XI REIJO SEPPO KALEVI NEIGLICK, s. 28.2.1935 Helsinki. Lisään nyt tähän alkuun vielä varhaisempia kokemuksia. Kalevalanpäivää edeltävänä yönä Naistenklinikalla äitini Kaija odotti minua syntyväksi. Mukana oli lääketieteen kandidaatti, joka synnytyksen kätilöiden avustamana hoiti. Synnyin vihdoin aamulla, jolloin kandidaatti koko yön valvottuaan helpottuneena kertoi menevänsä nyt Kalevalan satavuotispäivän viettoon. Juhlapäivän kunniaksi sain sitten kolmanneksi etunimekseni Kalevi. Myöhemmin gynen kurssilla vietimme Naistenklinikan "Fornixissa" viikon yötä päivää samoissa puuhissa kuin edeltäjänikin ja osalleni tuli kahdenkymmenenviiden uuden kansalaisen saattaminen ihmisten ilmoille. Isäni, Niku-pappa, kävi sitten minua sairaalassa katsomassa ja äitini mieleen jäi hänen kommenttinsa ulkonäöstäni: " sehän on kuin Kaija satavuotiaana". Välit isääni olivat lämpimät ja hän ei antanut "hiuskarvaakaan taittaa" päästäni ja niinpä en ole ikänäni saanut kokea ruumiillista kuritusta. -Isä kuoli sitten ollessani 7-vuotias ja kansakoulun ensimmäisellä luokalla.
-Varhaisikä meni huolettomasti, kunnes kolmevuotiaana hinkuyskän jälkeen sain keuhkokuumeen ja oli hyvin heikkona Kulkutautisairaalassa. Siellä lapsia sai katsella ikkunan läpi, ja äitini vieressä ollut naishenkilö sanoi minua tarkoittaen: tuo lapsi varmaan kuolee, kun sillä on harmaa kolmio suun ympärillä. Paranin kuitenkin vähitellen ja olen tätä kirjottaessani (28.4.2024) 89-vuotias.
-Töölön kansakoulu 1942-46. Kansakoulua häiritsi sotalapsiaika Ruotsissa Härnosandissa Sven ja Ellen Vedinin perheessä, jossa olin 1944-45 lähes kokonaisen lukuvuoden, jolloin kolmas luokka jäi lähestulkoon käymättä. Lyhyen aikaa olin sotaa paossa jo aikaisemmin mummonmaalla, jossa kävin Herralan kansakoulua. Sitten neljännen luokan jälkeen Ressun pääsykokeisiin ja ylioppilaaksi Helsingin Lyseosta (Ressu) 1955. Minusta tuli Ressu n:o 4954.
-Varusmiespalvelu Kuopiossa II prikaatin kranaatinheitinkomppaniassa. RUK v.55-56 kurssi 89 tukikomppaniassa kranaatinheitinlinjalla. Paras ystäväni Kuopion kranaatinheitinkomppanian kokelastuvassa oli veteliläinen Markku Tunkkari, jonka poika, Reijo Tunkkari, toimii Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konserttimestarina. Musiikki yhdisti. Olin RUK:n oppilaskunnan orkesterin II viulun soittajana (harjoitukset olivat "sattumalta" lauantaisin kasarmin siivouksen aikana). Kurssijuhlan kahvikonsertissa soitimme mm. kaksi osaa Mozartin klarinettikvintetosta ja kaikki kvintetin jäsenet olivat tulevia lääkäreitä, mikä vasta jälkikäteen voitiin todeta. Muut jäsenet olivat Ylermi Hytönen I-viulu, Walter Nienstedt altto, Kalevi Pyörälä sello ja klarinetistina Kimmo Luomanmäki. Orkesterissa oli vielä kuudeskin tuleva lääkäri, hyvä ystäväni Paavo Pajari, viulunsoittaja ja tuleva lastenlääkäri, työtoverini Kotkan keskussairaalassa. Orkesteria johti musiikkivänrikki Vihra. Vänrikki(krh-tulenjohtaja) -56, lääkintäluutnantti -75.
-Helsingin yliopiston Eteläsuomalainen osakunta -56, HY:n historiallis-kielitieteellisessä osastossa musiikkitieteen ja estetiikan opintoja 56-57, kuuntelin prof. A.O. Wäisäsen luentoja ja demostraatioita (prof.Wäisänen kysyi luennollaan, tiesinkö kuinka nimeni Karjalassa äännettiin ja valisti sitten: "Niälik"). Estetiikkaa luennoi dos. Sven Krohn. Soitin myös II viulua Ylioppilaskunnan Soittajissa 56-57, johtajana Erik Cronvall. Konsertissa esitettiin mm vaikeahko Franckin d-mollisinfonia ja Hesarin musiikkiarvostelija huomautti nähneensä muutaman "ikäciviksen" (ammattimuusikoita) orkesterin vahvistuksena. Helsingin kansankonservatorion viulunsoiton opintoja Aino Nurmon oppilaana vv 51-55. Oppilasnäytteessä NMKY:n juhlasalissa esityskappaleena oli Beethovenin Romanssi F-duuri, säestäjänä oli itse Gerda Weneskoski.
- Kesä-heinäkuussa -57 kuuden viikon mittainen karsintakurssi lääketieteelliseen tiedekuntaan, johon tulin hyväksytyksi viidenneksi parhaana n. 800 hakijasta. Zacharin preppauskurssi edellisenä talvena auttoi luonnollisesti asiaa. Lääketieteen kandidaatti 1960, lisensiaatti 1964 Helsingin yliopisto. Kirurgiapulaislääkäri Hatanpään sairaala, Tampere vv 64-67 ja HYKS III(rintaelin-) kirurgian klinikka 67-71. Kirurgian erikoislääkäri 5.11.-70. Osastonlääkäri Kotkan, sittemmin Kymenlaakson keskussairaala 1.3.71-31.8.-76, apulaisylilääkäri 1.9.-76 - 28.2.1998, jonka jälkeen täysinpalvelleena eläkkeelle. Kotkan seudun lääkäriyhdistyksen kunniajäsen 18.11.2000. Erikoisharrastuksena keuhko- ja verisuonikirurgia. Yksityisvastaanotto Kotkan Lääkärikeskuksessa vv-71-97.
-Vanhoilla päivilläni olen harrastellut sukututkimusta ja tartun joskus vielä viuluunikin.