1865-1874 (MKO43-84) Sivu 647 Nurmis no 38, Tapanila 35 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9245... / Viitattu 27.01.2024

Avioliitto / Marriage / Брак:

Hämeenlinnan evankelisluterilainen kaupunkiseurakunta, vihityt v. 1888: Hämeenlinna Town Evangelical Lutheran Parish, Marriages year 1888: Хямеэнлинна Городской евангелическо-лютеранскый приход, браки 1888 г.:

Nro 19. vihkipvm 22.07.1888 Filosofian maisteri Petter Johan Hannikainen ja neiti Laura Alfhild Nikander.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6062448

Kuolema / Death / Смерть:

P. J. Hallikainen kuoli 13. syyskuuta 1924 Helsingissä.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Pekka Juhani Hannikainen oli Suomen musiikkielämän yksi monipuolisimpia vaikuttajia aikakautena, jolloin taisteltiin kaikilla rintamilla suomenkielen ja suomalaisuuden puolesta sekä rakennettiin kulttuurin avulla suomalaista identitettiä. [1]

Pekka Juhani Hannikainen syntyi Nurmeksessa Rekulan tilan mailla sijainneessa mökissä. Kun Pekka oli nelivuotias, Hannikaiset ostivat Lehtovaaran tilan kappalaisen leskeltä, Johanna Carolina Hahlilta. Maanviljelijän poikana lukkari-kanttori-isä Heikki Hannikainen oli kiinnostunut maanviljelystä, ja Lehtovaaralla alkoikin vilkas uudistustyö. Taloon hankittiin kymmenen lehmää, kaksi hevosta, lampaita, vasikoita ja sikoja. Oli piika- ja renkituvat, viisi aittaa maitohuoneineen ja jääkellareineen sekä vilja-, liha- ja vaateaitta. Tieto voimakkaasta maatalouden harjoittamisesta levisi ympäristöön ja Heikki Hannikainen sai toimia yleisenä neuvonantajana. Innokkaana isänmaanystävänä hän opetti myös luku- ja kirjoitustaitoa nurmekselaisille. Heikki Hannikaisen saavuttama luottamus teki hänestä kunnan esimiehen vuosiksi 1868-74. Tänä aikana hän ajoi tarmokkaasti kansakoulun perustamista ja aikanaan kuvernööri määräsikin koulun aloitettavaksi. Myös valtiopäivämieheksi hän ryhtyi, ja paneutui innokkaasti Pielisen kanavointiin tavoitteenaan vilkas laivaliikenne. Heikki Hannikainen kuoli vuonna 1874 Inkerin matkalla saamaansa keuhkokuumeeseen. Hän ehti asua Lehtovaaran taloa 20 vuotta, ja hänen jälkeensä jäi taloon tytär Aina sekä vävy, opettaja ja pankinjohtaja Juho Pitkänen. Lapset Pekka, Ida ja Edla olivat jo maailmalla. Aina ja Juho Pitkänen myivät Lehtovaaran kansakouluksi v.1920. [2]

Pekka Juhani peri musiikilliset lahjansa isältään Heikki Hannikaiselta, ja äidiltään hän peri kuvataiteelliset lahjansa. Syrjäisessä kylässä ei ollut mahdollista käydä koulua, joten hän kävi koulunsa Jyväskylässä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1875, jonka jälkeen hän meni Helsingin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. [3]

Yliopistolla Hannikainen osallistui monipuolisesti Savo-Karjalaisen osakunnan toimintaan. Hän johti kuoroja, soitti viulua, sävelsi, runoili ja käänsi kirjallisuutta suomeksi. Osakunnassa oli tuolloin vallassa kansallisen heräämisen aate, ja myös Hannikainen kiinnostui kansallislaulujen ja -runojen keräämisestä. Opiskeluaikojensa merkittävimpiä aikaansaannoksia oli ensimmäisen suomenkielisen ylioppilaskuoron Ylioppilaskunnan laulajien perustaminen, jonka ensimmäisenä johtajana hän toimi. [2, 3, 4]

Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi P.J. Hannikainen toimi laulun, matematiikan ja suomen kielen opettajana Helsingin suomalaisessa alkeisopistossa ja myöhemmin sanomalehti Uuden Suomettaren musiikki- ja teatteriarvostelijana. [2]

Varsinaisen elämäntyönsä P.J. Hannikainen suoritti Jyväskylän seminaarissa musiikin lehtorin virassa vuosina 1887−1917 [2, 3, 4]. Tässä virassa hän teki uraauurtavaa työtä musiikkikasvatuksen hyväksi. Hän toimitti myös ensimmäistä suomenkielistä musiikkilehteä Säveleitä.

Pekka Juhani solmi avioliiton Alli Nikanderin kanssa, joka oli musiikinopettaja, Vaput -naiskuoron perustaja ja Helsingin ylioppilasseminaarin soitonopettaja. Perheeseen syntyi kuusi lasta - yksi tytär ja viisi poikaa. Tytär nimeltään Toini kuoli kolmivuotiaana tulirokkoon. Pojat Lauri, Ilmari, Tauno, Arvo ja Väinö jatkoivat vanhempiensa jalanjälkiä musiikin parissa. [2]

Jyväskylässä P.J. Hannikainen tunnetaan mieskuoro Sirkkojen historiasta, kun hänen vaimonsa Alli Hannikainen perusti naiskuoro Vaput. Molemmat kuorot ovat yhä, yli satavuotiaina, aktiivisia ja hyvinvoivia kuoroja. [3]

Hannikainen sävelsi elinaikanaan kolmattasataa laulua kuorotoiminnan innoittamana. Lauluista suurin osa on kuorolauluja sekakuorolle, mutta hän sävelsi myös muille kuoromuodoille. Kansallisen heräämisen nousukauteen ajoittuvat laulut liittyvät aiheiltaan suomalaiseen perinteeseen. Hannikainen oli säveltäjänä muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. [3]

Vaikka Hannikaisen sävelsi pääasiassa harrastuksenaan, monet hänen lauluistaan ovat kuorojen kestosuosikkeja. Kuuluisimpia lauluja ovat mm. Karjalaisten laulu, Enkeli ohjaa (Maan korvessa kulkevi lapsosen tie), Mökin laittaja, Joulupukki [valkoparta, vanha ukki] ja Oravan pesä. Hän suomensi myös Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -laulun. [3]

Hannikainen sävelsi Larin-Kyöstin kokoelmasta Kulkurin lauluja (1899) runon Keväisiä sointuja, jolle hän antoi nimeksi "Kevätsointuja" (1899) ja muokkasi sanoja uuteen uskoon. Laulusta käytetään toisinaan nimeä "Kevätlaulu". Sen sanat alkavat "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö...". Lisäksi painetuissa laulukirjoissa sanat vaihtelevat. Sekin on suosittu kuorolaulu. Larin-Kyösti ei ottanut sitä yhteenkään runojensa läpileikkauskokoelmaan, arvatenkin juuri siksi että lauluteksti poikkesi niin paljon alkuperäisestä. [3]

Hannikaisen kunniaksi on nimetty sekä Nurmeksessa että Jyväskylässä oma katu, Hannikaisenkatu, joiden lisäksi Nurmes-talossa Nurmeksessa on Hannikaisen sali, jossa toimii myös elokuvateatteri Kino Hannikainen, Nurmeksen Itäkaupungissa Hannilan päiväkoti ja Nurmeksen keskustassa pronssinen veistos Hannikaisen laulupuu. Jyväskylässä Lounaispuistossa on P. J. Hannikaisen muistomerkki. Jyväskylässä Suomalaisella Musiikkikampuksella on Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin tiloissa (Pitkäkatu 18-22) vajaa 200-paikkainen Hannikaissali, joka sopii erityisesti kamarimusiikin esityspaikaksi. [3]

Teoksia [5]:

Omat runot ja laulut

  • Häämatka
  • Kansanopistolaismarssi (yhdessä Kaarlo Kerkkosen kanssa)
  • Karjalaisten laulu
  • Kirkkovenheessä (1881)
  • Kirkkovenheessä (1899)
  • Kun ystävä jätti
  • Käki kukkuu
  • Lapsuuden ystävälle
  • Lauluun pyyntö
  • Miel’-alani
  • Mielialani
  • Miks?
  • Mistä lauluni?
  • Mökin laittaja
  • Odottaessa
  • Paimenen laulu
  • Paimenen syyslaulu
  • Paimenlaulu
  • Sankarilaulu
  • Sinilippu
  • Takatalvi
  • Terve Suomeni maa
  • Velvollisuutena, kunnianamme
  • Vuodenaikain antimia

Suomennetut runot ja laulut

  • Koditon
  • Puro keväällä
  • Tegnér, Esaias: Tähtilaulu
  • Topelius, Zacharias: Niityllä illalla
  • Vieraalla maalla

Sävellykset

  • Kansanopistolaismarssi
  • Käy joukkohon, ystävä
  • Laskiaisena
  • Maan korvessa kulkevi lapsosen tie (san. Immi Hellén)
  • Nuorukaiselle
  • Osuustoimintalaulu
  • Puutarhalaulu
  • Vainiolla
  • Virkoaa jo laakson kansa

Viitteet:

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 118. viikkoprofiili (11.03.2018-17.03.2018).

view all

Pekka Juhani Heikinpoika Hannikainen's Timeline

1854
December 9, 1854
Rekulan tilan mökki, Nurmes, Finland
1889
June 4, 1889
Jyväskylä, Finland
1891
February 11, 1891
Jyväskylä, Finland
1892
October 19, 1892
Jyväskylä, Finland
1896
February 26, 1896
Jyväskylä, Finland
1897
October 11, 1897
Jyväskylä, Finland
1900
January 12, 1900
Jyväskylä, Finland
1924
September 13, 1924
Age 69
Helsinki, Finland
????