

Projekti kerää koulun oppilaiden, opettajien, henkilökunnan ja kouluun läheisesti liittyvien henkilöiden profiileja. Suurin osa opettajista, joiden virkasuhde on alkanut 1891-1951, on jo nyt mukana. Valtaosa profiileista on silti oppilaiden, joita on liitetty projektiin systemaattisesti varsinkin vuosilta 1891-1907. Yleensä profiilista näkee helposti, onko kyseessä opettaja vai oppilas. Jotkut ovat molempia.
Muutkin kuin ressut voivat liittyä projektiin. Valokuvat-osioon voi lisätä kuvia ja asiakirjoja tarinoineen.
1891–1914 Helsingin Suomalainen Realilyseo
1914–1950 Helsingin Suomalainen Lyseo
1950–1977 Helsingin lyseo
1977– Ressun lukio
2002– Ressun lukio ja IB World School 001419
Ressun lukion (ent. Helsingin lyseo) toimitalo. Pääsuunnittelija Sebastian Gripenberg, Edustalla on Lönnrotinpuistikko (vanha Kirkkotori) sekä Emil Wikströmin tekemä Lönnrotinpatsas. Kuva: wikipedia.fi
1891 syyskuun ensimmäisenä koulu aloitti toimintansa Normaalilyseon rehtorin virka-asunnossa Ratakatu 2:ssa. Koulun ensimmäinen oppilas oli Väinö Keinänen.
1892 koulu siirtyi nykyiselle paikalleen alun perin prof. Aspin fysikaalisena hoitolaitoksena toimineeseen ja Hampus Dalströmin suunnittelemaan rakennukseen (valmistunut 1880). Lempinimi Ressu syntyi jo koulun alkuvaiheessa ja jäi pysyväksi. Myös oppilaita nimitettiin ressuiksi. Koulun hengen luojana pidetään lehtori Ernst Lampénia, lempinimi "Lampus".
1895 kaksikerroksista päärakennusta korotettiin yhdellä kerroksella ja rakennettiin juhlasalin ja voimistelusalin sisältävä lisärakennus. Suunnittelijat eri rakennnusvaiheissa ovat olleet Sebastian Gripenberg, E. A. Törnwall, Theodor Granstedt ja Ricardo Björnberg. 1895 koulun nimessä sana Realilyseo muuttui Reaalilyseoksi.
Korotettu koulurakennus kuvattu Antinkadulta (nyk. Lönnrotinkatu) 1902-1912. Kuva, finna.fi.
Juhlasalin ja voimistelusalin sisältävä lisäraken- nus Kalevankadun (ent. Vladimirinkatu) puolella.
1898 valmistuivat ensimmäiset ylioppilaat.
1914 koulun nimi vaihtui Helsingin Suomalaiseksi Lyseoksi lukioluokkien muututtua linjajakoiseksi. Koulutaloa laajennettiin 1912-1914 suunnilleen nykyiseen kokoonsa itäpuolisen tontin siirryttyä koulun käyttöön.
Koulurakennus kuvattu 1916. Se valmistui nykyiseen kokoonsa 1914. Pääsuunnittelija oli Sebastian Gripenberg. Koulun muina suunnittelijoina mainitaan arkkitehdit E. A. Törnwall, Theodor Granstedt ja Ricardo (Richard) Björnberg. Käytännössä alkuperäisen rakennuksen (vasen puolisko) viereen rakennettiin toinen julkisivultaan samanlainen rakennus ja väliin tehtiin portaikko. Laajennus toi uusrenessanssityyliseen yleisasetelmaan jugend-portaikon ja jugend-sisustuksen. Kuva: finna.fi.
1939 B-luokastolla otettiin asteittain käyttöön ns. kielivoittoinen lukusuunnitelma, jossa ranskan kieli on 1. vieras kieli ensimmäisenä Suomessa. Aikaisemmin pystyi vain saksan valitsemaan 1. vieraaksi kieleksi (A-luokasto).
1941 asennettiin koulun juhlasaliin Kangasalan Urkutehtaan valmistamat urut.
1946 C-luokastolla määrättiin 1. vieraaksi kieleksi englanti
1950 Helsingin Suomalaisen Lyseon nimi muuttui Helsingin lyseoksi.
1977 koulu siirtyi valtiolta Helsingin kaupungin koululaitoksen osaksi. Poikakouluna toiminut Ressu muuttui yhteiskouluksi. Kaupunki yritti katkoa kaikki koulun perinteet. Koulun onnistui kuitenkin kamppailla perinteet takaisin vuoteen 1891. Koulun kutsumanimi virallistettiin nimeksi Ressun lukio.
2016 Ressun lukio täytti 125 vuotta. Juhlallisuuksiin kuuluivat juhlaviikko sekä Finlandia-talolla pidetty pääjuhla. Koulun koko historian aikana on oppilaita ollut n. 11 000 ressua.
2020 Ressun lukion yli kaksivuotinen ja arkkitehti Mikko Hormian suunnittelema perusparannus valmistui, ja lukio palasi takaisin kunnostettuihin ja upeisiin tiloihin Kalevankadulle.
Ressu keskellä kuvaa. Kauimpana Vanhakirkko. Hotelli Torni edessä vasemmalla. Ilmakuva Ressun lukion vuosikertomuksesta 2020.
Rehtori Antero Penttilän johtoajatuksia oli kansainvälisessä kanssakäymisessä havaittu paradoksi: ollaksesi vahva ja aikaansaava kansainvälisesti sinun on ensin oltava aito ja vahva kansallisesti.